Pages

Riskienhallintayhtiöt antoivat matkustusvaroituksen Helsinkiin itsenäisyyspäivän ”kahakoiden” takia – ”Karta uusnatseja”

2.12.16

Kansainväliset riskienhallintayhtiöt varoittavat, että uusnatsien kulkue ja siihen liittyvä vastamielenosoitus voivat poikia kahakoita. Poliisi toppuuttelee uhkakuvien maalailua.

KAHDEN kansainvälisen riskienhallintayhtiön, Control Risksin ja International SOS:in, muodostama yhteenliittymä on varoittanut asiakkaitaan Helsingissä itsenäisyyspäivänä järjestettävästä Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (PVL) mielenosoituksesta sekä sen vastamielenosoituksesta.

Esimerkiksi monikansallisia suuryrityksiä palvelevat konsulttifirmat lähettivät matkustusvaroituksensa torstaina. Muun muassa mobiilisovelluksen kautta välitetyssä viestissä neuvotaan välttämään 6. joulukuuta alueita, joissa PVL liikkuu Helsingissä. PVL on kansallissosialistinen uusnatsijärjestö. ”Suunnittele reittisi vältellen uusnatsien kokoontumista”, hälytyksessä sanotaan.

Englanninkielisessä viestissä PVL:ää kutsutaan Finnish Resistance Movementiksi eli Suomen vastarintaliikkeeksi, jona ryhmä aiemmin tunnettiin. Alla suomennettuja otteita varoituksesta:

”Uusnatsistisen Suomen vastarintaliikkeen jäseniä kokoontuu kello 15.30 Hakaniemen torille, josta he marssivat kello 16 Johan Vilhelm Snellmanin patsaalle”, Control Risks ja International SOS ilmoittavat.

VAROITUKSESSA MAINITAAN myös antifasistisen Varisverkoston, anarkistien A-ryhmän ja Helsingin Vasemmistonuorten järjestämä Helsinki ilman natseja -mielenosoitus. Se alkaa kello 14.30 Asema-aukiolta ja päättyy Senaatintorille.

”Pysyttele poissa mielenosoituksista, koska on mahdollista, että vastapuolet ottavat yhteen. Mielenosoituskulkueiden päätepisteet ovat lähellä toisiaan.”

Tahattoman eksymisen mielenosoitusten keskelle ja toisaalta turhan pitkien kiertoreittien valinnan voi vinkkien mukaan välttää parhaiten siten, että kysyy kulkuohjeita suomalaisilta yhteyshenkilöiltä.

Varoitusviesti sisältää konkreettisten ohjeiden lisäksi taustatietoa, kun esiin nostetaan Asema-aukiolla syksyllä tapahtunut väkivallanteko.

”PVL:n jäsentä epäillään miehen tappamisesta 10. syyskuuta Helsingissä järjestetyssä vastarintaliikkeen mielenosoituksessa”, konsultointiyhtiöt viestittävät.

CONTROL RISKSIN ja International SOS:in tiedotusjohtaja Robert Walker kertoo HS:lle, että Helsingin mielenosoitukset on luokiteltu matalimmalle uhkatasolle. Kyse on siis lähinnä varotoimenpiteestä teemalla ”hyvä tietää”.

”Lähistöllä järjestettävä vastamielenosoitus nostaa kahakoiden mahdollisuutta. Vaikkakin tiedämme, että [Suomen] poliisi puuttuu herkästi levottomuuksiin”, Walker sanoo.

Walkerin mukaan hänen edustamansa yhtiöt seuraavat jatkuvasti, minkälaisia mielenosoituksia on tulossa missäkin. Sen jälkeen niistä muodostetaan uhka-arvio ja ilmoitetaan asiakkaille riskin vaatimalla painokkuudella.

”Teemme tätä kaikille maille – olivatpa ne sitten missä päin maailmaa tahansa.”

HELSINGIN POLIISILAITOKSEN hälytys- ja valvontayksikön johtaja, ylikomisario Seppo Kujala ei nosta Helsingin mielenosoituksia matkustusvaroituksen arvoisiksi.

”Kaupungissa on tuolloinkin turvallista liikkua”, Kujala sanoo.

Kujala muistuttaa, että mielenosoittajien agendat ovat muualla kuin sivullisissa henkilöissä. Poliisi on myös saanut asianmukaiset ilmoitukset kummastakin mielenosoituksesta.

Lisäksi Helsinki ilman natseja -mielenosoituksen järjestäjät ovat ilmoittaneet ennakkoon sitoutuvansa väkivallattomuuteen ja ilkivallattomuuteen, mitä edellytetään myös osallistujilta. PVL puolestaan kertoo nettisivuillaan neuvotelleensa oman kokoontumisensa käytännön järjestelyistä poliisin kanssa.

ENNAKKOASETELMAT ovat siis ainakin poliisin näkökulmasta hyvät.

”Jos ei halua tällaisessa väkijoukossa olla, niin sitten kannattaa vähän väistää. Mutta eivät nämä väkijoukot niin isoja ole, että siitä joku ongelma yhtäkkiä syntyisi”, Kujala ennakoi.

Helsingissä järjestetään itsenäisyyspäivänä myös useita muita mielenosoituksia ja tapahtumia.

HS


- Tervetuloa Fiktiivisten keskustelujen haastatteluun, ylikomisario Seppo Kujala.
- Kiitos.
- Kaksi riskienhallintayhtiötä ilmoittaa, että uusnatsien marssi on matkustusvaroituksen arvoinen. Mitä mieltä te olette?
- Pötypuhetta. Kaupungissa on turvallista liikkua.
- Ettekö pelkää, että itsenäisyyspäivänä tulee kahakoita?
- En tietenkään. Agendat ovat muissa kuin sivullisissa henkilöissä. Jos ei halua sellaisessa väkijoukossa olla, niin sitten kannattaa vähän väistää. Mutta ei siitä tosiaan mitään ongelmia tule. Että jos sitten nyt natsi vähän lyö, niin sitten se on oma syy, mitäs meni alueelle jossa oli natseja. Semmoista se elämä joskus on. Joskus iskee vessahätä, joskus iskee natsi.
- Ettekö koe, että on ongelmallista, että itsenäisyyspäivänä kadut ovat täynnä natseja?
- No jos natsi pelottaa niin kis kis, älä mene sinne. Pysy sitten kotona. Kiva olla nössön kaveri.
- Kiitos näistä kommenteista, ylikomisario.
- Kiitos.

Guggenheim-säätiön johtaja New York Timesille: Torjunta oli reaktio globalisaatiota vastaan

1.12.16

Armstrong aikoo jatkaa vielä keskusteluja museosta.

GUGGENHEIM-SÄÄTIÖN johtaja Richard Armstrong kertoi New York Times -lehden haastattelussa olleensa yllättynyt siitä, kuinka syvällä Guggenheim-museon vastustus Suomessa on.

Helsingin kaupunginvaltuusto hylkäsi Guggenheimin museon torstain vastaisena yönä äänin 53–32.

ARMSTRONGIN mukaan vastustus selittyy kansainvälisyyden vastaisuudella.

”Luulen että se oli reaktio kansainvälistymiselle tai vastareaktio globalisaatiolle. Niin minä olen sen itselleni selittänyt.”

HÄN aikoo lehden mukaan jatkaa keskusteluja museota kannattavien suomalaisten kanssa ja katsoa, kannattaako museota vielä yrittää saada kaupunkiin.

”On kuitenkin epätodennäköistä, että kovin pitkälle tässä päästäisiin”, Armstrong sanoi.

Säätiön kakkosjohtaja Ari Wiseman puolestaan totesi aiemmin Helsingin Sanomille, että ”tämä projekti on nyt käytännössä ohi”.

MYÖS Wiseman pohti syitä sille, miksi Guggenheimin museota ei Helsinkiin haluttu.

”Olen tietoinen antiamerikkalaisesta retoriikasta ja imperialismisyytöksistä, mutta en tiedä, oliko sillä vaikutusta päätökseen. Antisemitismistä kuulin vain hyvin harvoja toisen käden tietoja”, Wiseman sanoi.

HS


- Kas, naapuri! Sitä on käyty taas mualimmalla?
- Joo, täällä on vaikka mitä muistoesineitä taas mukana.
- Sinulla alkaakin olla niitä aika hyvin.
- Juu. Alkaa vain vähän tila loppua kesken. Hei, mulla olisi itse asiassa idea.
- Niin?
- Mitäs jos sä rakentaisit tuohon sun ajotielle semmoisen varaston, johon mä voisin tuoda tätä mun ylimääräistä kamaa? Voit sitten näyttää vieraille, että tämmöistäkin on. Voit päteä vielä, että ne on mun kamoja.
- Minä rakentaisin?
- Joo. Enkä mä veloittaisi sua tästä kuin ihan vähän.
- Eli siis koska sulla on liikaa kamaa, niin sinä haluat, että minä rakennan omilla rahoillani tähän vajan—
- Ei mitään vajaa vaan design-pytingin.
- —johon sä voit tuoda sulta ylijääneet matkamuistot? Ja sitten haluaisit että minä maksan siitä sulle rahaa? Miten sinä osallistut tähän? Muuten kuin laskuttamalla?
- No sä saat näitä mun esineitä.
- Saanko valita mitkä?
- No et tietenkään.
- Joo jospa ei.
- Tämä on selvästi vastareaktio globalismille. Sinä et vain halua näitä minun hienoja taide-esineitäni, kun pelkäät kansainvälistymistä.
- Eiku sä tarjoat vain ihan todella paskaa diiliä.
- Phyh. Tyypillinen Amerikkaa vihaava anti-intellektuelli.

Pääministeri Sipilä vaiensi Ylen: Uutisten johto hyllytti Sipilä-jutut – Ruben Stiller sai varoituksen

30.11.16

Juha Sipilä kirjoitti sähköpostissa Ylen toimittajalle, että hän ei luota lainkaan Yleisradioon.

Ylessä alkoi kuohua perjantaina 25. marraskuuta sen jälkeen, kun Yle oli julkaissut uutisen pääministeri Juha Sipilän (kesk) sukulaisten omistamasta Katera Steel -yhtiöstä.

Ylen ajankohtaistiimi oli jo kirjoittanut perjantain aikana valmiiksi jatkojutun, jossa haastateltiin kahta oikeusoppinutta siitä, oliko Sipilä ollut esteellinen päättäessään valtion sadan miljoonan euron lisärahoituksesta Terrafamelle.

Suomen Kuvalehden tietojen mukaan Ylen johto päätti perjantaina illalla, että juttua ei julkaista.

Pääministeri Sipilä lähetti perjantai-iltana kymmenkunta viestiä yhdelle Ylen toimittajalle. Viesteissä oli pääministerin saamaa tuohtunutta kansalaispalautetta. Sipilä kertoi, että hän ei luota Yleisradioon lainkaan.

Viimeisin viesteistä lähetettiin Ylen toimittajalle perjantain ja lauantain välisenä yönä.

Ylen ajankohtaistiimi alkoi työstää sähköposteihin liittyvää juttua maanantaina 28. marraskuuta. Juttuaihe kirjattiin Ylen toimitusjärjestelmään, journalismin portaaliin, niin sanottuun jopoon, aamulla ennen kahdeksaa.

Kolme Ylen työntekijää on kertonut nämä tiedot Suomen Kuvalehdelle. He eivät halua nimiään julki asian arkaluonteisuuden vuoksi.

Ylen ajankohtaistiimi alkoi maanantaiaamuna valmistella myös kolmatta Sipilä-aiheista juttua, analyysia siitä, miksi pääministerin sidonnaisuudet ovat tärkeitä asioita uutisoida. Tässä ja Sipilän lähettämistä sähköposteista kertovassa jutussa, jossa kävi ilmi pääministerin täydellinen luottamuksen puute Yleisradiota kohtaan, oli tarkoitus käyttää asiantuntijahaastateltavia.

Ylen johto, käytännössä päätoimittaja Atte Jääskeläinen, kielsi molempien juttujen edistämisen, SK:n lähteet kertovat.

Kaikki kolme aihetta näkyvät Ylen järjestelmässä edelleen. Jopo on järjestelmä, jonka pääsevät näkemään sadat Ylen työntekijät. Hyllytetyistä jutuista on puhuttu sähköpostijakeluissa, joissa ovat mukana muun muassa politiikkatoimitus, taloustoimitus ja hyötytoimitus.

***

Isoa joukkoa Ylen päälliköitä kiellettiin maanantaina iltapäivällä käsittelemästä Sipilän mahdollista jääviyttä Ylen ohjelmissa ja nettisivuilla.

Tämä tapahtui niin sanotussa ”pomoinfossa”, jossa oli paikalla kymmeniä henkilöitä. Kyseessä on Ylen päälliköiden kokous, joka pidetään joka maanantai. Pomoinfo pidettiin Ylen Radiotalossa Tori-nimisessä tilassa.

Palaverissa Ylen johdon Sipilä-linjauksesta kertoi Ylen päälliköille Marjo Ahonen, Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan tv- ja radiolähetyksistä vastaava päällikkö.

Käytännössä seuraavan aamun radion Ykkösaamuun sovittu Sipilä-uutista koskeva keskustelu peruttiin näin Ylen journalistisen johdon päätöksellä. Lisäksi peruttiin suunnitelma käsitellä Sipilää Aamu-tv:ssä ja maanantai-illan A-studiossa.

Kokouksen päätyttyä kielto aiheutti kuhinaa Ylen toimituksissa ja käytävillä. Eräät yleläiset alkoivat kerätä nimiä kirjelmään, joka on tarkoitus antaa päätoimittaja Atte Jääskeläiselle sekä saattaa tiedoksi Ylen päälliköille Marjo Ahoselle, Riitta Pihlajamäelle, Petri Kejoselle, Krista Taubertille sekä Ylen toimitusjohtaja Lauri Kiviselle.

Kirjelmässä yleläiset kertovat seuraavaa:

”Me allekirjoittaneet Yleisradion toimittajat olemme huolissamme Ylen journalistisen johdon linjauksista käsiteltäessä ilmitulleita pääministeri Juha Sipilän jääviysepäilyjä. Perjantaista 25.11. alkaen Ylen journalistinen johto on hyllyttänyt aihetta käsitteleviä jatkojuttuja ja rajoittanut uusien juttujen tekemistä. Useita keskusteluohjelmia on maanantaina 28.11. alkaneella viikolla kielletty niin ikään käsittelemästä aihepiiriä millään tavalla.”

”Ylen journalistinen johto on lisäksi suoraan kieltänyt kahden sellaisen tiedon julkaisemisen, jotka olisivat kansalaisille ja Yle-veron maksajille tärkeitä, jotta he voisivat arvioida kyseistä asiaa sekä pääministerin toimintatapoja yleisemmin. Nämä tiedot ovat 1) se, että pääministeri lähetti Ylen toimittajalle perjantaina 25.11. vielä iltamyöhään toistakymmentä viestiä kritisoidakseen häneen liittyvää uutisointia ja 2) tieto siitä, että pääministeri perui jo sovitun vierailunsa A-studiossa keskiviikkona 30.11.”

”Se, että pääministeri toimii näin, on yhteiskunnallisesti merkittävä uutinen, etenkin kun Yleisradion rahoitus on riippuvainen poliittisista päätöksistä.”

”Vaadimme myös, että saamme kaikissa tilanteissa työssämme noudattaa Journalistin ohjeita.”

Kirjelmässä on tämän jälkeen siteerattu kaikkea journalistista työtä koskevien Journalistin ohjeiden ensimmäistä pykälää: ”Journalisti on vastuussa ennen kaikkia lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.”

Kirjelmään on tiistain aikana kerätty nimiä eri puolilla Yleä. Suomen Kuvalehden tietojen mukaan sitä ei ole vielä toimitettu Atte Jääskeläiselle, joka on työmatkalla ulkomailla.

***

Ylen Pressiklubi-ohjelman juontaja Ruben Stiller sai Suomen Kuvalehden tietojen mukaan tiistaina 29. marraskuuta kirjallisen varoituksen siitä syystä, että hän valmisteli perjantain 2. joulukuuta lähetystä Ylen ”uutis- ja ajankohtaistoiminnan johdon asettaman journalistisen linjan vastaisesti” (varoituksen muotoilu).

Varoituksessa uhataan lisäksi, että Stiller irtisanotaan, jos hän vielä jatkaa ohjelman valmistelua toimituksen johdon asettaman journalistisen linjan vastaisesti.

Varoituksen on allekirjoittanut Marjo Ahonen, vastaavan päätoimittajan sijaisen ominaisuudessa.

Tiettävästi kirjallinen varoitus on sittemmin peruttu. Stiller oli tiistaina johdon edustajien puhuttelussa.

Varoituksen lopussa on Stillerin allekirjoitus, jossa hän vahvistaa saaneensa ilmoituksen tiedokseen 29. marraskuuta.

SK


- Kas niin, tervetuloa Fiktiivisten keskusteluiden ensimmäiseen humoristiseen ja suoraan uutisviikkolähetykseen! Minä olen Tuomas, ja kanssani tätä ohjelmaa juontaa Tuomas.
- Heipä hei, Tuomas!
- Heipä hei itsellesi, Tuomas!
- Kuten nykyiseen sosiaaliseen mediaan kuuluu, te voitte twiitata meille tunnisteella @fiktiivisia ja käyttämällä hashtagia #fiktiivinenuutisviikkoilta.
- Osallistukaa ja kertokaa näkemyksiänne! Tehdään tästä hauskaa.
- Ensimmäinen aiheemme tänään käsittelee Katera Steel -yritystä ja sen Terrafamelta saamaa tilausta. En tiedä, mitä kaikkea voisimme keksiä siitä, että ensin pääministeri laittaa Terrafamen pipon päähän ja antaa Talvivaaralle sata miljoonaa euroa ja sitten käy ilmi, että hänen sukulaistensa firma saattaa saada siitä jotain etua!
- Siellä taitaa olla pipo silmillä kun jääviyttä tutkitaan!
- Hauskasti sanottu, Tuomas! No oikeastihan tämä saattaa olla ihan pykälien mukaan mennyt, ainoa kysymys on tosiaan siinä, mahtaako pääministeri olla tietämättään jäävi. Jaa mutta kas, meillähän on tullut ensimmäinen twiitti!
- Luehan se toki ääneen.
- No minäpä luen. Täällä nimimerkki @juhasipila kommentoi näin: “Nyt jumalauta loppuu se asialla retostelu siellä, en luota teihin pätkääkään”. Kiitos yleisökommentista!
- Mutta niin! Tätä kun tutkimme hieman pidemmälle, niin voisimme kysyä asiasta asiantuntijoilta. Jos soittaisimme asiantuntijalle, hän on tunnettu koomikko!
- Jo vain, mutta ensiksi toinen twiitti! Täällä nimimerkki @juhasipila kommentoi näin: “Jos ja jos ja jos. Mitäs jos Fiktiiviset keskustelut loppuu?” Hauskasti lohkaistu sieltä, nimimerkki!
- Oikein hupaisaa osallistumista! Mutta tosiaan, soitetaanpa tunnetulle koomikolle ja kysytään Katera Steel—jahas, Twitter piippaa taas!
- Näin näyttäisi käyneen! Täällä nimimerkki @juhasipila kommentoi että “nyt jumalauta ette käsittele tätä asiaa ettekä nyt lue näitä viestejä siellä ääneen, tai tulee turpakeikka!” Hyvä pointti siellä yleisön puolella!
- Tuomas.
- Niin, Tuomas?
- Uhkaillaanko meitä tässä kesken lähetyksen ihan politiikan huipulta?
- Ei se ole mahdollista.
- Miksi ei?
- Tämä on FIKTIIVINEN keskustelu. Ei tätä ole olemassakaan! Tätä ei siksi voi uhkailla ja lopettaa, kun emme me edes väitä, että tätä on tapahtunut!
- Huh! Eli me voidaan sanoa täällä ihan mitä vain?
- No itse asiassa kyllä, koska tällä ei ole mitään yhteyksiä oikeisiin ihmisiin, eläviin tai kuolleisiin tai miten tää nyt menee tämä disclaimer.
- Eli minä voin sanoa ihan suoraan, että kaikkein fiksuin tapa, miten fiktiivinen Juha Sipilä olisi voinut asian hoitaa, olisi ollut se, ettei olisi raivopäissään lähetellyt fiktiiviselle Ylen Atte Jääskeläiselle ja muille toimittajille keskellä yötä postia? Että jos tosiaan tässä ei oltu tehty mitään väärää, olisi antanut koko homman vain mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos ja katsonut kun oikeusasiamies olisi todennut, ettei hän ole jäävi?
- Niin voit sanoa.
- Voinko sanoa myös, että fiktiivinen Atte Jääskeläinen on nyt vain onnistunut tällä julkaisemattomuuspäätöksellään suututtamaan porukkaa enemmän ja nyt asiaan kiinnitetään vielä paljon enemmän huomiota? Kun kuitenkin Terrafame-korruptioepäilyäkin pahempi juttu on se, että julkisen median rahoituksesta päättävä poliitikko valittaa hänestä tehtävästä uutisoinnista ja sitten uutisointi yhtäkkiä lakkaa. Voinko sanoa, että se antaa ristiriitaisen viestin median vapaudesta?
- Kyllä noinkin voi sanoa.
- Onko minun luvallista sanoa tässä täysin fiktiivisessä dialogissa, että vaikka fiktiivinen Atte Jääskeläinen toteaa, että on itse tehnyt päätöksen julkaisematta jättämisestä eikä fiktiivisen Juha Sipilän itkupotkuraivari ole vaikuttanut asiaan mitenkään, niin se, ettei saisi uutisoida siitä, että pääministeri on saanut keskellä yötä itkupotkuraivarin vaikuttaa siltä, että uutismedia ei uutisoi pääministeristä oikein? Että tässä tuntuu siltä, kuin fiktiivinen Atte Jääskeläinen tanssisi fiktiivisen Juha Sipilän pillin mukaan?
- Mielestäni kyl— jahas, Twitter piippaa taas.
- Mitäs siellä?
- No täällä nimimerkki @juhasipila toteaa “Näin ei voi jatkua” ja sitten tässä on valokuva, jossa ollaan sytyttämässä bensiinikanisteria…näköjään tässä meidän studion ovella!
- Ohhoh! Kyllä kuva kertoo tuhat sanaa mediassa, jossa käytettävissä on vain 140 merkkiä!
- Näin on! Tällä kertaa uutisilta päättyy tähän, kiitos kaikille osallistumisesta! Moi!

Työttömät joutuvat vapaaehtoistöihin – hallituksen työryhmältä mullistava ehdotus

18.11.16

Tuen saaminen edellyttäisi jatkossa ”osallistumista yhteisön toimintaan”, hallituksen asettama tutkijaryhmä ehdottaa. Se voi tarkoittaa esimerkiksi vapaaehtoistyötä.

Samaan aikaan, kun julkisuudessa on keskitytty ensi vuonna alkavaan perustulokokeiluun, hallitus on kehittänyt kulisseissa varsin toisenlaista uudistusta suomalaiseen sosiaaliturvaan.

Juha Sipilän hallitus on nimennyt yhdeksi kärkihankkeekseen ”osallistavan sosiaaliturvan mallin luomisen”, ja ehdotusta uudesta mallista on hallituksen toimeksiannosta kehittänyt tänä vuonna professori Heikki Hiilamon johtama tutkijaryhmä.

Ryhmä on laatinut ennen kaikkea Hollannin esimerkin pohjalta ehdotuksen, joka mullistaisi Suomen tukijärjestelmän: siinä missä perustulo tekisi perusturvasta kaikille suomalaisille vastikkeettoman, tutkijoiden ehdottama ”osallistumistulo” tekisi työttömyystuista täysin vastikkeellisia.

– Osallistumistulon saaminen edellyttäisi osallistumista yhteisön toimintaan. Se voi tarkoittaa esimerkiksi vapaaehtoistyötä, opiskelua, lähimmäisenhoitoa tai työharjoittelua, sanoo Hiilamo, joka avasi vuoden lopussa julkistettavan selvityksen pääkohtia Taloussanomille.

Tarkoituksena korvata työmarkkinatuki


Hiilamon mukaan osallistumistulo ei korvaisi ansiosidonnaista työttömyysturvaa, sillä sen saajat ovat aktiivisia työnhakijoita.

Sen sijaan osallistumistulo voisi korvata työmarkkinatuen, jolle pudonneiden työnhaku ei ole tuottanut tulosta.

Nykyisin työ- ja elinkeinotoimistot tarjoavat osalle pitkään työttömänä olleista esimerkiksi kuntouttavaa työtoimintaa. Kieltäytyminen voi johtaa tukien pienenemiseen.

Osallistumistulo kääntäisi vastikkeellisuuden ajatuksen päälaelleen, sanoo Hiilamo: viranomaiset eivät enää yrittäisi pakottaa työttömiä erilaisiin ”aktivointitoimenpiteisiin” sanktioiden uhalla, vaan työttömät ehdottaisivat viranomaisille itse toimintaa, johon he haluaisivat osallistua.

– Työttömän pitää osoittaa, että hän ansaitsee tuet. Tässä mallissa ei ole varsinaisia sanktioita, vaan osallistuminen on ehto koko tuen saamiselle.

Työtön sopisi itselleen sopivasta ”osallistumistoiminnasta” sosiaalityöntekijän kanssa.

– Jos mikään neuvottelu sosiaalityöntekijän kanssa ei tuota tulosta, henkilö siirtyy toimeentulotuelle, josta taas voi aina palata osallistumistuen piiriin.

...

IS


- Hei, neiti siellä? Böö!
- Apua, teillähän on pistooli! Onko tämä ryöstö?
- Ei toki, tämä on vapaaehtoinen käteistuki teiltä minulle.
- Minulta teille? Vapaaehtoinen? Eli eikö minun tarvitsekaan antaa teille käsilaukkuni sisältöä? Eikö tämä olekaan ryöstö?
- Kyseessä on osallistavan henkiinjäämisen malli.
- Mitä se tarkoittaa?
- Se tarkoittaa sitä, että te annatte minulle rahanne ja vastineeksi saatte jäädä henkiin.
- Ei se kuulosta kovin vapaaehtoiselta.
- Katsokaa, yksilön pitää osoittaa, että hän ansaitsee jäädä henkiin. Tässä mallissa ei ole varsinaisia sanktioita, vaan rahojen luovuttaminen on ehto henkiinjäämiselle.

Sipilä piposta: Se oli suojavaruste

16.11.16

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö hermostui pääministeri Juha Sipilän tyyliin. Sipilä esiintyi maanantaina Terrafamen mainospipo päässä.

Oppositiopuolue vihreät hyökkäsi tänään hallitusta vastaan arvostelemalla kannattamattoman ja ympäristön turmelleen kaivosyhtiö Terrafamen – entisen Talvivaaran kaivoksen – tukemista.

– Minusta ei ole Suomen pääministerin arvovallalle sopivaa, että Terrafamen mainospipo päässä mainostetaan edelleen raskaasti tappiollista kaivosta, vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö sanoi.

Hallitus taas väittää kaivoksen toimivan nyt ympäristöä kuormittamatta. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei myöskään näe ongelmaa siinä, että esiintyi Terrafamen pipossa.

– Talvivaaran alueella ollaan Talvivaaran suojavaatetuksessa, Sipilä sanoi tiistaina Yle Uutisille.

Yle


*introtunnari*
- Oikein mukavaa lauantaiaamua täältä meidänkin puolestamme. Minä olen ohjelman juontaja Jorma Piisinen ja tämä on uusi televisiosarjamme Koti turvalliseksi, jossa me käymme läpi erilaisia suojavarusteita ja turvavälineitä, joita kotona voidaan tarvita. Myöhemmin ohjelmassamme käydään hiihtäjä Aino-Kaisa Saarisen kanssa katsomassa autoon sopivia turvakaukaloita ja tietysti meillä on myös Samin, Jaajon ja Akun Turvaruutu, jossa tänään tutkitaan hauskalla tavalla palohälyttimiä. Aivan ensiksi kuitenkin meillä on täällä vieraanamme pääministeri Juha Sipilä, joka on tullut kertomaan meille omista suojavarusteistaan. Tervetuloa ohjelmaan, pääministeri Sipilä.
- Kiitos. Mukava olla täällä.
- Sinulla onkin täällä pöydällä aikamoinen määrä kaikenlaisia turva- ja suojavarusteita. Mehän voisimme nyt käydä näitä lävitse. Mikäs tämä tässä ensimmäisenä on?
- No se on tällainen hopeanharmaa Bellin pyöräilykypärä. Tämä on tärkeä etenkin pitkillä pyöräreissuilla, mutta tämä on myös tarpeeksi kevyt, ettei se sekoita tukkaa, kun polkaisen kohti eduskuntaa. Pyöräily on muutenkin oikein hyvä ja terveellinen harrastus.
- Heh, se on kyllä totta! Ja tiedoksi kotiin, että meillä on tässä kevään aikana tulossa myös pyörävertailu, jossa tosiaan käymme läpi kevään uutuuspolkupyörät nimenomaan turvallisuusaspektista katsoen. Mutta jatketaanpa eteenpäin. Tässä on näköjään sitten seuraavaksi pöydällä Terrafamen pipo.
- Kyllä. Pipo on tärkeä suojavaruste, jos on vaikka ulkona kylmässä. Se on lisäksi sellainen hyvä turvavaruste, että jos vaikka päättää tarjota Terrafamelle sata miljoonaa euroa lisätukea eikä lakkautakaan Talvivaaraa kuten on luvannut, niin silloin ihmiset keskittyvät mukavasti tähän pipoon ja että onpas se pääministeri röyhkeä eivätkä muista, että tässä ollaan ajamassa luontoa tuhoavaa politiikkaa. Pipo on todella miellyttävää materiaalia ja parasta siinä on se, että se on ihan ilmainen, mitä nyt tulee vähän poliittisia velvoitteita.
- Sepä kuulostaa mukavalta! Mikäs tämä seuraava suojavaruste on?
- No se on vakuutuskuori. Sillä voi kivasti suojata omaisuutensa talteen verottajalta sillä aikaa kun tekee maahan muutoksia, jotka mahdollistavat, että veronkierto helpottuu.
- Näin on! Ja niille katsojille tiedoksi, jotka nyt suuttuvat ja valittavat siitä, että pääministeri tässä televisio-ohjelmassa ihan suoraan kertoo helpottavansa veronkiertoa, niin kyllähän tekin Tallinnasta olette joskus lonkeroa hakeneet, eli turha on siitä valittaa! Meillä on nyt sitten tässä vielä yksi suojavaruste. Mikäs tämä on?
- No tämä on perussuomalaisten hallitusyhteistyö. Eli siinä vaiheessa kun näyttää siltä, että äänestäjiltä alkaa tulla liikaa lokaa niskaan, niin sitten minä pirautan tuolle Soinin Timolle ja pyydän, että joku heidän puolueestaan tekisi jotain todella tyhmää, kuten valittaisi räjähtelevistä lepakoista, haukkuisi lapsia rasistisesti pääsiäisenä tai erotuttaisi hampurilaisravintolan työntekijän vain yhden Twitter-viestin takia. Sitten ihmiset alkavat mouhottaa näistä asioista ja minä saan olla vapaasti ihmisperse!
- Se on melkoinen suojavaruste se! Kiitos, pääministeri Juha Sipilä! Me lähdemme mainoskatkolle, mutta muistakaa sillä aikaa osallistua viikkoarvontaamme, jossa tällä kertaa arvotaan sammutuspeite! Moi hetkeksi!

Terrafamen kaivoksen alasajo ei ole enää vaihtoehto – Sipilä: "Sotkamossa on tehty ihme"

14.11.16

Sotkamon Talvivaaran entisen kaivoksen alasajo ei ole enää vaihtoehto, sanoo Terrafamessa vieraillut Juha Sipilä. Luotto ulkopuolisen rahoituksen löytymiseen on kova.

Pääministeri Juha Sipilän ilme oli tyytyväinen, kun hän palasi maanantaina Terrafamen kaivoskierrokselta.

– Sotkamossa on tehty ihme, Sipilä totesi saapuessaan median eteen.

Sipilän mukaan kaivoksella on menty vuodessa huomattavasti eteenpäin siitä, mikä kaivoksen tilanne oli vielä hallitusneuvottelujen aikana, kun Talvivaarasta saapui mustia kirjekuoria.

– Silloin kun teimme ensimmäisiä päätöksiä, meillä oli ympäristöriski, prosessiriski ja taloudellinen riski yhtä aikaa päällä. Se oli hyvin hankala päätöksentekotilanne, mutta onneksi silloin luotettiin, että tästä saadaan vielä ongelmat ratkaistua. Nyt ympäristöriski näyttää olevan hyvin hallinnassa ja samoiten prosessi, Sipilä sanoi.

Sipilän vierailu liittyi Terrafamen viime viikolla saamaan lisärahoitukseen, joka tuo yhtiölle lisäaikaa rahoitusneuvotteluihin sekä kassavirran kohentamiseen. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi esitystä, jonka mukaan vuoden 2017 talousarvioesitystä täydennetään 100 miljoonan euron lisäpääomituksella Terrafamelle.

Sipilän mukaan talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätös oli yksimielinen.

– Käytiin hyvin tarkkaan läpi, että mikä täällä on tilanne, mutta yksimielinen päätös tehtiin, Sipilä totesi.

Huono diili ei ole vaihtoehto

Enää haasteena on saada kuntoon yhtiön kassavirta, sillä valtio ei enää halua olla ainoa maksumies. Talouden positiivinen kehitys on myös edellytys uuden ulkopuolisen toimijan löytymiselle.

Sen suhteen Sipilä on kuitenkin luottavainen.

– Meillä on syy luottaa siihen, että yhtiön kassavirta tulee positiiviseksi siinä aikataulussa kun meille on kerrottu.



Pääministeri Juha Sipilä tapasi maanantaina myös Terrafamen johtoa. Terrafamen hallituksen puheenjohtaja Lauri Ratialla on selkeä päämäärä: Kaivosyhtiön kassavirta kääntyy positiivisen puolelle vuoden 2018 alussa.

– Jos metallien hinnat pysyvät nykytasolla, niin ehkä se aikaistuu muutamalla kuukaudella, mutta suunnitelmien mukaan siis mennään, Ratia sanoi.

Yle


- Juha…mikä on?
- …
- Juha, sähän hikoilet ihan. Ja miksi sä rapistelet niitä Talvivaara-papereita?
- Tota…nyt on kuule semmoinen juttu että…muistatko silloin kun rupesin pelaamaan sitä nettipokeria?
- Joo. Sähän pelasit sitä niin paljon, että sitten lopulta otit toisen lainan pankista, kun yritit voittaa takaisin ne rahat, jotka silloin aikanaan hävisit. Kun olit aivan kusessa sen homman kanssa. Kun meni talon omistuskirjat ja kaikki. Onneksi voitit sitten lopulta ne rahat takaisin.
- Niin. No. Tämä ei nyt ole täysin erilainen tilanne.
- Juha, ethän sinä vain ole laittanut lisää rahaa Talvivaaralle?
- …
- Juha, ethän.
- …
- Juha saatana.

AP: Donald Trumpista Yhdysvaltain presidentti

9.11.16

Republikaanien ehdokas Donald Trump on voittanut Yhdysvaltain presidentinvaalit, kertoo uutistoimisto AP.

Ensimmäisenä voittajan julisti uutistoimisto AP, kun vahvistui että Trump saa yli 270 valitsijamiestä.

Raja ylittyi, kun Trumpin voitto Wisconsinissa varmistui.

Trump voitti useissa tärkeissä vaa'ankieliosavaltioissa, kuten Floridassa, Ohiossa ja Pohjois-Carolinassa.

Vaalien ääntenlaskenta on edelleen kesken.

Trump menestyi huomattavasti ennakoitua paremmin ja demokraattien Hillary Clinton arvioitua heikommin.

Vaaleissa valitaan Yhdysvaltain 45. presidentti.

Yle


- Tuomas.
- Niin, Tuomas?
- Trump voitti. Miten et ole julkaissut vielä yhtään dialogia?
- Ei mulla ole mitään.
- Mitä? Miten ei ole.
- No en valmistautunut tähän.
- MITEN ET?
- Tajuatko, että ne äänestivät presidentiksi tyypin, joka sanoi että “teen paremman järjestelmän, mutten kerro millainen se on”?
- Ai vähän niin kuin me Sipilän.
- …
- Niin.
- Voi helvetti.
- Keksi nyt ees joku juttu.
- En.
- JOKU JUTTU.
- Okei, tässä tulee:

***

- Hei britit! Täällä Saksa.
- Moi Saksa! Tulitte just sopivaan aikaan, meillä on bileet päällä! Me ollaan täällä just katsottu, että meitä riistetään ja maahanmuuttajat on pahoja ja hirveitä ja syypäitä meidän kaikkiin ongelmiin. Me just päätettiin äänestää EU:sta eroamisesta, saadaan väärät ihmiset kotiin.
- Joo, me huomattiin. Me tultiin sanomaan, että ÄLKÄÄ TEHKÖ SITÄ. Me mokattiin aikanaan äänestämällä semmoista vaihtoehtoa, jossa joku hassutukkainen tyyppi sanoi, että meidän kaikki ongelmat on tietyn vähemmistön syytä. Ja sehän meni ihan hanurilleen!
- No eeeei meille nyt voi käydä niin. Eikä Boris Johnsonilla nyt niin hassu tukka ole!

*muutamaa kuukautta myöhemmin*
- Hei USA! Täällä britit.
- Moi britit! Tulitte just sopivaan aikaan, meillä on bileet päällä!


***

- Ei tuo ole hauska.
- Ei täällä mikään ole hauskaa.