Pages

Hallitus esittää: Ylen strategiasta päättäminen poliitikoille

2.3.17

Jos hallintoneuvosto päättää esityksen mukaisesti Ylen strategiasta, poliitikot saavat nykyistä enemmän vaikutusvaltaa Yleen.

HALLITUS tahtoo siirtää Ylen strategiasta päättämisen Ylen hallintoneuvostolle, joka muodostuu poliitikoista. Tieto ilmenee Liikenne- ja viestintäministeriön tiedotteesta. Hallitus antoi eduskunnalle esityksen Yleä koskevan lain muuttamisesta torstaina.

Nykyään Ylen strategiasta päättää Ylen hallitus, jonka jäsenistöön kuuluu yliopistoväkeä, toimitusjohtajia, erityisasiantuntijoita ja Ylen henkilöstön edustaja. Tätä ennen hallituksen jäsenistöön ei ole saanut kuulut hallintoneuvoston jäseniä eikä Ylen ylintä johtoa, kerrotaan Ylen nettisivuilla.

Hallituksen esitys pohjaa Arto Satosen parlamentaarisen ryhmän esitykseen.

Jos hallintoneuvosto päättää esityksen mukaisesti Ylen strategiasta, poliitikot saavat nykyistä enemmän vaikutusvaltaa Yleen.

Hallituksen mukaan lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian.

HS


- No niin, nyt on Ylen uutinen valmis siitä, että poliitikot yrittävät vaikuttaa Yleisradion sisältöön.
- Päivää.
- Kukas te olette?
- Minä olen poliitikko ja haluaisin hieman muuttaa tätä uutista.
- Miksi?
- En pidä siitä. Mielestäni uutisessa pitäisi lukea, että poliitikot eivät yritä vaikuttaa Yleisradion sisältöön.
- Mutta juurihan teette sitä.
- En tee.
- Mutta tämähän on skandaali. Tästä pitää uutisoida.
- Ylen strategian mukaan tästä ei pidä uutisoida.
- Kuka te olette siitä päättämään?
- Minä olen se, joka päättää kuka saa päättää, mikä strategia on. Ja nyt minä päätän, että sinä kirjoitat siitä jutusta sellaisen, että Ylen uutisointiin eivät poliitikot vaikuta. Julkaiset sen ja sitten voitkin pakata tavarasi, saat potkut.

Kalevalan päivän erikoinen: Aino torjuu Väinämöisen kosinnan

28.2.17

Tuopa Aino, neito nuori, sisar nuoren Joukahaisen,
läksi luutoa lehosta, vastaksia varvikosta.
Taittoi vastan taatollensa, toisen taittoi maammollensa,
kokoeli kolmannenki verevälle veijollensa.

Jo astui kohin kotia, lepikköä leuhautti.
Tuli vanha Väinämöinen; näki neitosen lehossa,
hienohelman heinikössä. Sanan virkkoi, noin nimesi:
"Eläpä muille, neiti nuori, kuin minulle, neiti nuori,
kanna kaulanhelmilöitä, rinnanristiä rakenna,
pane päätä palmikolle, sio silkillä hivusta!"

Neiti tuon sanoiksi virkki: "En sinulle enkä muille
kanna rinnanristilöitä, päätä silkillä sitaise.
Huoli on haahen haljakoista, vehnän viploista valita;
asun kaioissa sovissa, kasvan leivän kannikoissa
tykönä hyvän isoni, kanssa armahan emoni."

Riisti ristin rinnaltansa, sormukset on sormestansa,
helmet kaulasta karisti, punalangat päänsä päältä,
jätti maalle maan hyviksi, lehtohon lehon hyviksi.
Meni itkien kotihin, kallotellen kartanolle.

Iso istui ikkunalla, kirvesvartta kirjoavi:
"Mitä itket, tyttö raukka, tyttö raukka, neito nuori?"

"Onpa syytä itkeäni, vaivoja valittoani!
Sitä itken, taattoseni, sitä itken ja valitan:
kirpoi risti rinnaltani, kaune vyöstäni karisi,
rinnalta hopearisti, vaskilangat vyöni päästä."

Veljensä veräjän suulla vemmelpuuta veistelevi:
"Mitä itket, sisko raukka, sisko raukka, neito nuori?"

"Onpa syytä itkeäni, vaivoja valittoani!
Sitä itken, veikko rukka, sitä itken ja valitan:
kirpoi sormus sormestani, helmet kaulasta katosi,
kullansormus sormestani, kaulasta hopeahelmet."

Sisko sillan korvasella vyötä kullaista kutovi:
"Mitä itket, sisko raukka, sisko raukka, neito nuori?"

"Onpa syytä itkijällä, vaivoja vetistäjällä!
Sitä itken, sisko rukka, sitä itken ja valitan:
kirpoi kullan kulmiltani, hopeat hivuksiltani,
sinisilkit silmiltäni, punanauhat pääni päältä."

Emo aitan portahalla kuoretta kokoelevi:
"Mitä itket, tytti raukka, tyttö raukka, neito nuori?"

"Oi on maammo, kantajani, oi emo, imettäjäni!
Onp' on syitä synke'itä, apeita ani pahoja!
Sitä itken, äiti rukka, sitä, maammoni, valitan:
läksin luutoa lehosta, vastanpäitä varvikosta.
Taitoin vastan taatolleni, toisen taitoin maammolleni,
kokoelin kolmannenki verevälle veijolleni.
Aloin astua kotihin; astuinpa läpi ahosta:
Osmoinen orosta virkkoi, Kalevainen kaskesmaalta:
'Eläpä muille, neiti rukka, kuin minulle, neiti rukka,
kanna kaulanhelmilöitä, rinnanristiä rakenna,
pane päätä palmikolle, sio silkillä hivusta!'

"Riistin ristin rinnaltani, helmet kaulasta karistin,
sinilangat silmiltäni, punalangat pääni päältä,
heitin maalle maan hyviksi, lehtohon lehon hyviksi.
Itse tuon sanoiksi virkin: 'En sinulle enkä muille
kanna rinnanristiäni, päätä silkillä sitaise.
Huoli en haahen haljakoista, vehnän viploista valita;
asun kaioissa sovissa, kasvan leivän kannikoissa
tykönä hyvän isoni, kanssa armahan emoni.'"

Emo tuon sanoiksi virkki, lausui vanhin lapsellensa:
"Elä itke, tyttäreni, nuorna saamani, nureksi!
Syö vuosi suloa voita: tulet muita vuolahampi;
toinen syö sianlihoa: tulet muita sirkeämpi;
kolmas kuorekokkaroita: tulet muita kaunihimpi.
Astu aittahan mäelle aukaise parahin aitta!

Siell' on arkku arkun päällä, lipas lippahan lomassa.
Aukaise parahin arkku, kansi kirjo kimmahuta:
siin' on kuusi kultavyötä, seitsemän sinihamoista.
Ne on Kuuttaren kutomat, Päivättären päättelemät.

"Ennen neinnä ollessani, impenä eläessäni
läksin marjahan metsälle, alle vaaran vaapukkahan.
Kuulin Kuuttaren kutovan, Päivättären kehreävän
sinisen salon sivulla, lehon lemmen liepehellä.

"Minä luoksi luontelime, likelle lähentelime.
Aloinpa anella noita, itse virkin ja sanelin:
'Anna, Kuutar, kultiasi, Päivätär, hope'itasi
tälle tyhjälle tytölle, lapsellen anelijalle!'

"Antoi Kuutar kultiansa, Päivätär hope'itansa.
Minä kullat kulmilleni, päälleni hyvät hopeat!
Tulin kukkana kotihin, ilona ison pihoille.

"Kannoin päivän, kannoin toisen. Jo päivänä kolmantena
riisuin kullat kulmiltani, päältäni hyvät hopeat,
vein ne aittahan mäelle, panin arkun kannen alle:
siit' on asti siellä ollut ajan kaiken katsomatta.

"Sio nyt silkit silmillesi, kullat kulmille kohota,
kaulahan heleät helmet, kullanristit rinnoillesi!
Pane paita palttinainen, liitä liinan-aivinainen,
Hame verkainen vetäise, senp' on päälle silkkivyöhyt,
sukat sulkkuiset koreat, kautokengät kaunokaiset!
Pääsi kääri palmikolle, silkkinauhoilla sitaise,
sormet kullansormuksihin, käet kullankäärylöihin!

"Niin tulet tupahan tuolta, astut aitasta sisälle
sukukuntasi suloksi, koko heimon hempeäksi:
kulet kukkana kujilla, vaapukkaisena vaellat,
ehompana entistäsi, parempana muinaistasi."

Sen emo sanoiksi virkki, senp' on lausui lapsellensa.
Ei tytär totellut tuota, ei kuullut emon sanoja;
meni itkien pihalle, kaihoellen kartanolle.
Sanovi sanalla tuolla, lausui tuolla lausehella:

"Miten on mieli miekkoisien, autuaallisten ajatus?
Niinp' on mieli miekkoisien, autuaallisten ajatus,
kuin on vellova vetonen eli aalto altahassa.
Mitenpä poloisten mieli, kuten allien ajatus?
Niinpä on poloisten mieli, niinpä allien ajatus,
kuin on hanki harjun alla, vesi kaivossa syvässä.

"Usein nyt minun utuisen, use'in, utuisen lapsen,
mieli kulkevi kulossa, vesakoissa viehkuroivi,
nurmessa nuhaelevi, pensahassa piehtaroivi;
mieli ei tervoa parempi, syän ei syttä valkeampi.

"Parempi minun olisi, parempi olisi ollut
syntymättä, kasvamatta, suureksi sukeumatta
näille päiville pahoille, ilmoille ilottomille.
Oisin kuollut kuusiöisnä, kaonnut kaheksanöisnä,
oisi en paljoa pitänyt: vaaksan palttinapaloa,
pikkaraisen pientaretta, emon itkua vähäisen,
ison vieläki vähemmän, veikon ei väheäkänä."

Itki päivän, itki toisen. Sai emo kyselemähän:
"Mitä itket, impi rukka, kuta, vaivainen, valitat?"

"Sitä itken, impi rukka, kaiken aikani valitan,
kun annoit minun poloisen, oman lapsesi lupasit,
käskit vanhalle varaksi, ikäpuolelle iloksi,
turvaksi tutisevalle, suojaksi sopenkululle.
Oisit ennen käskenynnä alle aaltojen syvien
sisareksi siikasille, veikoksi ve'en kaloille!
Parempi meressä olla, alla aaltojen asua
sisarena siikasilla, veikkona ve'en kaloilla,
kuin on vanhalla varana, turvana tutisijalla,
sukkahansa suistujalla, karahkahan kaatujalla."

Siitä astui aittamäelle, astui aittahan sisälle.
Aukaisi parahan arkun, kannen kirjo kimmahutti:
löysi kuusi kultavyötä, seitsemän sinihametta;
ne on päällensä pukevi, varrellensa valmistavi.
Pani kullat kulmillensa, hopeat hivuksillensa,
sinisilkit silmillensä, punalangat päänsä päälle.

Läksi siitä astumahan ahon poikki, toisen pitkin;
vieri soita, vieri maita, vieri synkkiä saloja.
Itse lauloi mennessänsä, virkkoi vieriellessänsä:
"Syäntäni tuimelevi, päätäni kivistelevi.
Eikä tuima tuimemmasti, kipeämmästi kivistä,
jotta, koito, kuolisinki, katkeaisinki, katala,
näiltä suurilta suruilta, ape'ilta miel'aloilta.

"Jo oisi minulla aika näiltä ilmoilta eritä,
aikani Manalle mennä, ikä tulla Tuonelahan:
ei minua isoni itke, ei emo pane pahaksi,
ei kastu sisaren kasvot, veikon silmät vettä vuoa,
vaikka vierisin vetehen, kaatuisin kalamerehen
alle aaltojen syvien, päälle mustien murien."

Astui päivän, astui toisen. Päivänäpä kolmantena
ennätti meri etehen, ruokoranta vastahansa:
tuohon yöhyt yllättävi, pimeä piättelevi.

Siinä itki impi illan, kaikerteli kaiken yötä
rannalla vesikivellä, laajalla lahen perällä.
Aamulla ani varahin katsoi tuonne niemen päähän:
kolme oli neittä niemen päässä ... ne on merta
kylpemässä!
Aino neiti neljänneksi, vitsan varpa viienneksi!

Heitti paitansa pajulle, hamehensa haapaselle,
sukkansa sulalle maalle, kenkänsä vesikivelle,
helmet hietarantaselle, sormukset somerikolle.

Kivi oli kirjava selällä, paasi kullan paistavainen:
kiistasi kivellen uia, tahtoi paaelle paeta.

Sitte sinne saatuansa asetaiksen istumahan
kirjavaiselle kivelle, paistavalle paaterelle:
kilahti kivi vetehen, paasi pohjahan pakeni,
neitonen kiven keralla, Aino paaen palleassa.

Siihenpä kana katosi, siihen kuoli impi rukka.
Sanoi kerran kuollessansa, virkki vielä vierressänsä:
"Menin merta kylpemähän, sainp' on uimahan selälle;
sinne mä, kana, katosin, lintu, kuolin liian surman:
elköhön minun isoni sinä ilmoisna ikänä
vetäkö ve'en kaloja tältä suurelta selältä!

"Läksin rannalle pesohon, menin merta kylpemähän;
sinne mä, kana, katosin, lintu, kuolin liian surman:
elköhön minun emoni sinä ilmoisna ikänä
panko vettä taikinahan laajalta kotilahelta!

"Läksin rannalle pesohon, menin merta kylpemähän;
sinne mä, kana, katosin, lintu, kuolin liian surman:
elköhönp' on veikkoseni sinä ilmoisna ikänä
juottako sotaoritta rannalta merelliseltä!

"Läksin rannalle pesohon, menin merta kylpemähän;
sinne mä, kana, katosin, lintu, kuolin liian surman:
elköhönp' on siskoseni sinä ilmoisna ikänä
peskö tästä silmiänsä kotilahen laiturilta!
Mikäli meren vesiä, sikäli minun veriä;
mikäli meren kaloja, sikäli minun lihoja;
mikä rannalla risuja, se on kurjan kylkiluita;
mikä rannan heinäsiä, se hivusta hierottua."

Se oli surma nuoren neien, loppu kaunihin kanasen...

Kalevala: Ote neljännestä runosta


- Haha! Karate-chop! Siinä katkesi ruoko! Se oli sellainen VASTAISKU! Noni, nyt ovat vihdat valmiina, ei muuta kuin takaisin himaan ja sitten NYYÄHÄHRRHG mikä ihmeen rimppakinttupappa siinä on?!
- Hei tyttö! Mites, lähtisitkö tonne vähän *vislailua*
- Mitä helkkaria! Kuka sä oot! Enkä mä oo mikään TYTTÖ, mulla on nimi, mä oon AINO!
- Mä oon Väinämöinen.
- No kuules Väiski. Ihan pari pientä juttua. Ensinnäkin, eihän me olla edes tavattu ja siksi toisekseen ootko huomannut, että mä olen korkeintaan ehkä seitsemäntoistavuotias ja sä olet tuommoinen…iänikuinen.
- Iänikuinenpa hyvinkin! Lähe kato mun messiin.
- No en lähe! Kato mitä mietin sun vikittelystä! *repii kaulasta helmiä*
- No oletpas sinä vallan terhakas!
- SIIS YÄK!

***

- SIIS WHATEVER!
- Aino, mikä nyt risoo?
- No siis faija, viskoin just menemään mun sormukset ja kaulakorut sun muut ku siis otti aivan sikana kaaliin.
- Ai jaa.

***

- VOI KYRSÄN KYRSÄ!
- Aino, mikä harmittaa?
- No siis broidi, mä—hetkinen nyt, minkä takia mun pitäis toistaa tää sulle? Sähän olit suurin piirtein vieressä kun mä kerroin tän faijalle!
- Niin, ehkä se on vaan tapa.
- Miksi?
- No me toistetaan itseämme aika paljon.
- Mitä?
- No me toistetaan itseämme aika paljon.
- Mitä?
- No me toistetaan itseämme aika paljon?
- Mitä?
- TÄSSÄ KALEVALASSA TOISTAMME ITSEÄMME PALJON.
- Jaa!
- Niin mietin että kai se jotenkin kuuluu asiaan, että pääset avautumaan samasta asiasta monta kertaa.
- Ah. No siis, viskoin just menemään mun sormukset ja kaulakorut sun muut ku siis otti aivan sikana kaaliin.
- Ai jaa.

***

- VOI PYLLYKYLPY!
- Aino, tyttäreni, mikä on?
- No siis mutsi…tai siis lue tosta ylempää.
- Ok. Eli tämmönen tapaus.
- Ei pal kiinnostele jotkut AVIOLIITOT. Doi.
- Elä nyt oo tommonen. Syöt kato vähän ja meet kattomaan, siellä on kuule tuvassa vaikka mitä hääjuttua.
- NO EN MEE
- Mee nyt, ne on kuule Kuuttarelta saatuja.
- En mee. Lähen ulos masistelemaan.

***

- Aino…
- No mitä.
- Sä oot ollut täällä pihalla masistelemassa nyt kaksi päivää.
- No sou vat.
- Mikä nyt on niin paha?
- Siis mutsi sä et tajuu? Mä oon nuori mimmi ja sit mulle on valittu puolisoks joku gubbe.
- No mut on se aika rikas ja kiva gubbe.
- MUTSI! Lähen meneen tästä.
- Okei, mut jos meet uimaan, niin sitten oot varovainen.

***

- Joo, fuck it. Ei tämä tästä. Hukutanpa itteni.
*plumpsis*

***

- Hei, kirjoittaja!

No?

- Tää on vähän sekava tämä dialogi tällä kertaa.

Minkäs teet, minä luen nämä Kalevala-tekstit aina vasta vähän ennen dialogin kirjoitusta. Joskus tulee valittua vähän höhlä.

- Just. Onneksi kaveri käyttää efforttia. Missä kohtaa se Aino-triptyykin kuva tulee?

Mikä niistä? Siinä on kolme.

- No kyl sä tiedät. Se missä se alaston Aino juoksee karkuun Väinämöistä järvessä.

No se on se myöhempi juttu. Se ku Väinämöinen yrittää saada Ainoa kiinni mutta se onkin kala.

- Ai jaa. No mut se ei oo osa tota ylempää lainausta. Voidaanko me tehdä vitsi siitä?

Just go with it.

- Okei!

***

- Hahahaa, alaston nainen, minäpä tulen täältä!
- Hyi saakeli, tää on kuin Baywatch jos Mitchiä esittäis joku likainen vanha ukko!
- Ai David Hasselhoff?
- Niin!

Washington Post: Trumpin puhelu Australian pääministerin kanssa meni tiuskimiseksi – lopetti puhelun kesken

2.2.17

Presidentti ärsyyntyi Australian ja USA:n välisestä pakolaissopimuksesta: ”Minä aion perehtyä tähän typerään sopimukseen!”

YHDYSVALTAIN presidentin Donald Trumpin ja Australian pääministerin Malcolm Turnbullin puhelu äityi Trumpin tiuskimiseksi Turnbullille, paljastaa yhdysvaltalaislehti Washington Post.

”Tämä on ylivoimaisesti huonoin puhelu”, Trump sanoi Turnbullille WP:n lähteiden mukaan.

Puhelinkeskustelu käytiin viime lauantaina. ”Huonoimmalla puhelulla” Trump vertasi keskustelua muihin lauantain puheluihinsa. Hän oli keskustellut neljän muun valtiojohtajan kanssa, joukossa Venäjän presidentti Vladimir Putin.

Puhelulle oli varattu tunti aikaa. WP:n mukaan Trump lopetti sen 25 minuutin jälkeen.

AUSTRALIA on Yhdysvaltain läheisimpiä liittolaisia. Trump oli ärsyyntynyt, kun johtajat puhuivat maiden välisestä pakolaissopimuksesta.

Trumpia oli alkanut hiertää hänen edeltäjänsä Barack Obaman tekemä sopimus, että Yhdysvallat ottaa 1 250 sellaista pakolaista, jotka Australia on sulkenut säilytyskeskuksiin muun muassa Nauru-saarella.

”Tämä on todella huono sopimus!” Trump haukkui Turnbullille WP:n mukaan.

Trump palasi asiaan vielä uudestaan varhain torstaiaamuna Suomen aikaa Twitterissä.

”Voiko tätä uskoa todeksi? Obaman hallinto lupautui ottamaan tuhansia laittomia siirtolaisia Australiasta. Miksi? Minä aion perehtyä tähän typerään sopimukseen!”

HS


- Jeremy!
- *napunapu*
- Jeremyyy!
- *napunapunapu*
- JEREMY!
- No siis MITÄ faija! Siis GAAD! Siis voitsä olla yhtään nolompi! Mul oli just tosi hyvä Alt-Right-flamewar päällä!
- Jeremy, voitko laittaa sen puhelimen hetkeksi pois. Minä tiedän, että sinulla on paljon juttua siellä Facebookissa--
- TWITTERISSÄ faija, Twitterissä! Siis Facebook on niiku NII nähty. Siel ei oo muut ku jotain vanhoi ukkoi. Hästäg kakstuhatkuustoist, hästäg OMG.
- Okei, Twitterissä. Mutta koitahan keskittyä. Ja ota se fedora sisällä pois päästä. Jos tämä minun keksintöni toimii, niin kraniaalinen transpermutaatio on vihdoin mahdollista! Tämä on hyvin herkkä laite ja sinun puhelimesi häiriösignaalit voivat...Jeremy?
- *napunapu*
- JEREMY!
- WHAT! Mä kuuntelin sua kyllä! DÖÖH!
- Laita se puhelin pois, Jeremy. Eli jos painan tästä nappia, niin tuo marsu ja tuo hiiri vaihtavat tietoisuutta keskenään. Oletko valmis? Lisään jännitettä...no niin...sitten väännän kytk--
- *napunapu*
- JEREMY! EI!
*zzztttbbtbbbb*

***

- Anteeksi, sir, oletteko kunnossa? Te pyörryitte hetkeksi ja...
- Mis mä oon? Kuka sä oot?
- Herra Trump, se olen minä, vaalipäällikkönne...olisi vaalitilaisuutenne aika.
- WHAT? Mikä fakin Trump? Mikä semmonen on?
- Oletteko kunnossa, sir?
- Mee sä patu hittoon siitä. Ja mis mun luuri on? Mul oli just menos twittervääntö ton yhen tyypin kaa. Siis OU MAI GAAD mitä luusereit.
- Jos etsitte puhelintanne, niin se on tässä, sir. Mutta meidän pitäisi jo mennä, oletteko varmasti kunnossa?
- NO SIIS OON OON LÄHE MENEE PERVO OOKSÄ JOKU HOMO

Huhtasaari haluaisi muuttaa perustuslakia – toimeentulon ei pitäisi koskea ”jokaista”

18.12.16

Perussuomalaisten kansanedustaja Laura Huhtasaari sanoo, että perustuslaki on osittain aikansa elänyt.

Hänen mukaansa esimerkiksi perustuslain kirjaus siitä, että ”jokaisella” on oikeus toimeentuloon, on ongelmallinen.

– Jos joku on laittomasti maassa, niin tulkitaanko heidät silloin jokaiseksi? Onko meidän perustuslaki silloin ajan tasalla, jos voi mennä toiseen maahan ja saada ilmaisen ylläpidon?

Hänen mukaansa perustuslakia voisi täydentää siten, että toimeentulo rajattaisiin koskemaan laillisesti maassa oleskelevia.

– Perustuslakihan on sellainen arvokivijalka, mutta sekään ei ole betonoitu. Ajat muuttuvat, lakien ja perustuslakien pitää muuttua myös.

– Jos perustuslaki estää uudistuksia, niin silloin sitä pitää muuttaa.
Kannanotto liittyy Åbo Akademin valtio-opin professori Göran Djupsundin vaatimukseen uusista vaaleista, joita hän perustelee Helsingin Sanomien uutisella siitä, että hallitus on sivuuttanut oikeuskanslerin pyrkimyksiä korjata ongelmallisia lakiesityksiä.

– Tämähän ei ole mitenkään ainutlaatuista. Myös viime kaudella sote tyssäsi perustuslakiin.

– Professorien olisi hyvä miettiä vanhaa tuomarinohjetta: mikä ei ole oikeus tai kohtuus, ei saata olla lakikaan.

Aamulehti


(Vuonna 2020)
- Jaha, sehän on konstaapeli Möttönen.
- Herra ylikomisario.
- Ja kukas se tässä vieressä on.
- Tämä tässä on Jonttu. Jonttu on parikymppinen nisti.
- Heippa, Jonttu.
- Ei se pysty vastaamaan, sillä on hampaat lyöty kurkkuun.
- No semmoista se on. Mitäs Jonttu on tehnyt?
- Jonttu varasti lompakon.
- Vai niin. *laukaus*
- Ammuit sitten Jontun?
- Ammuin.
- Vaikka meillä on perustuslaki joka turvaa jokaiselle mahdollisuuden oikeudenkäyntiin?
- Jos joku tekee laittomuuksia, niin tulkitaanko heidät silloin jokaiseksi? Onko meidän perustuslaki silloin ajan tasalla, jos voi tehdä rikoksia ja saada silti reilun oikeudenkäynnin?
- Ah, Lex Huhtasaarihan tosiaan tuli eilen voimaan.
- Niin tuli! Aivan mahtavaa. Meidän putka on aivan tyhjillään. Mistä tulikin mieleen, voitko ruumista viedessäsi tuoda mulle pari lipasta lisää?

Riskienhallintayhtiöt antoivat matkustusvaroituksen Helsinkiin itsenäisyyspäivän ”kahakoiden” takia – ”Karta uusnatseja”

2.12.16

Kansainväliset riskienhallintayhtiöt varoittavat, että uusnatsien kulkue ja siihen liittyvä vastamielenosoitus voivat poikia kahakoita. Poliisi toppuuttelee uhkakuvien maalailua.

KAHDEN kansainvälisen riskienhallintayhtiön, Control Risksin ja International SOS:in, muodostama yhteenliittymä on varoittanut asiakkaitaan Helsingissä itsenäisyyspäivänä järjestettävästä Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (PVL) mielenosoituksesta sekä sen vastamielenosoituksesta.

Esimerkiksi monikansallisia suuryrityksiä palvelevat konsulttifirmat lähettivät matkustusvaroituksensa torstaina. Muun muassa mobiilisovelluksen kautta välitetyssä viestissä neuvotaan välttämään 6. joulukuuta alueita, joissa PVL liikkuu Helsingissä. PVL on kansallissosialistinen uusnatsijärjestö. ”Suunnittele reittisi vältellen uusnatsien kokoontumista”, hälytyksessä sanotaan.

Englanninkielisessä viestissä PVL:ää kutsutaan Finnish Resistance Movementiksi eli Suomen vastarintaliikkeeksi, jona ryhmä aiemmin tunnettiin. Alla suomennettuja otteita varoituksesta:

”Uusnatsistisen Suomen vastarintaliikkeen jäseniä kokoontuu kello 15.30 Hakaniemen torille, josta he marssivat kello 16 Johan Vilhelm Snellmanin patsaalle”, Control Risks ja International SOS ilmoittavat.

VAROITUKSESSA MAINITAAN myös antifasistisen Varisverkoston, anarkistien A-ryhmän ja Helsingin Vasemmistonuorten järjestämä Helsinki ilman natseja -mielenosoitus. Se alkaa kello 14.30 Asema-aukiolta ja päättyy Senaatintorille.

”Pysyttele poissa mielenosoituksista, koska on mahdollista, että vastapuolet ottavat yhteen. Mielenosoituskulkueiden päätepisteet ovat lähellä toisiaan.”

Tahattoman eksymisen mielenosoitusten keskelle ja toisaalta turhan pitkien kiertoreittien valinnan voi vinkkien mukaan välttää parhaiten siten, että kysyy kulkuohjeita suomalaisilta yhteyshenkilöiltä.

Varoitusviesti sisältää konkreettisten ohjeiden lisäksi taustatietoa, kun esiin nostetaan Asema-aukiolla syksyllä tapahtunut väkivallanteko.

”PVL:n jäsentä epäillään miehen tappamisesta 10. syyskuuta Helsingissä järjestetyssä vastarintaliikkeen mielenosoituksessa”, konsultointiyhtiöt viestittävät.

CONTROL RISKSIN ja International SOS:in tiedotusjohtaja Robert Walker kertoo HS:lle, että Helsingin mielenosoitukset on luokiteltu matalimmalle uhkatasolle. Kyse on siis lähinnä varotoimenpiteestä teemalla ”hyvä tietää”.

”Lähistöllä järjestettävä vastamielenosoitus nostaa kahakoiden mahdollisuutta. Vaikkakin tiedämme, että [Suomen] poliisi puuttuu herkästi levottomuuksiin”, Walker sanoo.

Walkerin mukaan hänen edustamansa yhtiöt seuraavat jatkuvasti, minkälaisia mielenosoituksia on tulossa missäkin. Sen jälkeen niistä muodostetaan uhka-arvio ja ilmoitetaan asiakkaille riskin vaatimalla painokkuudella.

”Teemme tätä kaikille maille – olivatpa ne sitten missä päin maailmaa tahansa.”

HELSINGIN POLIISILAITOKSEN hälytys- ja valvontayksikön johtaja, ylikomisario Seppo Kujala ei nosta Helsingin mielenosoituksia matkustusvaroituksen arvoisiksi.

”Kaupungissa on tuolloinkin turvallista liikkua”, Kujala sanoo.

Kujala muistuttaa, että mielenosoittajien agendat ovat muualla kuin sivullisissa henkilöissä. Poliisi on myös saanut asianmukaiset ilmoitukset kummastakin mielenosoituksesta.

Lisäksi Helsinki ilman natseja -mielenosoituksen järjestäjät ovat ilmoittaneet ennakkoon sitoutuvansa väkivallattomuuteen ja ilkivallattomuuteen, mitä edellytetään myös osallistujilta. PVL puolestaan kertoo nettisivuillaan neuvotelleensa oman kokoontumisensa käytännön järjestelyistä poliisin kanssa.

ENNAKKOASETELMAT ovat siis ainakin poliisin näkökulmasta hyvät.

”Jos ei halua tällaisessa väkijoukossa olla, niin sitten kannattaa vähän väistää. Mutta eivät nämä väkijoukot niin isoja ole, että siitä joku ongelma yhtäkkiä syntyisi”, Kujala ennakoi.

Helsingissä järjestetään itsenäisyyspäivänä myös useita muita mielenosoituksia ja tapahtumia.

HS


- Tervetuloa Fiktiivisten keskustelujen haastatteluun, ylikomisario Seppo Kujala.
- Kiitos.
- Kaksi riskienhallintayhtiötä ilmoittaa, että uusnatsien marssi on matkustusvaroituksen arvoinen. Mitä mieltä te olette?
- Pötypuhetta. Kaupungissa on turvallista liikkua.
- Ettekö pelkää, että itsenäisyyspäivänä tulee kahakoita?
- En tietenkään. Agendat ovat muissa kuin sivullisissa henkilöissä. Jos ei halua sellaisessa väkijoukossa olla, niin sitten kannattaa vähän väistää. Mutta ei siitä tosiaan mitään ongelmia tule. Että jos sitten nyt natsi vähän lyö, niin sitten se on oma syy, mitäs meni alueelle jossa oli natseja. Semmoista se elämä joskus on. Joskus iskee vessahätä, joskus iskee natsi.
- Ettekö koe, että on ongelmallista, että itsenäisyyspäivänä kadut ovat täynnä natseja?
- No jos natsi pelottaa niin kis kis, älä mene sinne. Pysy sitten kotona. Kiva olla nössön kaveri.
- Kiitos näistä kommenteista, ylikomisario.
- Kiitos.

Guggenheim-säätiön johtaja New York Timesille: Torjunta oli reaktio globalisaatiota vastaan

1.12.16

Armstrong aikoo jatkaa vielä keskusteluja museosta.

GUGGENHEIM-SÄÄTIÖN johtaja Richard Armstrong kertoi New York Times -lehden haastattelussa olleensa yllättynyt siitä, kuinka syvällä Guggenheim-museon vastustus Suomessa on.

Helsingin kaupunginvaltuusto hylkäsi Guggenheimin museon torstain vastaisena yönä äänin 53–32.

ARMSTRONGIN mukaan vastustus selittyy kansainvälisyyden vastaisuudella.

”Luulen että se oli reaktio kansainvälistymiselle tai vastareaktio globalisaatiolle. Niin minä olen sen itselleni selittänyt.”

HÄN aikoo lehden mukaan jatkaa keskusteluja museota kannattavien suomalaisten kanssa ja katsoa, kannattaako museota vielä yrittää saada kaupunkiin.

”On kuitenkin epätodennäköistä, että kovin pitkälle tässä päästäisiin”, Armstrong sanoi.

Säätiön kakkosjohtaja Ari Wiseman puolestaan totesi aiemmin Helsingin Sanomille, että ”tämä projekti on nyt käytännössä ohi”.

MYÖS Wiseman pohti syitä sille, miksi Guggenheimin museota ei Helsinkiin haluttu.

”Olen tietoinen antiamerikkalaisesta retoriikasta ja imperialismisyytöksistä, mutta en tiedä, oliko sillä vaikutusta päätökseen. Antisemitismistä kuulin vain hyvin harvoja toisen käden tietoja”, Wiseman sanoi.

HS


- Kas, naapuri! Sitä on käyty taas mualimmalla?
- Joo, täällä on vaikka mitä muistoesineitä taas mukana.
- Sinulla alkaakin olla niitä aika hyvin.
- Juu. Alkaa vain vähän tila loppua kesken. Hei, mulla olisi itse asiassa idea.
- Niin?
- Mitäs jos sä rakentaisit tuohon sun ajotielle semmoisen varaston, johon mä voisin tuoda tätä mun ylimääräistä kamaa? Voit sitten näyttää vieraille, että tämmöistäkin on. Voit päteä vielä, että ne on mun kamoja.
- Minä rakentaisin?
- Joo. Enkä mä veloittaisi sua tästä kuin ihan vähän.
- Eli siis koska sulla on liikaa kamaa, niin sinä haluat, että minä rakennan omilla rahoillani tähän vajan—
- Ei mitään vajaa vaan design-pytingin.
- —johon sä voit tuoda sulta ylijääneet matkamuistot? Ja sitten haluaisit että minä maksan siitä sulle rahaa? Miten sinä osallistut tähän? Muuten kuin laskuttamalla?
- No sä saat näitä mun esineitä.
- Saanko valita mitkä?
- No et tietenkään.
- Joo jospa ei.
- Tämä on selvästi vastareaktio globalismille. Sinä et vain halua näitä minun hienoja taide-esineitäni, kun pelkäät kansainvälistymistä.
- Eiku sä tarjoat vain ihan todella paskaa diiliä.
- Phyh. Tyypillinen Amerikkaa vihaava anti-intellektuelli.

Pääministeri Sipilä vaiensi Ylen: Uutisten johto hyllytti Sipilä-jutut – Ruben Stiller sai varoituksen

30.11.16

Juha Sipilä kirjoitti sähköpostissa Ylen toimittajalle, että hän ei luota lainkaan Yleisradioon.

Ylessä alkoi kuohua perjantaina 25. marraskuuta sen jälkeen, kun Yle oli julkaissut uutisen pääministeri Juha Sipilän (kesk) sukulaisten omistamasta Katera Steel -yhtiöstä.

Ylen ajankohtaistiimi oli jo kirjoittanut perjantain aikana valmiiksi jatkojutun, jossa haastateltiin kahta oikeusoppinutta siitä, oliko Sipilä ollut esteellinen päättäessään valtion sadan miljoonan euron lisärahoituksesta Terrafamelle.

Suomen Kuvalehden tietojen mukaan Ylen johto päätti perjantaina illalla, että juttua ei julkaista.

Pääministeri Sipilä lähetti perjantai-iltana kymmenkunta viestiä yhdelle Ylen toimittajalle. Viesteissä oli pääministerin saamaa tuohtunutta kansalaispalautetta. Sipilä kertoi, että hän ei luota Yleisradioon lainkaan.

Viimeisin viesteistä lähetettiin Ylen toimittajalle perjantain ja lauantain välisenä yönä.

Ylen ajankohtaistiimi alkoi työstää sähköposteihin liittyvää juttua maanantaina 28. marraskuuta. Juttuaihe kirjattiin Ylen toimitusjärjestelmään, journalismin portaaliin, niin sanottuun jopoon, aamulla ennen kahdeksaa.

Kolme Ylen työntekijää on kertonut nämä tiedot Suomen Kuvalehdelle. He eivät halua nimiään julki asian arkaluonteisuuden vuoksi.

Ylen ajankohtaistiimi alkoi maanantaiaamuna valmistella myös kolmatta Sipilä-aiheista juttua, analyysia siitä, miksi pääministerin sidonnaisuudet ovat tärkeitä asioita uutisoida. Tässä ja Sipilän lähettämistä sähköposteista kertovassa jutussa, jossa kävi ilmi pääministerin täydellinen luottamuksen puute Yleisradiota kohtaan, oli tarkoitus käyttää asiantuntijahaastateltavia.

Ylen johto, käytännössä päätoimittaja Atte Jääskeläinen, kielsi molempien juttujen edistämisen, SK:n lähteet kertovat.

Kaikki kolme aihetta näkyvät Ylen järjestelmässä edelleen. Jopo on järjestelmä, jonka pääsevät näkemään sadat Ylen työntekijät. Hyllytetyistä jutuista on puhuttu sähköpostijakeluissa, joissa ovat mukana muun muassa politiikkatoimitus, taloustoimitus ja hyötytoimitus.

***

Isoa joukkoa Ylen päälliköitä kiellettiin maanantaina iltapäivällä käsittelemästä Sipilän mahdollista jääviyttä Ylen ohjelmissa ja nettisivuilla.

Tämä tapahtui niin sanotussa ”pomoinfossa”, jossa oli paikalla kymmeniä henkilöitä. Kyseessä on Ylen päälliköiden kokous, joka pidetään joka maanantai. Pomoinfo pidettiin Ylen Radiotalossa Tori-nimisessä tilassa.

Palaverissa Ylen johdon Sipilä-linjauksesta kertoi Ylen päälliköille Marjo Ahonen, Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan tv- ja radiolähetyksistä vastaava päällikkö.

Käytännössä seuraavan aamun radion Ykkösaamuun sovittu Sipilä-uutista koskeva keskustelu peruttiin näin Ylen journalistisen johdon päätöksellä. Lisäksi peruttiin suunnitelma käsitellä Sipilää Aamu-tv:ssä ja maanantai-illan A-studiossa.

Kokouksen päätyttyä kielto aiheutti kuhinaa Ylen toimituksissa ja käytävillä. Eräät yleläiset alkoivat kerätä nimiä kirjelmään, joka on tarkoitus antaa päätoimittaja Atte Jääskeläiselle sekä saattaa tiedoksi Ylen päälliköille Marjo Ahoselle, Riitta Pihlajamäelle, Petri Kejoselle, Krista Taubertille sekä Ylen toimitusjohtaja Lauri Kiviselle.

Kirjelmässä yleläiset kertovat seuraavaa:

”Me allekirjoittaneet Yleisradion toimittajat olemme huolissamme Ylen journalistisen johdon linjauksista käsiteltäessä ilmitulleita pääministeri Juha Sipilän jääviysepäilyjä. Perjantaista 25.11. alkaen Ylen journalistinen johto on hyllyttänyt aihetta käsitteleviä jatkojuttuja ja rajoittanut uusien juttujen tekemistä. Useita keskusteluohjelmia on maanantaina 28.11. alkaneella viikolla kielletty niin ikään käsittelemästä aihepiiriä millään tavalla.”

”Ylen journalistinen johto on lisäksi suoraan kieltänyt kahden sellaisen tiedon julkaisemisen, jotka olisivat kansalaisille ja Yle-veron maksajille tärkeitä, jotta he voisivat arvioida kyseistä asiaa sekä pääministerin toimintatapoja yleisemmin. Nämä tiedot ovat 1) se, että pääministeri lähetti Ylen toimittajalle perjantaina 25.11. vielä iltamyöhään toistakymmentä viestiä kritisoidakseen häneen liittyvää uutisointia ja 2) tieto siitä, että pääministeri perui jo sovitun vierailunsa A-studiossa keskiviikkona 30.11.”

”Se, että pääministeri toimii näin, on yhteiskunnallisesti merkittävä uutinen, etenkin kun Yleisradion rahoitus on riippuvainen poliittisista päätöksistä.”

”Vaadimme myös, että saamme kaikissa tilanteissa työssämme noudattaa Journalistin ohjeita.”

Kirjelmässä on tämän jälkeen siteerattu kaikkea journalistista työtä koskevien Journalistin ohjeiden ensimmäistä pykälää: ”Journalisti on vastuussa ennen kaikkia lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.”

Kirjelmään on tiistain aikana kerätty nimiä eri puolilla Yleä. Suomen Kuvalehden tietojen mukaan sitä ei ole vielä toimitettu Atte Jääskeläiselle, joka on työmatkalla ulkomailla.

***

Ylen Pressiklubi-ohjelman juontaja Ruben Stiller sai Suomen Kuvalehden tietojen mukaan tiistaina 29. marraskuuta kirjallisen varoituksen siitä syystä, että hän valmisteli perjantain 2. joulukuuta lähetystä Ylen ”uutis- ja ajankohtaistoiminnan johdon asettaman journalistisen linjan vastaisesti” (varoituksen muotoilu).

Varoituksessa uhataan lisäksi, että Stiller irtisanotaan, jos hän vielä jatkaa ohjelman valmistelua toimituksen johdon asettaman journalistisen linjan vastaisesti.

Varoituksen on allekirjoittanut Marjo Ahonen, vastaavan päätoimittajan sijaisen ominaisuudessa.

Tiettävästi kirjallinen varoitus on sittemmin peruttu. Stiller oli tiistaina johdon edustajien puhuttelussa.

Varoituksen lopussa on Stillerin allekirjoitus, jossa hän vahvistaa saaneensa ilmoituksen tiedokseen 29. marraskuuta.

SK


- Kas niin, tervetuloa Fiktiivisten keskusteluiden ensimmäiseen humoristiseen ja suoraan uutisviikkolähetykseen! Minä olen Tuomas, ja kanssani tätä ohjelmaa juontaa Tuomas.
- Heipä hei, Tuomas!
- Heipä hei itsellesi, Tuomas!
- Kuten nykyiseen sosiaaliseen mediaan kuuluu, te voitte twiitata meille tunnisteella @fiktiivisia ja käyttämällä hashtagia #fiktiivinenuutisviikkoilta.
- Osallistukaa ja kertokaa näkemyksiänne! Tehdään tästä hauskaa.
- Ensimmäinen aiheemme tänään käsittelee Katera Steel -yritystä ja sen Terrafamelta saamaa tilausta. En tiedä, mitä kaikkea voisimme keksiä siitä, että ensin pääministeri laittaa Terrafamen pipon päähän ja antaa Talvivaaralle sata miljoonaa euroa ja sitten käy ilmi, että hänen sukulaistensa firma saattaa saada siitä jotain etua!
- Siellä taitaa olla pipo silmillä kun jääviyttä tutkitaan!
- Hauskasti sanottu, Tuomas! No oikeastihan tämä saattaa olla ihan pykälien mukaan mennyt, ainoa kysymys on tosiaan siinä, mahtaako pääministeri olla tietämättään jäävi. Jaa mutta kas, meillähän on tullut ensimmäinen twiitti!
- Luehan se toki ääneen.
- No minäpä luen. Täällä nimimerkki @juhasipila kommentoi näin: “Nyt jumalauta loppuu se asialla retostelu siellä, en luota teihin pätkääkään”. Kiitos yleisökommentista!
- Mutta niin! Tätä kun tutkimme hieman pidemmälle, niin voisimme kysyä asiasta asiantuntijoilta. Jos soittaisimme asiantuntijalle, hän on tunnettu koomikko!
- Jo vain, mutta ensiksi toinen twiitti! Täällä nimimerkki @juhasipila kommentoi näin: “Jos ja jos ja jos. Mitäs jos Fiktiiviset keskustelut loppuu?” Hauskasti lohkaistu sieltä, nimimerkki!
- Oikein hupaisaa osallistumista! Mutta tosiaan, soitetaanpa tunnetulle koomikolle ja kysytään Katera Steel—jahas, Twitter piippaa taas!
- Näin näyttäisi käyneen! Täällä nimimerkki @juhasipila kommentoi että “nyt jumalauta ette käsittele tätä asiaa ettekä nyt lue näitä viestejä siellä ääneen, tai tulee turpakeikka!” Hyvä pointti siellä yleisön puolella!
- Tuomas.
- Niin, Tuomas?
- Uhkaillaanko meitä tässä kesken lähetyksen ihan politiikan huipulta?
- Ei se ole mahdollista.
- Miksi ei?
- Tämä on FIKTIIVINEN keskustelu. Ei tätä ole olemassakaan! Tätä ei siksi voi uhkailla ja lopettaa, kun emme me edes väitä, että tätä on tapahtunut!
- Huh! Eli me voidaan sanoa täällä ihan mitä vain?
- No itse asiassa kyllä, koska tällä ei ole mitään yhteyksiä oikeisiin ihmisiin, eläviin tai kuolleisiin tai miten tää nyt menee tämä disclaimer.
- Eli minä voin sanoa ihan suoraan, että kaikkein fiksuin tapa, miten fiktiivinen Juha Sipilä olisi voinut asian hoitaa, olisi ollut se, ettei olisi raivopäissään lähetellyt fiktiiviselle Ylen Atte Jääskeläiselle ja muille toimittajille keskellä yötä postia? Että jos tosiaan tässä ei oltu tehty mitään väärää, olisi antanut koko homman vain mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos ja katsonut kun oikeusasiamies olisi todennut, ettei hän ole jäävi?
- Niin voit sanoa.
- Voinko sanoa myös, että fiktiivinen Atte Jääskeläinen on nyt vain onnistunut tällä julkaisemattomuuspäätöksellään suututtamaan porukkaa enemmän ja nyt asiaan kiinnitetään vielä paljon enemmän huomiota? Kun kuitenkin Terrafame-korruptioepäilyäkin pahempi juttu on se, että julkisen median rahoituksesta päättävä poliitikko valittaa hänestä tehtävästä uutisoinnista ja sitten uutisointi yhtäkkiä lakkaa. Voinko sanoa, että se antaa ristiriitaisen viestin median vapaudesta?
- Kyllä noinkin voi sanoa.
- Onko minun luvallista sanoa tässä täysin fiktiivisessä dialogissa, että vaikka fiktiivinen Atte Jääskeläinen toteaa, että on itse tehnyt päätöksen julkaisematta jättämisestä eikä fiktiivisen Juha Sipilän itkupotkuraivari ole vaikuttanut asiaan mitenkään, niin se, ettei saisi uutisoida siitä, että pääministeri on saanut keskellä yötä itkupotkuraivarin vaikuttaa siltä, että uutismedia ei uutisoi pääministeristä oikein? Että tässä tuntuu siltä, kuin fiktiivinen Atte Jääskeläinen tanssisi fiktiivisen Juha Sipilän pillin mukaan?
- Mielestäni kyl— jahas, Twitter piippaa taas.
- Mitäs siellä?
- No täällä nimimerkki @juhasipila toteaa “Näin ei voi jatkua” ja sitten tässä on valokuva, jossa ollaan sytyttämässä bensiinikanisteria…näköjään tässä meidän studion ovella!
- Ohhoh! Kyllä kuva kertoo tuhat sanaa mediassa, jossa käytettävissä on vain 140 merkkiä!
- Näin on! Tällä kertaa uutisilta päättyy tähän, kiitos kaikille osallistumisesta! Moi!