Pages

Juha Sipilä vihervasemmistolle: Olen viime vuodet korjannut jälkiänne

21.8.18

Pääministerin mukaan mikään ei ole niin helppoa kuin etuuksien jakaminen, eikä siihen suurta kyvykkyyttä tarvita.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoo olevansa varma, että kansalaiset antavat ensi huhtikuussa vaaliuurnilla antaa äänensä niille, jotka ovat saaneet talouden kuntoon eivätkä niille, jotka saivat sen sekaisin tai olivat kyvyttömiä sitä korjaamaan.

– Ja sanon suoraan, että pidän vihervasemmiston argumentaatiota leikkauksista paitsi objektiivisesti katsoen virheellisenä myös epäoikeudenmukaisena. Teidän jälkiänne olen yhdessä muun hallituksen kanssa viimeiset vuoden korjannut. Ja jos te ajattelette, että ikääntyvän Suomen talouspolitiikka on seuraavalla vuosikymmenellä vain menojen lisäämistä, niin pieleen menee taas. Jonkun on silloinkin tultava jälkiänne korjaamaan, Juha Sipilä sanoi keskustan eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Vantaalla pitämässään puheessa.

Sipilän mukaan on väärä johtopäätös ajatella, että edessä on helpot ajat.

– Politiikassa mikään ei ole niin helppoa kuin etuuksien jakaminen, eikä siihen suurta kyvykkyyttä tarvita. Sen sijaan politiikassa kyvykkyyttä mitataan historian saatossa sillä, kuka pystyy luomaan kestävän hyvinvoinnin edellytyksiä. Keskustan johtamaa hallitusta voi varmasti moittia monesta, mutta ei tästä perusasiasta, Sipilä totesi.

Sipilä sanoi hallituksen onnistuneen luomaan edellytyksiä kasvulle ja hyvinvoinnille.

– Olemme tehneet sen mitä lupasimme. Suomi on nostettu takaisin eurooppalaisten yhteiskuntien parhaimmistoon. Ja terveisenä oppositiolle: hyvinvoinnin perustasta huolehtimisessa ei ole varaa sapattivuosiin – ainakaan suomenkaltaisessa pienessä, osaamisesta ja ulkomaankaupasta elävässä maasta.

Verkkouutiset



- Pääministeri Juha Sipilä, tervetuloa Fiktiivisten keskustelujen haastatteluun.
- Kiitos.
- Kerroitte keskustan eduskuntaryhmän kesäkokouksessa pitämässänne puheessa korjanneenne vihervasemmiston jälkiä. Kuinka tämä on mahdol—
- Niin, toimittaja varmaankin nokkelasti tässä seuraavaksi on tekemässä kuten kaikki muutkin internetissä ja listaamassa, kuinka Suomessa on viimeiset viisitoista vuotta ollut keskusta- tai kokoomusjohtoinen hallitus. Että nyt nauretaan Kempeleeseen, kuinka omia virheitännehän nämä tässä ovat olleet.
- Se tässä oli vähän pyrkimyksenä…
- Kuulkaahan, nuori toimittaja! Viisitoista vuotta on kenties kaltaisellenne räkänokalle pitkä aika, mutta politiikassa se on erittäin lyhyt. Minä puhun nyt hieman pidemmän tähtäimen asioista, jotka on pitänyt korjata.
- Kuten?
- No esimerkiksi tämä vuonna 1889 säädetty asetus työväen suojelusta. Se on ihan hippikommarihommaa. Kyllä pitäisi saada taas patruunoita niin tehtaiden johtoon kuin kapojen pistooleihinkin.
- Huh huh. Entä mitä muuta?
- No siis tämä vuoden 1982 asetus esteellisyydestä ja jääviydestä. Tiedätkö miten vaikeaa on käydä kauppaa ja kasvattaa osakekertymää, kun joka toinen suomalainen on sukua? Ihan kyllä piiperöintiä ja leninismiä.
- Aikamoista.
- Ja politiikassa mikään ei ole niin helppoa kuin etuuksien jakaminen, siksi pitää nopeasti kumota myös vuonna 1948 fillarikommunistien Suomeenkin ujuttama YK:n ihmisoikeuksien julistus. Ei siitä tule mitään että joka hemmetin vinkuhiiri täällä kokee olevansa tasavertainen muiden kanssa. Nettovaikutuksiltaan negatiivisille löytyy kyllä iästä riippumatta paikka perunapellosta.
- Mutta ihmisarvohan on jakamaton—
- Kuule ainoa jakamaton täällä on meikäläisen Panaman rahaston verokertymä, menkää punikit helvettiin!

Hihna247 tulee taas ja nyt suomalaisten ostokset rullaavat maailman nähtäville

28.11.17

Lehdistötiedote 27.11.2017
S-Ryhmä
Ulkoministeriö

Ihmiset ympäri maailman pääsevät seuraamaan kassahihnalähetystä itsenäisyyspäivän aattona. S-ryhmä käynnistää Hihna247 goes global -kamerat Prisma Kaaresta tiistaina 5.12. klo 16.

Lähetys nähdään tuttuun tyyliin Prisman Facebook-kanavassa.

Livelähetys Prismasta toteutetaan nyt yhteistyössä Suomen ulkoministeriön kanssa. Hihna247 eli englanniksi #Checkout247 nähdään myös Suomen virallisella ThisisFINLAND -maakuvasivustolla, jonka Suomi-sisällöt tavoittavat vuosittain yli 62 miljoonaa ihmistä.

Tapahtuman näyttämönä on Helsingin Kannelmäessä sijaitsevan Prisma Kaaren kassahihna. Lähetyksen pääosissa nähdään asiakkaiden ostoksia. Kannelmäki, kassahihna ja suomalaisten ostokset rullaavat maailmankartalle. Lähetys alkaa 5.12. klo 16 ja jatkuu 12 tuntia.

Nyt mennään maailmalle

"Asiakkaamme ovat todella toivoneet Hihnasta toista tuotantokautta. Tässä se tulee ja 'goes global'", toteaa SOK Median julkaisujohtaja Anne Sassi-Leivonen.

"Hihna247 edustaa juuri sellaista arjen suomalaisuutta, josta haluamme viestiä maailmalle. Oli sitten kyse kouluista tai kaupassakäynnistä, suomalainen arki on maailman parasta, ja kansainvälisellä versiolla haluamme tehdä siitä tunnettua. Samalla tuotteiden jatkuvassa virrassa kassahihnalla on jotain meditatiivista ja arkisuudessaan hurmaavaa. Tällainen ”mindfulness” on maailmalla kovassa huudossa", sanoo ulkoministeriön maakuvayksikön päällikkö Petra Theman.

Hihna247 on slow-tv:ta puhtaimmillaan. Slow-tv:n juuret juontavat lennokkaalle 1960-luvulle. Taiteilija Andy Warhol toteutti yli 5 tunnin mittaisen elokuvan, jossa nähtiin runoilija John Giornon nukkuvan.

"Lähetykseen päätyvät vain halukkaiden ostokset – ohjelmaa kuvataan yhdeltä, selkeästi merkityltä kassahihnalta", sanoo Prisma Kaaren johtaja Ilkka Riiali.
Seuraa somessa – suomeksi tai englanniksi

Katsojat voivat osallistua lähetyksen keskusteluvirtaan sekä Prisman Facebookissa että ulkoministeriön ThisisFINLAND-Facebook-kanavalla (www.facebook.com/thisisfinlandFB/).

"Hihna247 näkyy kahdessa paikassa. Prisman Facebook-sivulla jutustellaan tälläkin kertaa suomeksi. ThisisFINLAND-Facebookissa sen sijaan suurin osa keskustelusta käytäneen englanniksi. Moni suomalainen varmasti toimii niin, että pitää molemmat ikkunat auki yhtaikaa", arvelee Anne Sassi-Leivonen.

Keskustelua voi seurata käyttämällä joko suomenkielistä hashtagia #hihna247 tai sen englanninkielistä vastinetta, #checkout247

Hihna247:n kumppanijoukossa on mukana myös Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, joka tuottaa lähetykseen kiinnostavia ja vähemmän tunnettuja faktoja suomalaisesta ruoasta.

Kuuntele Hihnaa radiosta

Radio Suomipop toteuttaa neljän tunnin mittaisen suoran erikoislähetyksen Hihna247:n tiimoilta. Suomipopilla on Prisma Kaaressa erikoistoimittaja, joka haastattelee hihna-asiakkaita ja lisäksi Hihna-studiossa keskustellaan ja kommentoidaan Hihnan jännittäviä ja värikkäitä tapahtumia. Radio Suomipopin Hihna 247 -lähetystä juontaa 5.12. Harri Moisio. Suora lähetys tulee ulos kello 18–22.

Valtioneuvosto


- Ja tervetuloa tänne Radio Suomipopille. Täällä on Hihna247-lähetystä kanssani juontamassa kanssani Jaajo--
- Hei, joku rasvainen vitsi tähän!
- Sekä joku pakollinen naishenkilö jonka pitää vaivaannuttavasti naureskella meidän jutuillemme.
- Mun nimi on--
- Sun nimi on et sillä ei ole mitään väliä. Aloitetaan! Hoho, siellä joku laittaa heti ekana kondomeja ja kurkkuja hihnalle!
- Kerroinko sen kerran kun laitoin omaan "kurkkuun"--
- SEIS! NYT JUMALAUTA SEIS!
- Hä?
- Siis anteeksi kun kysyn mutta mitä HELVETTIÄ täällä oikein tapahtuu? Missä vaiheessa meidän maasta tuli tälläinen pieruparodia? Siis oikeasti! Meidän myydyin artisti on räppäri, joka on kuin huumorileffaan kirjoitettu! Siis Lahest kotosi ja sitten on bling-bling. Sehän on hauskaa, sehän on huumoria!
- Tuota--
- Ja sitten meillä on olemassa maailman ankein osuuskauppa joka tekee yhteistyötä VALTIONEUVOSTON KANSSA kun samaan aikaan koko maa ei osaa miettiä mitään muuta koko hiton valtion syntymäpäivästä kuin sotaa ja sisua. Natsit marssii itsenäisyyspäivänä kaduilla. Valtiosihteerit matkustaa takakontissa ja ihmisten terveydenhuolto on yksityistämisen ja vallan pyhä liitto.
- Hei--
- Mitä on tapahtunut? Missä kohtaa saa alkaa nauraa? Missä vaiheessa käy ilmi että tää on kaikki vaan yksi vitsi? Milloin--*mmph*
- Lähetykseen tulee pieni tauko, kun käymme vaihtamassa pakollisen naishenkilön jonka pitää vaivaannuttavasti naureskella meidän jutuillemme. Hetkinen. Katselkaa sillä aikaa vaikka tuota kassahihnaa, joku näköjään laittoi sinne ison pakkauksen häkkikanan munia.
- Munia! Kerroinko sen kun laitoin omaan munaan...

Perussuomalaisten ryhmä hajosi täysin – Timo Soini 20 lähtijän joukossa

13.6.17

20 edustajaa lähtee ja muodostaa oman eduskuntaryhmän. Perussuomalaisten entinen puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini on lähtijöiden joukossa. Myös muut perussuomalaisten ministerit, Sampo Terho, Jussi Niinistö ja Jari Lindström ovat lähtijöiden joukossa.

Asiasta kertoi kansanedustaja Simon Elo ennen perussuomalaisten eduskuntaryhmän kokousta. Elon mukaan ryhmän nimi on ainakin toistaiseksi Uusi vaihtoehto.

– Ryhmä on valmis jatkamaan Sipilän hallituksen hallitusryhmänä samalla ohjelmalla ja kokoonpanolla, Elo sanoi.

Elo toimi pikaisesti järjestetyssä tiedotustilaisuudessa ryhmän puhemiehenä.

– Tänään emme ole politiikkoja vaan isänmaan asialla. Kyse ei ole vain siitä, että Jussi Halla-aho valittiin vaan niistä tahoista, jotka puolueen kaappasivat, Elo sanoi.

Päätös oli lopulta yllättävän helppo, Elo sanoi.

Työministeri Jari Lindström sanoo joutuneensa raskain mielin myöntämään, että perussuomalaiset ei ole se puolue, johon hän liittyi.

– Kun menin Jyväskylään, minulla oli vielä poliittinen koti. Lauantaina minulla ei sitä enää ollut, Lindström kertoi.

Valmis hallitukseen

Elon mukaan ryhmä on valmis hallitusneuvotteluihin. Häneltä kysyttiin, onko pääministeri Juha Sipilä tietoinen perussuomalaisten hajoamisesta.

– Pääministeri kuulee tästä vähintäänkin nyt, Elo sanoi.
Timo Soini kertoi olevansa ryhmässä rivijäsen. Soini sanoi muiden tavoin, että perussuomalaiset ei ole enää sama puolue.

Yle


2011:

- Timo Soini, perussuomalaiset sai suuren vaalivoiton. Ettekö ole huolissanne, että puolueessa on natseja?
- Ei meillä ole natseja.
- Mutta--
- Ei ole.

2015:

- Timo Soini, perussuomalaiset ovat edustajistoltaan Suomen toiseksi suurin puolue ja menee nyt hallitukseen. Eikö teitä haittaa, että puolueessanne on natsisiipi?
- Ei meillä ole natseja.
- Entä Halla-aho?
- Ei Halla-aho ole natsi.
- Mutta--
- Ei ole.


2017:

- Timo Soini, lähdette puolueen eduskuntaryhmästä. Miksi?
- No en minä kestä näitä natseja enää.
- Eikö se ole epäloogista, kun olette todenneet jo pitkään, ettei puolueessa ole nats--
- Ei ole.

Hallitus esittää: Ylen strategiasta päättäminen poliitikoille

2.3.17

Jos hallintoneuvosto päättää esityksen mukaisesti Ylen strategiasta, poliitikot saavat nykyistä enemmän vaikutusvaltaa Yleen.

HALLITUS tahtoo siirtää Ylen strategiasta päättämisen Ylen hallintoneuvostolle, joka muodostuu poliitikoista. Tieto ilmenee Liikenne- ja viestintäministeriön tiedotteesta. Hallitus antoi eduskunnalle esityksen Yleä koskevan lain muuttamisesta torstaina.

Nykyään Ylen strategiasta päättää Ylen hallitus, jonka jäsenistöön kuuluu yliopistoväkeä, toimitusjohtajia, erityisasiantuntijoita ja Ylen henkilöstön edustaja. Tätä ennen hallituksen jäsenistöön ei ole saanut kuulut hallintoneuvoston jäseniä eikä Ylen ylintä johtoa, kerrotaan Ylen nettisivuilla.

Hallituksen esitys pohjaa Arto Satosen parlamentaarisen ryhmän esitykseen.

Jos hallintoneuvosto päättää esityksen mukaisesti Ylen strategiasta, poliitikot saavat nykyistä enemmän vaikutusvaltaa Yleen.

Hallituksen mukaan lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian.

HS


- No niin, nyt on Ylen uutinen valmis siitä, että poliitikot yrittävät vaikuttaa Yleisradion sisältöön.
- Päivää.
- Kukas te olette?
- Minä olen poliitikko ja haluaisin hieman muuttaa tätä uutista.
- Miksi?
- En pidä siitä. Mielestäni uutisessa pitäisi lukea, että poliitikot eivät yritä vaikuttaa Yleisradion sisältöön.
- Mutta juurihan teette sitä.
- En tee.
- Mutta tämähän on skandaali. Tästä pitää uutisoida.
- Ylen strategian mukaan tästä ei pidä uutisoida.
- Kuka te olette siitä päättämään?
- Minä olen se, joka päättää kuka saa päättää, mikä strategia on. Ja nyt minä päätän, että sinä kirjoitat siitä jutusta sellaisen, että Ylen uutisointiin eivät poliitikot vaikuta. Julkaiset sen ja sitten voitkin pakata tavarasi, saat potkut.

Kalevalan päivän erikoinen: Aino torjuu Väinämöisen kosinnan

28.2.17

Tuopa Aino, neito nuori, sisar nuoren Joukahaisen,
läksi luutoa lehosta, vastaksia varvikosta.
Taittoi vastan taatollensa, toisen taittoi maammollensa,
kokoeli kolmannenki verevälle veijollensa.

Jo astui kohin kotia, lepikköä leuhautti.
Tuli vanha Väinämöinen; näki neitosen lehossa,
hienohelman heinikössä. Sanan virkkoi, noin nimesi:
"Eläpä muille, neiti nuori, kuin minulle, neiti nuori,
kanna kaulanhelmilöitä, rinnanristiä rakenna,
pane päätä palmikolle, sio silkillä hivusta!"

Neiti tuon sanoiksi virkki: "En sinulle enkä muille
kanna rinnanristilöitä, päätä silkillä sitaise.
Huoli on haahen haljakoista, vehnän viploista valita;
asun kaioissa sovissa, kasvan leivän kannikoissa
tykönä hyvän isoni, kanssa armahan emoni."

Riisti ristin rinnaltansa, sormukset on sormestansa,
helmet kaulasta karisti, punalangat päänsä päältä,
jätti maalle maan hyviksi, lehtohon lehon hyviksi.
Meni itkien kotihin, kallotellen kartanolle.

Iso istui ikkunalla, kirvesvartta kirjoavi:
"Mitä itket, tyttö raukka, tyttö raukka, neito nuori?"

"Onpa syytä itkeäni, vaivoja valittoani!
Sitä itken, taattoseni, sitä itken ja valitan:
kirpoi risti rinnaltani, kaune vyöstäni karisi,
rinnalta hopearisti, vaskilangat vyöni päästä."

Veljensä veräjän suulla vemmelpuuta veistelevi:
"Mitä itket, sisko raukka, sisko raukka, neito nuori?"

"Onpa syytä itkeäni, vaivoja valittoani!
Sitä itken, veikko rukka, sitä itken ja valitan:
kirpoi sormus sormestani, helmet kaulasta katosi,
kullansormus sormestani, kaulasta hopeahelmet."

Sisko sillan korvasella vyötä kullaista kutovi:
"Mitä itket, sisko raukka, sisko raukka, neito nuori?"

"Onpa syytä itkijällä, vaivoja vetistäjällä!
Sitä itken, sisko rukka, sitä itken ja valitan:
kirpoi kullan kulmiltani, hopeat hivuksiltani,
sinisilkit silmiltäni, punanauhat pääni päältä."

Emo aitan portahalla kuoretta kokoelevi:
"Mitä itket, tytti raukka, tyttö raukka, neito nuori?"

"Oi on maammo, kantajani, oi emo, imettäjäni!
Onp' on syitä synke'itä, apeita ani pahoja!
Sitä itken, äiti rukka, sitä, maammoni, valitan:
läksin luutoa lehosta, vastanpäitä varvikosta.
Taitoin vastan taatolleni, toisen taitoin maammolleni,
kokoelin kolmannenki verevälle veijolleni.
Aloin astua kotihin; astuinpa läpi ahosta:
Osmoinen orosta virkkoi, Kalevainen kaskesmaalta:
'Eläpä muille, neiti rukka, kuin minulle, neiti rukka,
kanna kaulanhelmilöitä, rinnanristiä rakenna,
pane päätä palmikolle, sio silkillä hivusta!'

"Riistin ristin rinnaltani, helmet kaulasta karistin,
sinilangat silmiltäni, punalangat pääni päältä,
heitin maalle maan hyviksi, lehtohon lehon hyviksi.
Itse tuon sanoiksi virkin: 'En sinulle enkä muille
kanna rinnanristiäni, päätä silkillä sitaise.
Huoli en haahen haljakoista, vehnän viploista valita;
asun kaioissa sovissa, kasvan leivän kannikoissa
tykönä hyvän isoni, kanssa armahan emoni.'"

Emo tuon sanoiksi virkki, lausui vanhin lapsellensa:
"Elä itke, tyttäreni, nuorna saamani, nureksi!
Syö vuosi suloa voita: tulet muita vuolahampi;
toinen syö sianlihoa: tulet muita sirkeämpi;
kolmas kuorekokkaroita: tulet muita kaunihimpi.
Astu aittahan mäelle aukaise parahin aitta!

Siell' on arkku arkun päällä, lipas lippahan lomassa.
Aukaise parahin arkku, kansi kirjo kimmahuta:
siin' on kuusi kultavyötä, seitsemän sinihamoista.
Ne on Kuuttaren kutomat, Päivättären päättelemät.

"Ennen neinnä ollessani, impenä eläessäni
läksin marjahan metsälle, alle vaaran vaapukkahan.
Kuulin Kuuttaren kutovan, Päivättären kehreävän
sinisen salon sivulla, lehon lemmen liepehellä.

"Minä luoksi luontelime, likelle lähentelime.
Aloinpa anella noita, itse virkin ja sanelin:
'Anna, Kuutar, kultiasi, Päivätär, hope'itasi
tälle tyhjälle tytölle, lapsellen anelijalle!'

"Antoi Kuutar kultiansa, Päivätär hope'itansa.
Minä kullat kulmilleni, päälleni hyvät hopeat!
Tulin kukkana kotihin, ilona ison pihoille.

"Kannoin päivän, kannoin toisen. Jo päivänä kolmantena
riisuin kullat kulmiltani, päältäni hyvät hopeat,
vein ne aittahan mäelle, panin arkun kannen alle:
siit' on asti siellä ollut ajan kaiken katsomatta.

"Sio nyt silkit silmillesi, kullat kulmille kohota,
kaulahan heleät helmet, kullanristit rinnoillesi!
Pane paita palttinainen, liitä liinan-aivinainen,
Hame verkainen vetäise, senp' on päälle silkkivyöhyt,
sukat sulkkuiset koreat, kautokengät kaunokaiset!
Pääsi kääri palmikolle, silkkinauhoilla sitaise,
sormet kullansormuksihin, käet kullankäärylöihin!

"Niin tulet tupahan tuolta, astut aitasta sisälle
sukukuntasi suloksi, koko heimon hempeäksi:
kulet kukkana kujilla, vaapukkaisena vaellat,
ehompana entistäsi, parempana muinaistasi."

Sen emo sanoiksi virkki, senp' on lausui lapsellensa.
Ei tytär totellut tuota, ei kuullut emon sanoja;
meni itkien pihalle, kaihoellen kartanolle.
Sanovi sanalla tuolla, lausui tuolla lausehella:

"Miten on mieli miekkoisien, autuaallisten ajatus?
Niinp' on mieli miekkoisien, autuaallisten ajatus,
kuin on vellova vetonen eli aalto altahassa.
Mitenpä poloisten mieli, kuten allien ajatus?
Niinpä on poloisten mieli, niinpä allien ajatus,
kuin on hanki harjun alla, vesi kaivossa syvässä.

"Usein nyt minun utuisen, use'in, utuisen lapsen,
mieli kulkevi kulossa, vesakoissa viehkuroivi,
nurmessa nuhaelevi, pensahassa piehtaroivi;
mieli ei tervoa parempi, syän ei syttä valkeampi.

"Parempi minun olisi, parempi olisi ollut
syntymättä, kasvamatta, suureksi sukeumatta
näille päiville pahoille, ilmoille ilottomille.
Oisin kuollut kuusiöisnä, kaonnut kaheksanöisnä,
oisi en paljoa pitänyt: vaaksan palttinapaloa,
pikkaraisen pientaretta, emon itkua vähäisen,
ison vieläki vähemmän, veikon ei väheäkänä."

Itki päivän, itki toisen. Sai emo kyselemähän:
"Mitä itket, impi rukka, kuta, vaivainen, valitat?"

"Sitä itken, impi rukka, kaiken aikani valitan,
kun annoit minun poloisen, oman lapsesi lupasit,
käskit vanhalle varaksi, ikäpuolelle iloksi,
turvaksi tutisevalle, suojaksi sopenkululle.
Oisit ennen käskenynnä alle aaltojen syvien
sisareksi siikasille, veikoksi ve'en kaloille!
Parempi meressä olla, alla aaltojen asua
sisarena siikasilla, veikkona ve'en kaloilla,
kuin on vanhalla varana, turvana tutisijalla,
sukkahansa suistujalla, karahkahan kaatujalla."

Siitä astui aittamäelle, astui aittahan sisälle.
Aukaisi parahan arkun, kannen kirjo kimmahutti:
löysi kuusi kultavyötä, seitsemän sinihametta;
ne on päällensä pukevi, varrellensa valmistavi.
Pani kullat kulmillensa, hopeat hivuksillensa,
sinisilkit silmillensä, punalangat päänsä päälle.

Läksi siitä astumahan ahon poikki, toisen pitkin;
vieri soita, vieri maita, vieri synkkiä saloja.
Itse lauloi mennessänsä, virkkoi vieriellessänsä:
"Syäntäni tuimelevi, päätäni kivistelevi.
Eikä tuima tuimemmasti, kipeämmästi kivistä,
jotta, koito, kuolisinki, katkeaisinki, katala,
näiltä suurilta suruilta, ape'ilta miel'aloilta.

"Jo oisi minulla aika näiltä ilmoilta eritä,
aikani Manalle mennä, ikä tulla Tuonelahan:
ei minua isoni itke, ei emo pane pahaksi,
ei kastu sisaren kasvot, veikon silmät vettä vuoa,
vaikka vierisin vetehen, kaatuisin kalamerehen
alle aaltojen syvien, päälle mustien murien."

Astui päivän, astui toisen. Päivänäpä kolmantena
ennätti meri etehen, ruokoranta vastahansa:
tuohon yöhyt yllättävi, pimeä piättelevi.

Siinä itki impi illan, kaikerteli kaiken yötä
rannalla vesikivellä, laajalla lahen perällä.
Aamulla ani varahin katsoi tuonne niemen päähän:
kolme oli neittä niemen päässä ... ne on merta
kylpemässä!
Aino neiti neljänneksi, vitsan varpa viienneksi!

Heitti paitansa pajulle, hamehensa haapaselle,
sukkansa sulalle maalle, kenkänsä vesikivelle,
helmet hietarantaselle, sormukset somerikolle.

Kivi oli kirjava selällä, paasi kullan paistavainen:
kiistasi kivellen uia, tahtoi paaelle paeta.

Sitte sinne saatuansa asetaiksen istumahan
kirjavaiselle kivelle, paistavalle paaterelle:
kilahti kivi vetehen, paasi pohjahan pakeni,
neitonen kiven keralla, Aino paaen palleassa.

Siihenpä kana katosi, siihen kuoli impi rukka.
Sanoi kerran kuollessansa, virkki vielä vierressänsä:
"Menin merta kylpemähän, sainp' on uimahan selälle;
sinne mä, kana, katosin, lintu, kuolin liian surman:
elköhön minun isoni sinä ilmoisna ikänä
vetäkö ve'en kaloja tältä suurelta selältä!

"Läksin rannalle pesohon, menin merta kylpemähän;
sinne mä, kana, katosin, lintu, kuolin liian surman:
elköhön minun emoni sinä ilmoisna ikänä
panko vettä taikinahan laajalta kotilahelta!

"Läksin rannalle pesohon, menin merta kylpemähän;
sinne mä, kana, katosin, lintu, kuolin liian surman:
elköhönp' on veikkoseni sinä ilmoisna ikänä
juottako sotaoritta rannalta merelliseltä!

"Läksin rannalle pesohon, menin merta kylpemähän;
sinne mä, kana, katosin, lintu, kuolin liian surman:
elköhönp' on siskoseni sinä ilmoisna ikänä
peskö tästä silmiänsä kotilahen laiturilta!
Mikäli meren vesiä, sikäli minun veriä;
mikäli meren kaloja, sikäli minun lihoja;
mikä rannalla risuja, se on kurjan kylkiluita;
mikä rannan heinäsiä, se hivusta hierottua."

Se oli surma nuoren neien, loppu kaunihin kanasen...

Kalevala: Ote neljännestä runosta


- Haha! Karate-chop! Siinä katkesi ruoko! Se oli sellainen VASTAISKU! Noni, nyt ovat vihdat valmiina, ei muuta kuin takaisin himaan ja sitten NYYÄHÄHRRHG mikä ihmeen rimppakinttupappa siinä on?!
- Hei tyttö! Mites, lähtisitkö tonne vähän *vislailua*
- Mitä helkkaria! Kuka sä oot! Enkä mä oo mikään TYTTÖ, mulla on nimi, mä oon AINO!
- Mä oon Väinämöinen.
- No kuules Väiski. Ihan pari pientä juttua. Ensinnäkin, eihän me olla edes tavattu ja siksi toisekseen ootko huomannut, että mä olen korkeintaan ehkä seitsemäntoistavuotias ja sä olet tuommoinen…iänikuinen.
- Iänikuinenpa hyvinkin! Lähe kato mun messiin.
- No en lähe! Kato mitä mietin sun vikittelystä! *repii kaulasta helmiä*
- No oletpas sinä vallan terhakas!
- SIIS YÄK!

***

- SIIS WHATEVER!
- Aino, mikä nyt risoo?
- No siis faija, viskoin just menemään mun sormukset ja kaulakorut sun muut ku siis otti aivan sikana kaaliin.
- Ai jaa.

***

- VOI KYRSÄN KYRSÄ!
- Aino, mikä harmittaa?
- No siis broidi, mä—hetkinen nyt, minkä takia mun pitäis toistaa tää sulle? Sähän olit suurin piirtein vieressä kun mä kerroin tän faijalle!
- Niin, ehkä se on vaan tapa.
- Miksi?
- No me toistetaan itseämme aika paljon.
- Mitä?
- No me toistetaan itseämme aika paljon.
- Mitä?
- No me toistetaan itseämme aika paljon?
- Mitä?
- TÄSSÄ KALEVALASSA TOISTAMME ITSEÄMME PALJON.
- Jaa!
- Niin mietin että kai se jotenkin kuuluu asiaan, että pääset avautumaan samasta asiasta monta kertaa.
- Ah. No siis, viskoin just menemään mun sormukset ja kaulakorut sun muut ku siis otti aivan sikana kaaliin.
- Ai jaa.

***

- VOI PYLLYKYLPY!
- Aino, tyttäreni, mikä on?
- No siis mutsi…tai siis lue tosta ylempää.
- Ok. Eli tämmönen tapaus.
- Ei pal kiinnostele jotkut AVIOLIITOT. Doi.
- Elä nyt oo tommonen. Syöt kato vähän ja meet kattomaan, siellä on kuule tuvassa vaikka mitä hääjuttua.
- NO EN MEE
- Mee nyt, ne on kuule Kuuttarelta saatuja.
- En mee. Lähen ulos masistelemaan.

***

- Aino…
- No mitä.
- Sä oot ollut täällä pihalla masistelemassa nyt kaksi päivää.
- No sou vat.
- Mikä nyt on niin paha?
- Siis mutsi sä et tajuu? Mä oon nuori mimmi ja sit mulle on valittu puolisoks joku gubbe.
- No mut on se aika rikas ja kiva gubbe.
- MUTSI! Lähen meneen tästä.
- Okei, mut jos meet uimaan, niin sitten oot varovainen.

***

- Joo, fuck it. Ei tämä tästä. Hukutanpa itteni.
*plumpsis*

***

- Hei, kirjoittaja!

No?

- Tää on vähän sekava tämä dialogi tällä kertaa.

Minkäs teet, minä luen nämä Kalevala-tekstit aina vasta vähän ennen dialogin kirjoitusta. Joskus tulee valittua vähän höhlä.

- Just. Onneksi kaveri käyttää efforttia. Missä kohtaa se Aino-triptyykin kuva tulee?

Mikä niistä? Siinä on kolme.

- No kyl sä tiedät. Se missä se alaston Aino juoksee karkuun Väinämöistä järvessä.

No se on se myöhempi juttu. Se ku Väinämöinen yrittää saada Ainoa kiinni mutta se onkin kala.

- Ai jaa. No mut se ei oo osa tota ylempää lainausta. Voidaanko me tehdä vitsi siitä?

Just go with it.

- Okei!

***

- Hahahaa, alaston nainen, minäpä tulen täältä!
- Hyi saakeli, tää on kuin Baywatch jos Mitchiä esittäis joku likainen vanha ukko!
- Ai David Hasselhoff?
- Niin!

Washington Post: Trumpin puhelu Australian pääministerin kanssa meni tiuskimiseksi – lopetti puhelun kesken

2.2.17

Presidentti ärsyyntyi Australian ja USA:n välisestä pakolaissopimuksesta: ”Minä aion perehtyä tähän typerään sopimukseen!”

YHDYSVALTAIN presidentin Donald Trumpin ja Australian pääministerin Malcolm Turnbullin puhelu äityi Trumpin tiuskimiseksi Turnbullille, paljastaa yhdysvaltalaislehti Washington Post.

”Tämä on ylivoimaisesti huonoin puhelu”, Trump sanoi Turnbullille WP:n lähteiden mukaan.

Puhelinkeskustelu käytiin viime lauantaina. ”Huonoimmalla puhelulla” Trump vertasi keskustelua muihin lauantain puheluihinsa. Hän oli keskustellut neljän muun valtiojohtajan kanssa, joukossa Venäjän presidentti Vladimir Putin.

Puhelulle oli varattu tunti aikaa. WP:n mukaan Trump lopetti sen 25 minuutin jälkeen.

AUSTRALIA on Yhdysvaltain läheisimpiä liittolaisia. Trump oli ärsyyntynyt, kun johtajat puhuivat maiden välisestä pakolaissopimuksesta.

Trumpia oli alkanut hiertää hänen edeltäjänsä Barack Obaman tekemä sopimus, että Yhdysvallat ottaa 1 250 sellaista pakolaista, jotka Australia on sulkenut säilytyskeskuksiin muun muassa Nauru-saarella.

”Tämä on todella huono sopimus!” Trump haukkui Turnbullille WP:n mukaan.

Trump palasi asiaan vielä uudestaan varhain torstaiaamuna Suomen aikaa Twitterissä.

”Voiko tätä uskoa todeksi? Obaman hallinto lupautui ottamaan tuhansia laittomia siirtolaisia Australiasta. Miksi? Minä aion perehtyä tähän typerään sopimukseen!”

HS


- Jeremy!
- *napunapu*
- Jeremyyy!
- *napunapunapu*
- JEREMY!
- No siis MITÄ faija! Siis GAAD! Siis voitsä olla yhtään nolompi! Mul oli just tosi hyvä Alt-Right-flamewar päällä!
- Jeremy, voitko laittaa sen puhelimen hetkeksi pois. Minä tiedän, että sinulla on paljon juttua siellä Facebookissa--
- TWITTERISSÄ faija, Twitterissä! Siis Facebook on niiku NII nähty. Siel ei oo muut ku jotain vanhoi ukkoi. Hästäg kakstuhatkuustoist, hästäg OMG.
- Okei, Twitterissä. Mutta koitahan keskittyä. Ja ota se fedora sisällä pois päästä. Jos tämä minun keksintöni toimii, niin kraniaalinen transpermutaatio on vihdoin mahdollista! Tämä on hyvin herkkä laite ja sinun puhelimesi häiriösignaalit voivat...Jeremy?
- *napunapu*
- JEREMY!
- WHAT! Mä kuuntelin sua kyllä! DÖÖH!
- Laita se puhelin pois, Jeremy. Eli jos painan tästä nappia, niin tuo marsu ja tuo hiiri vaihtavat tietoisuutta keskenään. Oletko valmis? Lisään jännitettä...no niin...sitten väännän kytk--
- *napunapu*
- JEREMY! EI!
*zzztttbbtbbbb*

***

- Anteeksi, sir, oletteko kunnossa? Te pyörryitte hetkeksi ja...
- Mis mä oon? Kuka sä oot?
- Herra Trump, se olen minä, vaalipäällikkönne...olisi vaalitilaisuutenne aika.
- WHAT? Mikä fakin Trump? Mikä semmonen on?
- Oletteko kunnossa, sir?
- Mee sä patu hittoon siitä. Ja mis mun luuri on? Mul oli just menos twittervääntö ton yhen tyypin kaa. Siis OU MAI GAAD mitä luusereit.
- Jos etsitte puhelintanne, niin se on tässä, sir. Mutta meidän pitäisi jo mennä, oletteko varmasti kunnossa?
- NO SIIS OON OON LÄHE MENEE PERVO OOKSÄ JOKU HOMO

Huhtasaari haluaisi muuttaa perustuslakia – toimeentulon ei pitäisi koskea ”jokaista”

18.12.16

Perussuomalaisten kansanedustaja Laura Huhtasaari sanoo, että perustuslaki on osittain aikansa elänyt.

Hänen mukaansa esimerkiksi perustuslain kirjaus siitä, että ”jokaisella” on oikeus toimeentuloon, on ongelmallinen.

– Jos joku on laittomasti maassa, niin tulkitaanko heidät silloin jokaiseksi? Onko meidän perustuslaki silloin ajan tasalla, jos voi mennä toiseen maahan ja saada ilmaisen ylläpidon?

Hänen mukaansa perustuslakia voisi täydentää siten, että toimeentulo rajattaisiin koskemaan laillisesti maassa oleskelevia.

– Perustuslakihan on sellainen arvokivijalka, mutta sekään ei ole betonoitu. Ajat muuttuvat, lakien ja perustuslakien pitää muuttua myös.

– Jos perustuslaki estää uudistuksia, niin silloin sitä pitää muuttaa.
Kannanotto liittyy Åbo Akademin valtio-opin professori Göran Djupsundin vaatimukseen uusista vaaleista, joita hän perustelee Helsingin Sanomien uutisella siitä, että hallitus on sivuuttanut oikeuskanslerin pyrkimyksiä korjata ongelmallisia lakiesityksiä.

– Tämähän ei ole mitenkään ainutlaatuista. Myös viime kaudella sote tyssäsi perustuslakiin.

– Professorien olisi hyvä miettiä vanhaa tuomarinohjetta: mikä ei ole oikeus tai kohtuus, ei saata olla lakikaan.

Aamulehti


(Vuonna 2020)
- Jaha, sehän on konstaapeli Möttönen.
- Herra ylikomisario.
- Ja kukas se tässä vieressä on.
- Tämä tässä on Jonttu. Jonttu on parikymppinen nisti.
- Heippa, Jonttu.
- Ei se pysty vastaamaan, sillä on hampaat lyöty kurkkuun.
- No semmoista se on. Mitäs Jonttu on tehnyt?
- Jonttu varasti lompakon.
- Vai niin. *laukaus*
- Ammuit sitten Jontun?
- Ammuin.
- Vaikka meillä on perustuslaki joka turvaa jokaiselle mahdollisuuden oikeudenkäyntiin?
- Jos joku tekee laittomuuksia, niin tulkitaanko heidät silloin jokaiseksi? Onko meidän perustuslaki silloin ajan tasalla, jos voi tehdä rikoksia ja saada silti reilun oikeudenkäynnin?
- Ah, Lex Huhtasaarihan tosiaan tuli eilen voimaan.
- Niin tuli! Aivan mahtavaa. Meidän putka on aivan tyhjillään. Mistä tulikin mieleen, voitko ruumista viedessäsi tuoda mulle pari lipasta lisää?