Pages

Laajasalon perhemurhaaja riitelee vaimonsa perinnöstä

28.3.13

Laajasalon perhemurhista tuomittu 38-vuotias mies haluaa osuutensa tappamansa vaimonsa perinnöstä. Mies jätti toisesta avioliitosta olevan lapsensa kanssa Helsingin käräjäoikeuteen hakemuksen pesänselvittäjän ja – jakajan määräämisestä. 38-vuotias tappoi vaimonsa ja kaksi lastaan tammikuussa 2012 Helsingin Laajasalossa.

Vaimo omisti kolme asuntoa.

Perintökaaressa todetaan, että ”älköön kukaan saako perintöä tai testamenttia sen jälkeen, jonka kuoleman hän on tahallisesti aiheuttanut rikollisella teolla”.

Hakemuksessa mies toteaa kuitenkin, että hän oli perhemurhan aikaan psykoottinen ja mielisairas. Koska hänet jätettiin syyntakeettomana rangaistukseen tuomitsematta, hänellä on oikeus vaimonsa perintöön. Miehen mukaan hän ei siis aiheuttanut kuolemaa rikollisella teolla.

Ja jos hän itse ei olisi perintöön oikeutettu, niin hänen sijaansa tulee tytär toisesta avioliitosta, hakemuksessa todetaan.

38-vuotias vaati oikeudessa nimeämäänsä asianajajaa hoitamaan pesää, jota ei ole vieläkään jaettu. Miehen mukaan on vaara omaisuuden hukkaamisesta. Hänellä on hakemuksen mukaan huonot välit tappamansa vaimon sukulaisiin.

38-vuotias perustelee oikeuttaan perintöön sillä, että hän surmasi ensin vaimonsa ja sitten lapset ikäjärjestyksessä.

Vaimon sukulaisten mielestä tilanteessa voidaan nimetä vain pesänselvittäjä, johon he ehdottivat toista asianajajaa. Surmatun vaimon omaisten mielestä 38-vuotias ei voi esiintyä jutussa hakijana, koska mielenterveyshoidon takia heidän mielestään pitäisi olla selvitys siitä, ettei tarvitse edunvalvojaa.

Käräjäoikeuden mukaan tällaista selvitystä ei tarvittu, vaan se määräsi pesänselvittäjäksi vaimon omaisten toivoman asianajajan.

Oikeus ei siis ottanut kantaa oikeudesta perintöön.

MTV3


*ringaling*
- Käräjäoikeus, virkamies Jansson puhelimessa.
- No se on se Laajasalon perhemurhaaja täällä moi.
- Mitäs tänne soittelette? Eikös teidät jo todettu syyntakeettomaksi?
- Juu, todettiin todettin. Perintöasioita tässä selvittelen...on noihin vaimon sukulaisiin vähän huonot välit.
- Ihanko, Sherlock? Meinaat, että vaimosi tappaminen saattaa suututtaa sen sukulaiset?
- Hmm.
- No?
- On sulla ehkä joku pointti.
- Kiitos. Mutta miksi tänne soittelet?
- Sitä vain että koskas mä saisin ne fyrkat?
- Täh?
- No siis kun vaimolla oli paljon omaisuutta. Koska mä saan ne perintöfyrkat?
- Mmmitä?
- No kai nyt aviomies perii vaimonsa?
- Mitä helevetin helvettiä? Sinähän tapoit sen itse! En edes aio käsitellä sitä, miten huikeat kojonekset pitää miehellä olla, jotta soittelee tänne ja vaatii tuollaista, mutta ethän sinä edes lain mukaan ole oikeutettu perintöön!
- Niin, sä tarkoitat sitä perintökaarilakia. Unohdat vain yhden jutun.
- Jaa minkä?
- Minä olin silloin mieleltäni vähän kipeä. Joten en tehnyt tahallani. Koska mä saan fyrkkaa?
- Mitä?! Mitä?! MITÄÄÄÄAAAARHGH?!
- Niin, eihän niitä muksujakaan ole perintöä vaatimassa, kun minä nekin hoitelin ikäjärjestyksessä silloin kun olin hullu.
- MITÄ HELVETIN AAGÄPKEASHIAERHAEIRHJAKEHJRIAHWERAWR--
- No, jos minä laitan sinne paperihakemuksen niin voidaan jutella myöhemmin. Kuulostat vähän mentaalisesti epästabiililta.
- *kuolausta*
- Palataan! Moikkelis!

Ensimmäinen koskaan tehty havainto - Epäonnistuneen tähden epäillään kiertävän toista tähteä

26.3.13

Maailmankaikkeudesta on löydetty jo useita kahden tähden aurinkokuntia, mutta ensi kertaa näyttää nyt siltä, että niin kutsuttu ruskea kääpiö voi kiertää toista tähteä, kertoo NewScientist.

Merkillinen taivaankappale 2MASS0103(AB)b saattaa olla ruskea kääpiö eli epäonnistunut tähti.

Kappale kiertää kahta keskustähteään niin lähellä, 12,5 miljardin kilometrin päässä, että se on voinut muodostua tavallisen planeetan tapaan tähteä kiertävästä pölystä.

Kappale on kuitenkin massaltaan 12–14 kertaa Jupiteria suurempi, joten se on planeetan ja ruskean kääpiön välisellä rajalla.

Jos kappale on planeetta, sen on täytynyt muodostua vetovoiman epävakauden vuoksi, mikä on saanut pölyn nopeasti kerääntymään planeetaksi. Kappale on niin suuri, ettei se ole voinut syntyä vähä vähältä sattuneista törmäyksistä, kuten tavalliset planeetat.

Jos kappale on ruskea kääpiö, se on hyvin harvinainen. Se on syntynyt yhdessä kaksoistähtien kanssa, kun syntymässä olevassa tähdessä on ollut niin suurta turbulenssia, että tähti on lopulta räjähtänyt kappaleiksi.

Kolmesta kappaleesta kaksi on ollut riittävän suuria kehittyäkseen tähdeksi, mutta kolmas on jäänyt ruskeaksi kääpiöksi.

Massaa käytetään taivaankappaleiden lajittelemiseen siksi, että varmaa tietoa niiden syntyhistoriasta on vaikea saada. Nyt tutkijat yrittävät selvittää erikoisen kohteen valospektriä, joka voi paljastaa, millainen ilmasto pallolla mahdollisesti on. Kemiallinen koostumus voi vastata, kumpaa tyyppiä pallo edustaa.

Tekniikka&Talous



- Mooiii!
- Ei jessus, että säikäytit. Sinä taas.
- Ootko ehtinyt miettiä sitä mun ehdotusta? Ootko?
- Mene pois.
- Kamoon hei! Kamoon nyt! Hei! Ei se ois kovin paha juttu hei!
- Ei oikeasti kiinnosta.
- Kamoon nyt. Kamoon hei. Kamoon jätkä?
- Mulla on oikeasti vähän muutakin tekemistä nyt.
- No mut ihan vaiks vaan kerran? Tai vaikka viidesti? Oisko se jees? Mitä sanot? Sun ei tartte tehdä mitään muuta ku tulla paikalle, meitsi järkkää!
- Voi helv--
- Mitä sanot? Pliis? Pliis hei! Hei jätkä, mä oon aina tukenut sua!
- No jos lopetat mun häiritsemisen, niin okei, Andrew. Yhden kerran.
- Jee! Wham! lähtee reunion-keikalle! Meitsi saa taas rahaa!

TeliaSoneralle markkinointikielto ja uhkasakko

25.3.13

Kuluttaja-asiamiehen mukaan TeliaSonera on markkinoinut puhelin- ja laajakaistaliittymiään, kanavapakettejaan sekä viihdepalveluaan lainvastaisesti. Yhtiö ei ole kertonut ilmoittelussaan, paljonko sopimus tulee maksamaan asiakkaalle.

TeliaSonera on ilmoittanut vain sopimuksen keston sekä ensimmäisen kuukausierän hinnan. Sen sijaan sopimuksen kokonaishintaa ei ole kerrottu samassa yhteydessä ja samalla huomioarvolla. Sopimusten pituus vaihtelee puolesta vuodesta kahteen vuoteen.

Kuluttajansuojalain mukaan yksilöidyn kulutushyödykkeen markkinoinnissa on kerrottava kokonaishinta. Markkinoinnissa on myös annettava riittävästi tietoa vertailun ja ostopäätösten tueksi. Tätä tietoa ei saa esimerkiksi piilottaa linkin taakse.

Kuluttaja-asiamies on huomauttanut asiasta TeliaSoneralle useamman kerran, mutta yhtiö ei ole korjannut virheitä. Tämän seurauksena kuluttaja-asiamies antoi TeliaSoneralle lainvastaisen markkinoinnin kiellon, jota on noudatettava 100 000 euron sakon uhalla.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Markkinointi & mainonta.

IT-viikko


*ding dong*
*kriik*
- Päivää?
- Hyvää päivää. Oletteko Johannes Helminen?
- Olen.
- Minä olen Risto Kuusinen ja tämä iso kaveri tässä on Valtteri. Teillä on TeliaSoneralta hankittu laajakaistayhteys, eikö näin ole?
- No siis on meillä joo Soneran netti...mitä tämä merkitsee?
- Tulimme noutamaan kuukausieräänne.
- Minä kyllä olen ihan ajanmukaisesti maksanut nettipankissa vitosen kuussa, sehän oli se teidän tarjouksenne mainoksessa.
- Luitteko ollenkaan sopimusta?
- No siis siellä oli jotain juttuja, mutta lakitekstiähän se vain on.
- Otahan Valtteri asiakkaasta ote. Huomannette, että puolen vuoden jälkeen otamme teiltä myös sormen per kuukausi.
- Mitä helve--
- Laita Valtteri asiakkaan käsi pöydälle. Minulla on täällä tämä lihakirves.
- EI TÄLLAISTA VOI OLLA, MINÄ --- AAARGH! SÄ LEIKKASIT MULTA PIKKURILLIN! SADISTI! SIKA!
- Kiitos, me palaamme ensi kuussa.
- Ettekä palaa. Minä irtisanon sopimuksen.
- Kesken sopimuskauden?
- Nimenomaan.
- Kuten haluatte. Valtteri, pidä asiakasta paikallaan.
- Mmitä...mitä te nyt teette?
- Tuli vähän pidempi keikka, mutta sopimusehtojen mukaan meidän pitää sopimuksen purun yhteydessä irrottaa asiakkaalta kaikki hampaat. Hitto, vaimo suuttuu taas kun tulen myöhässä kotiin.

Markkaseteleitä jäi vaihtamatta 119 miljoonan edestä

22.3.13

Suomen Pankki kirjasi viime vuodelta 119 miljoonan euron tulot vaihtamatta jääneistä markkaseteleistä. Vaihtoaika päättyi viime vuoden helmikuussa ja vaihtamatta jääneet setelit kertyivät Suomen Pankin tuloiksi.

Suomen Pankki siirtää viime vuodelta 227 miljoonaa euroa valtiolle. Asiasta on päättänyt pankkivaltuusto johtokunnan esityksestä. Edellisvuonna tuloutus oli 185 miljoonaa.

Suomen Pankin tulos varausten jälkeen oli 337 miljoonaa euroa, kun se edellisvuonna oli 254 miljoonaa.

KSML




- Pauli...tule lähemmäksi.
- Mummo, sano vaan Pöntsiksi.
- Pauli, minulla ei ole enää paljoa aikaa jäljellä, joten kerron nyt sinulle tärkeitä asioita.
- Kerro, mummo.
- Minä en oikeastaan koskaan ole pitänyt sinusta. Olet laiska ja rahanahne pikku kusipää, jonka potentiaali on lähellä nollaa. Tiedän hyvin tarkkaan, että olet velkaantunut melkein kaikille tässä kaupungissa, eikä minulla oikeastaan olisi mitään syytä pelastaa sinua, mutta tässä on salaisuus...
- Mitä?
- Tuon taulun takana on kassakaappi, jossa on miljoonaomaisuuteni. Se on nyt sinun. Salasana on "vatipää". Hyvästi, Pauli. *urgh*
- Kiitti, mummi! Nyt lähden kyllä ostamaan auton, onhan täällä kaapissa *kriik* miljoona markkaa. Kiitti, mummo. Olisit voinut heittää veivisi ehkä reilun vuotta aiemmin.

Holmlund nihkeänä kansalaisaloitteesta: ”Onko tarkoitus luoda lainsäädännön ohituskaista?”

21.3.13

Kansalaisaloite tasa-arvoisen avioliittolain puolesta keräsi ensimmäisenä vuorokautenaan reilusti yli 100 000 allekirjoitusta.

Nimien kerääminen jatkuu syyskuuhun asti, joten aloite päätynee eduskunnan käsiteltäväksi ennätyksellisen laajan kansalaismielipiteen siivittämänä.

Eduskunnan lakivaliokunta pysäytti helmikuussa täpärällä äänestyspäätöksellä kansanedustajien aloitteen homoavioliittojen sallimiseksi.

Kertooko sukupuolesta riippumattoman avioliiton äkkisuosio myös kansalaisten halusta näpäyttää homoliittoja arkailevaa eduskuntaa, lakivaliokunnan puheenjohtaja Anne Holmlund (kok)?

– Sähköinen allekirjoittaminen on todella nopeaa ja helppoa, ja on odotettavaa, että kansalaisaloitteita tulee tulevina vuosina eduskuntaan varsin runsaasti.

– Todennäköisesti myös aiheiden kirjo tulee olemaan laaja. Jos useita kansalaisaloitteita päätyy samaan valiokuntaan, siitä syntyy erittäin suuria haasteita asioiden käsittelylle.

Vaikuttaako kansalaisaloitteen kohteluun eduskunnassa se, että allekirjoituksia tulee nopeasti ja paljon yli vaaditun 50 000:n?

– En ole kuullut, että olisi olemassa jotain määritelmää tai linjausta nimien määrästä tai kerääntymisnopeudesta. Kansalaisaloitteiden käsittelyprosessiin liittyvät asiat ovat vielä avoinna puhemiesneuvostossa ja eduskuntaryhmissä.

– Poliittisesti pitäisi pystyä arvioimaan, onko tarkoitus luoda jokin lainsäädännön ohituskaista, ja mitä siitä ollaan valmiita maksamaan.

– Syntyy erikoisia tilanteita, jos ennestään ruuhkaisten ministeriöiden lainvalmistelutyötä joudutaan käyttämään hankkeisiin, jotka ovat jopa hallitusohjelman vastaisia.

AL


- Anne Holmlund, tervetuloa Fiktiivisten keskusteluiden haastatteluun.
- Kiitos.
- Ihmettelitte Aamulehdelle kansalaisaloitetta. Kerroitte, että syntyy erikoisia tilanteita, jos lainvalmistelutyötä joudutaan käyttämään hankkeisiin, jotka ovat jopa hallitusohjelman vastaisia.
- Näin on.
- Voisitteko avata hieman lausuntoanne? Mitä tarkoitatte hallitusohjelman vastaisilla hankkeilla?
- Totta kai. Kuten varmasti tiedät, nykyistä hallitusta koostettiin hyvin hankalasti ja useamman kuukauden ajan. Pöydän ääressä istuivat jopa Vasemmistoliiton edustajat, vaikka oli tarkoitus tehdä porvarihallinto. Tuohon aikaan oli suurta kiistaa Kreikan tukipaketeista ja me olimme jo sopineet saunaseuroissa tukevamme Kreikkaa. RKP toki syö kädestämme, kunhan pidämme ruotsin kielen asemaa yllä mutta ainoa tapa miten saimme kristillisdemokraatit puolellemme oli luvata heille, että sitä homoliittolakiahan emme aja läpi.
- Mutta ilmeisesti kansalaisethan haluavat sen, päätellen kansalaisaloitteen suosiosta.
- Mitä väliä sillä on? Koita nyt tehdä tässä politiikkaa, jos ei saa jakaa kompromisseja muille puolueille. Aloitepokerista tulee ihan mahdotonta, kun kansalaiset haluavat kertoa mielipiteitään lainsäädännöstä.
- Eikö tämä teidän mielestänne ole demokratian irvikuvaa?
- No on! Kansalaiset ehdottamassa asioita... ennen sentään asiat sovittiin rehellisesti saunailloissa!
- Kiitos haastattelusta, ministeri Holmlund.

Aloite tasa-arvoisesta avioliittolaista keräsi jo yli satatuhatta nimeä

20.3.13

Vuorokausi sitten avattu kansalaisaloite tasa-arvoisen avioliittolain puolesta on koonnut jo yli satatuhatta nimeä.

Lakialoite ehdottaa avioliittolakiin muutosta, jossa laissa lakattaisiin viittaamasta sukupuoleen ja korvattaisiin ilmaus sanalla henkilö.

Käytännössä lakiehdotus ajaa samaa sukupuolta oleville pareille oikeutta avioliittoon juridisena instituutiona. Ehdotuksella mahdollistettaisiin myös adoptio-oikeus samaa sukupuolta oleville aviopuolisoille yhdessä.

Suomi on toistaiseksi ainoa pohjoismaa, jossa tasa-arvoista avioliittolakia ei vielä ole.

Ryhmä kansanedustajia teki laista aloitteen eduskunnassa viime vuonna. Lakivaliokunta päätti kuitenkin äänin 8–9, ettei lakiehdotus tule eduskunnan käsittelyyn sen maattua ensin vuoden lakivaliokunnan käsittelyssä.

Kansalaisaloite.fi –palvelussa aloite voi kerätä nimiä puoli vuotta.

Tasa-arvoista avioliittolakia ajavan kansalaisaloitteen tavoitteena on saada kaikkiaan 250 000 kannattajaa.

HS


*klik* - Kas niin. Nyt on aloite allekirjoitettu.
- No ni, hyvä homma.
- Jep. Taas yksi askel eteenpäin siinä, että ihmiset voivat elää keskenään harmoniassa ja tasa-arvossa.
- Kaipa sen niin voi ajatella.
- Taidanpa käydä Facebookissa juttelemassa asiasta.
- Tuota, sitä älä tee. Minä kävin jo katsomassa mitä siellä tapahtuu.
- Miksen?
- Älä tee.
- Menin jo...ahaa. Täällä näköjään yhdet jakavat koko ajan tuota kansalaisaloitesivua, toiset huutelevat siihen takaisin, että mikä tässä on kun homoja pitää hyysätä. Sitten nää ekat vastaavat että senkin junttipunaniskat, ettekö te nyt tajua tätä hommaa takatukkaurpot, tasa-arvoa tässä haetaan. Siihen vastataan että menkää panemaan vaseliinilla, vitun fägärit ja toiset vastaavat, että jos et koskaan ole tarvinnut lubrikanttia seksihommissa sulla taitaa olla todella pieni penis, saatanan natsi.
- Nimenomaan.
- Jos laitan koneen kiinni ja keitetään vaikka teetä. Puhutaan vaikka rakkaudesta.
- Jos vaikka.

Forma-Futura jäljitteli toisen suunnittelijan työtä Vantaalla

18.3.13

Kilterinaukion kaksi vuokrataloa ovat liki samanlaisia kuin toisen arkkitehdin ensin suunnittelema

Arkkitehtien edunvalvoja oudoksuu, miksi naapuritalojen suunnittelijaksi Kilterinmäessä vaihtui Forma-Futura. Alkuperäinen suunnittelija olisi ollut valmis jatkamaan työssä.

Värikkäiden kerrostalojen katto on kuin pitkä pulpetinkansi. Lasinen porraskuilu jakaa talot kahteen erilaiseen osaan.

Näistä syntyy Vantaan Kilterinaukio 5:n omaleimainen ilme.

Ensin valmistui C-talo toukokuussa 2008. Se on arkkitehti Juha Huuhtasen luomus.

Kun A- ja B-talot valmistuivat toukokuussa 2009, ne näyttivät lähes identtisiltä. Mutta niiden suunnittelija on arkkitehtitoimisto Forma-Futura (F-F).

F-F ja sen omistaja Leila Tuominen ovat paraikaa keskusrikospoliisin tutkinnassa. Tuomista epäillään törkeästä lahjuksen antamisesta Vantaan entiselle maankäyttöjohtajalle ja kaupunginjohtajalle Jukka Peltomäelle (sd).

Kilterinaukion talot on rakennuttanut Suomen suurin vuokra-asuntorakennuttaja VVO.

HS kirjoitti (8. 3.), että VVO:n jo eläkkeelle jäänyt johtaja Tapio Päivinen olisi vaikuttanut siihen, että Tuominen osti asunnon Kilterinaukio 5 C:stä. Siinä asuu Peltomäen poika.

On epätavallista, että näin pienessä kohteessa on kaksi arkkitehtia. Näin arvioi Suomen arkkitehtitoimistojen liiton (ATL) toiminnanjohtaja Vesa Juola. Juola vertaili HS:n pyynnöstä kolmen talon piirustuksia.

"Rakennukset ovat hirvittävän samankaltaisia. Näkyy selvästi, että C-rakennuksella on luotu korttelille ilme ja toiset rakennukset ovat jäljitelleet sitä."

ATL valvoo, ettei alalla rikota tekijänoikeuksia.

"Kun kaikissa taloissa on tilaajana VVO, on aihetta kysyä, mitkä ovat perimmäiset tarkoitusperät suunnittelijan vaihdolle."

Alkuperäisestä arkkitehdista vaihdos ei ollut kiinni. Huuhtanen kertoo yrittäneensä neuvotella VVO:n kanssa, että olisi saanut tehdä koko talokolmikon.

"Ihmetytti, miksei saman tien tehty koko kohdetta samoilla suunnitelmilla. Meille sanottiin, että toinen suunnittelija tekee kaksi vuokrataloa ja että päätös oli tehty. Tyydyimme siihen."

C-omistusasuntotalon valmistumisen jälkeen VVO viivytti kahta vuokrataloa vuodella, koska elettiin taantumaa.

Huuhtasella olisi oman arvionsa mukaan ollut voimavarat toteuttaa koko kohde. Kesken työn hänelle selvisi, että toiset talot tekeekin Forma-Futura.

"Tuntuu oudolta, että toinen suunnittelija hyväksyisi meidän suunnitelmat. Ei minulle ole muualla tapahtunut vastaavaa."

Kilterinmäen alueelle on tehty rakennusohjeet. Se selittää osin alueen yhtenäistä ilmettä.

"Kaupungin kaavoittaja oli kovasti mukana suunnittelussa", Huuhtanen muistaa.

Omistus- ja vuokrataloilla on eri tavoitteet, ja siksi hankkeet oli syytä erotella, sanoo VVO:n prosessimanageri Matti-Pekka Koistinen. Hän on Kilterinaukion rakennuttajien esimies.

"Vaikka vuokra-asunnot näyttävät samalta, ne ovat erillisiä yhtiöitä samassa osoitteessa. Meillä oli puolenkymmentä suunnittelutoimistoa alueella."

Yksi suunnittelija ei Koistisen mukaan olisi pystynyt yhtä aikaa toteuttamaan sekä omistus- että vuokrataloja. Siksi suunnittelijoita oli kaksi.

"Se nopeutti suunnittelua."

Maankäyttöjohtajana Kilterinaukion rakennusaikana ollut Peltomäki kiistää tietävänsä, miksi F-F valittiin.

"Tällaiset asiat eivät kuulu apulaiskaupunginjohtajalle, siinä on paljon muuta tekemistä. Muuta en kommentoi."

Nykyinen maankäyttöjohtaja Juha-Veikko Nikulainen (kok) pitää kahden suunnittelijan käyttöä yllättävänä. Hän tuli toimeen Peltomäen jälkeen rakennusyhtiö SRV:n johtopaikalta.

"Samassa hankkeessa käytetään yleensä yhtä arkkitehtia. Hyvin harvoin käytetään muuta kuin samaa suunnitteluryhmää."

Suunnittelijat päättää rakennuttaja, sanoo Vantaan rakennuslupapäällikkönä vuosina 2008–2009 ollut Ilkka Rekonen: "Kun lupia käsiteltiin, Huuhtanen esitteli yhtä taloa. Kun myönnettiin lupa kahdelle muulle, [kokouksiin] tulikin F-F. Ei siitä enempää keskusteltu."

F-F:aa ei olisi helppo vetää oikeuteen tekijänoikeusrikkomuksesta. Juola arvioi, että A- ja B-talojen piirustuksia on muutettu niin, etteivät ne ole ihan samat.

"Suoranaisia rikkomuksia on Suomessa vähän. Tekijänoikeus pätee vain sataprosenttiseen kopiointiin."

Arkkitehdit eivät mielellään riitauta tapauksia: "Markkinat ovat pienet, eikä haluta hankalan mainetta. Silloin työt katoavat, se on raadollinen syy."

Leila Tuominen kieltäytyi perjantaina HS:n haastattelusta.

HS




- Siinä se tönö pönöttää! Eikö ole hieno?
- On, todella hieno! Hienosti olet tehnyt, Huuhtanen!
- Mitenkäs, tehdäänkö pari taloa lisää? Tuohon sopisi.
- En minä tiedä, ei me kyllä taideta saada lisää lupia rakentamiseen...ja tuo kuitenkin on sellainen ihan taideteokseksi verratava, ei siihen arvaa mitään ihan samanlaisia ainakaan tehdä.
- No okei...mutta jos teette tuohon uusia taloja, olen toki käytettävissä!
- Joo, mää kysyn Peltomäeltä, että miten tää tehdään, mutta me kilautetaan mikäli me tarvitaan sun palveluksiasi lisää!
- Okei, hyvä juttu!
- Ai niin, yks juttu vielä...onko sulla miten paljon rahaa?
- No silleen kuin arkkitehdillä nyt on, miten niin?
- Eikun mietin, että oisko sulla sen verran ylimääräistä, että voisit ostaa tästä talosta kämpän jollekulle muulle? Silleen lahjoittaisit?
- No ei mulla ihan sellaisia summia ole. Miten niin?
- Ei mitään, ihan vaan tälleen tuli mieleen spontaanisti, se olis hassu juttu jos tekis niin. Mutta me soitetaan jos tähän tulee lisää taloja, tietty! Kiitti tästä ja palataan!
- Minkä takia tuohon viereen on lanattu jo valmiiksi kaksi muuta tonttia?
- Ei siihen mitään ole lanattu.
- Onhan tässä ihan tasaista.
- Höpsistä. Irtomaa on vain mennyt kuoppiin. Se on se maan tapa.

Seksuaalisesti turhautuneet kommandodelfiinit karkasivat Ukrainan armeijalta

14.3.13

Ukrainalaisten tiedotusvälineiden mukaan kolme taisteludelfiiniä on karannut kouluttajiltaan maan laivaston harjoituksista.

Asiantuntija kertoi venäläiselle uutisyhtiö Ria Novostille, että paritteluhaluiset delfiinit karkasivat mitä ilmeisemmin etsimään kumppaneita.

Ukrainalaisten medialähteiden mukaan vain kaksi viidestä armeijakoulutuksen saaneesta delfiinistä palasi takaisin tukikohtaan aiemmin tässä kuussa.

Ukrainan puolustusministeriö kiistää asian eikä vahvista, että armeija ylipäätään käyttäisi delfiinejä.

Tukikohta, mihin delfiinien oli määrä palata, sijaitsee Krimin Sevantopolissa. Siellä koulutettiin delfiinejä Neuvostoliiton laivaston palvelukseen vuodesta 1973 lähtien. Ria Novostin mukaan delfiinejä koulutettiin muun muassa etsimään miinoja, hyökkäämään sukeltajien kimppuun ja kuljettamaan räjähteitä vihollisaluksiin.

Uutisyhtiön lähteen mukaan näille kommandodelfiineille opetettiin myös hyökkäämistä vihollisen kimppuun erikoisvalmistetuin veitsin ja päähän kiinnitetyin asein.

Entisen neuvostoupseerin Juri Plyachenkon mukaan urosdelfiini saattaa karata naaraan perään paritteluaikana.

– Mutta ne palaavat kyllä takaisin noin viikon kuluessa, hän kertoi uutisyhtiölle.

AL


- Arvon toimittajat, olkaa hyvä ja istukaa. Puolustusministeriön tiedotustilaisuus alkaa. Puolustusministeri, olkaa niin hyvä.
- Kiitos. Järjestämme tiedotustilaisuuden katkaistaksemme huhuilta siipiä. Ensimmäinen kysymys, olkaa niin hyvä. Sieltä takaa.
- Ria Novostista, päivää. Pitääkö paikkansa, että seksuaalisesti turhautuneet kommandodelfiinit karkasivat teiltä paritellakseen?
- Ei pidä paikkaansa. Meillä ei ole olemassa kommandodelfiinejä. Tämä on täysin pöyristyttävää. Seuraava kysymys. Juu, siitä edestä.
- Ekspresistä hei. Miten kommentoitte itsemurhapommittajaetanoidenne alkoholin käyttöä Kiovan keskustassa?
- Täysin huhupuhetta. Taktiset räjähtävät etanamme ovat kaikki selvin päin. Korjaan, emme ole koskaan käyttäneet sellaisia. Seuraava kysymys. Siitä keskeltä.
- Kyiv Postista, hyvää päivää. Onko todellakin siten, että taisteluhelikopteria käyttävät geneettiset marsut aloittivat keskenään sissisodankäynnin siten, että atomikananne saivat sätkyn ja näin ollen Raul-niminen härkä on nyt sekä radioaktiivinen ja luokiteltavissa ydinaseeksi? Onko Ukraina nyt ydinasevaltio?
- Täysin naurettavia syytöksiä. Härän nimi on Pofft. Ei lisää kysymyksiä.

Uuden paavin valinta alkaa tänään, pakka pahasti sekaisin

12.3.13

Hieman ennen kello kuutta tiistai-iltana Suomen aikaa Vatikaanin Sikstuksen kappelin ovet suljetaan. Niiden taakse jää 115 katolisen kirkon kardinaalia, tehtävänään valita uusi paavi helmikuun lopussa eronneen Benedictus XVI:n tilalle.

Edellinen paavillinen konklaavi vuonna 2005 oli mutkaton kahden päivän prosessi, jossa valituksi tuli ennakkosuosikki, saksalaiskardinaali Joseph Ratzinger.

Tällä kertaa tilanne ei ole yhtä selkeä. Ennakkohaastattelujen perusteella yhtä ilmeistä kärkiehdokasta ei ole.

Se on kuitenkin selvää, että katolisen maailman painopiste on nykyään muualla kuin kardinaalien konklaavin kokoonpano antaisi ymmärtää.

Konklaavissa Eurooppaa edustaa 60 kardinaalia eli yli puolet koko valitsijajoukosta. Heistä 28 on italialaisia. Eurooppalaisia on maailman 1,2 miljardista katolilaisesta kuitenkin enää alle neljännes.

Georgetownin yliopiston alaisen Cara-tutkimuslaitoksen mukaan Latinalaisessa Amerikassa sitä vastoin asuu yli 40 prosenttia maailman katolilaisista, lähes puoli miljardia.

Katolisen kirkon kasvu on puolestaan nopeinta Afrikassa, jossa katolilaisia on 185 miljoonaa eli 15 prosenttia kaikista katolilaisista.

Paaviehdokkaiksi on kuitenkin nostettu vain kourallinen kardinaaleja kummaltakin mantereelta.

Brasilialainen São Paulon arkkipiispa Odilo Scherer on vahva ehdokas. Häntä pidetään käytännönläheisenä uudistajana, mutta uskonopeissa vanhan koulukunnan miehenä. Hänen heikkoutenaan pidetään karisman puutetta.

Afrikkalaisista varteenotettavimpana pidetään ghanalaista Peter Turksonia, mutta asiantuntijat pitävät hänen valintaansa epätodennäköisenä. Vain 11 afrikkalaista kardinaalia äänestää konklaavissa.

Vaalin kärkiehdokas on 71-vuotias Milanon arkkipiispa Angelo Scola, joka oli mukana myös edellisissä paavinvaaleissa 2005. Hän on oppilinjaltaan lähellä edellistä paavia ja opettajaansa Benedictusta.

Italialaisen La Republica -lehden mukaan Scolalla saattaa olla kasassa jo 40 ääntä. Paavi on valittu, kun joku ehdokkaista saa äänistä kaksi kolmannesta eli 77 ääntä.

Vatikaanissa työskentelevät kardinaalit puolestaan nostaisivat veikkausten mukaan paaviksi Odilo Schererin. Hänellä on tuttavalliset suhteet kuuriaan eli Vatikaanin byrokratiakoneistoon, ja hän kuuluu Vatikaanin pankin ohjausryhmään.

Italian viranomaisten rahanpesu- ja veroparatiisitutkimusten kohteeksi joutunut pankki on yksi useista uudistusta odottavista Vatikaanin instituutioista.

On täysin mahdollista, että paaviksi rynnistääkin joku monista mustista hevosista.

Afrikkalaisen tai latinalaisamerikkalaisen paavin valinta olisi merkittävä käänne katolisen kirkon historiassa, mutta tuskin toisi suuria uudistuksia.

"Symbolinen merkitys kansalliselle ylpeydelle olisi varmasti suuri, samaan tapaan kuin Johannes Paavali II kohotti Puolan katolilaisten itsetuntoa", sanoo Latinalaisen Amerikan uskonnollista kenttää tutkinut akatemiaprofessori Elina Vuola.

Kehittyvissä maissa katolisella kirkolla on tärkeä asema myös yhteiskunnallisena toimijana. Se on monin paikoin ottanut vastuun sosiaaliturvasta, jonka valtio on jättänyt rempalleen.

"Erityisesti uskonnolliset järjestöt ja eri sääntökunnat tekevät paljon hyvää työtä", Vuola sanoo. "He ovat usein valtioita ja maalisia järjestöjä sitoutuneempia ja toimivat lähempänä ihmisiä."

Afrikkalainen tai latinalaisamerikkalainen paavi ei kuitenkaan välttämättä ajaisi maanosiensa köyhimpien asiaa sen paremmin kuin eurooppalainenkaan.

Kardinaalit ovat usein maansa eliittiä ja lähempänä virallista kirkkoinstituutiota kuin ruohonjuuritason työntekijöitä.

Vuolan mukaan esimerkiksi katolisen kirkon opetukset syntyvyyden säännöstelystä ovat ristiriidassa useiden kehitysyhteistyön tavoitteiden kanssa, eikä niiden muuttaminen ole nykyisten paaviehdokkaiden asialistalla.

"En usko, että tästä porukasta löytyy sellaista, joka aloittaisi mitään maata mullistavaa uudistusta", Vuola epäilee.

HS



- Okei, onko meillä nyt kaikki? Sipsit?
- Täällä.
- Oluet?
- Täällä!
- Kuka toi mankan?
- Minulla on. Lisäksi mulla on mahtavia mixtapeja.
- Onks sulla kans Public Enemyä?
- No tietty mulla on.
- Onks mimmit täällä?
- Kompa! Me ollaan kardinaaleja.
- No niin, eiköhän me olla sit valmiita valitsemaan uutta paavia...mutta hetkinen...kuka tuo tuolla nurkassa on, joka raapustaa kovasti paperille asioita?
- Anteeksi, älkää antako minun häiritä. Kirjoitan vain kirjaa paavin uudelleenvalitsemisesta ja jännästä yhteydestä illuminatiin, jossa paaviehdokkaat kuolevat jännittävästi.
- Dan Brown, olet kirjoittanut tämän kirjan jo.
- Olenko? Hitto! En edes tajunnut.
- Voitko poistua?
- Ei mun tartte. Vaihdan vaikka vaan henkilöiden nimet. Paitsi Robert Langdonin. Kyllä tää myy.

Erikoinen peräänajo Nelostiellä - "Marko" jäi mysteeriksi

Syyttäjä piti törkeästä rattijuopumuksesta epäillyn miehen kertomusta epäuskottavana, mutta jätti syytteet silti nostamatta.

Nelostiellä Hollolan Miekkilässä sattui viime itsenäisyyspäivänä raju peräänajo, jonka seurauksena kaksi Helsingistä Lahden suuntaan ajanutta henkilöautoa suistui täydessä vauhdissa moottoritien keskialueelle.

Kun poliisipartio saapui paikalle selvittelemään kurjassa ajokelissä tapahtunutta liikenneonnettomuutta, tilanne muuttui astetta kummallisemmaksi: peräänajoon syyllistyneelle Volkswagen Passat -merkkiselle henkilöautolle ei löytynyt onnettomuuspaikalta kuljettajaa.

Auton ulkopuolella seissyt auton omistaja, 48-vuotias heinolalaismies ilmoitti poliisille istuneensa onnettomuushetkellä apukuljettajan paikalla ja auton takapenkiltä tavattu nelikymppinen heinolalaisnainen ilmoitti nukkuneensa onnettomuushetkellä samaisella takapenkillä.

Humalassa olleen kaksikon mukaan autoa oli kuljettanut onnettomuushetkellä Marko-niminen mies, joka oli poistunut paikalta välittömästi peräänajon jälkeen.

Peräänajon uhriksi joutunut viisikymppinen lahtelaisnainen ei ollut nähnyt, että onnettomuuspaikalta olisi poistunut ketään, mutta hän ei osannut nimetä perään ajaneen ajoneuvon kuljettajaa.

48-vuotiaan miehen kertomus haiskahti poliisipartion nenään sen verran vahvasti, että he päättivät ottaa miehen kiinni törkeästä rattijuopumuksesta epäiltynä.

Mies puhalsi poliisin alkometriin 1,51 promillen lukemat. Miehellä ei myöskään ollut voimassa olevaa henkilöauton kuljettamiseen oikeuttavaa ajokorttia.

Salpausselän syyttäjänvirasto antoi asiassa päätöksen tammikuun alussa - tasan kuukausi tutkintailmoituksen jättämisen jälkeen.

Kihlakunnansyyttäjä Markku Happonen piti törkeästä rattijuopumuksesta, liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta epäillyn heinolalaismiehen kertomusta lähtökohtaisesti epäuskottavana, mutta jätti syytteet nostamatta, koska miehen tarina oli ainakin "teoreettisesti mahdollinen".

- Jos tällaista paikalta poistunutta kuljettajaa ei olisikaan olemassa, asiassa on kuitenkin jäänyt selvittämättä se seikka, onko henkilöautoa kuljettanut X (mies) vai Y (nainen), jotka kumpikin ovat kiistäneet toimineensa kuljettajana, Happonen perusteli syyttämättäjättämispäätöksessään.

Päijät-Hämeen poliisin tutkintailmoituksen mukaan sekä mies että nainen ilmoittivat onnettomuuspaikalla ajoneuvon kuljettajaksi Marko-nimisen miehen, mutta syyttämättäjättämispäätöksessä autoa ajoi rikoksista epäillyn miehen mukaan "joku tuttava", jonka nimeä hän "ei uskalla sanoa".

Onnettomuudessa vältyttiin sen suuremmilta henkilövahingoilta, mutta peräänajon uhriksi joutuneen lahtelaisnaisen auto kärsi peräänajossa mittavia vahinkoja.

IL


- Voi helvetti.
- No mitä?
- Tuli postia. Mulle lähetettiin hattu.
- No eikö se ole kiva juttu?
- Ei.

***

(kuukautta aiemmin)
- Jaaha...ja pitkä puhallus. Sitä on tullut vähän ryypiskeltyä.
- Niin.
- Ja rattiin lähditte.
- Ei, kyllä se oli Marko kun ajoi.
- Jaha. Ja missäs tämä Marko on?
- Ei voi tietää. Se lähti täysiä juoksemaan tuohon suuntaan.
- Just. Eiköhän me lähdetä kamarille.
- Mutta ei me oo tehty mitään pahaa! Se oli se Marko!
- Mikäs tän Markon sukunimi on?
- En voi sanoa.
- Ette voi?
- Ei pysty.
- Kyllä nyt on sellaista potaskaa tämä juttu, että lähdetään kamarille. En osaa suorilta sanoa, että miten käy, mutta olettaisin tässä vanhemman konstaapelin kokemuksella, että tätä ei katsota kovin hyvällä. Ja jos syyttäjälle menee läpi tuo Marko-juttu, niin minä syön auliisti hatullisen paskaa.
- Herra konstaapeli, voinko saada osoitteenne?

Assassin's Creed kelpasi uutiskuvaksi

11.3.13

Helmikuun 26. päivä esitettiin Tanskan televisiossa uutislähetys, joka käsitteli Syyrian tilannetta. Uutista varten tarvittiin taustakuva Damaskuksesta, ja sellainen toki löytyi, mutta valitettavasti lähteenä oli epävirallinen Assassin's Creed wikisivusto.

Ilmeisesti joku tuotantoavustaja oli erehtynyt luulemaan tätä, satojen vuosien takaista virtuaalikaupunkia kuvaavaa otosta valokuvaksi nykymaailmasta. Tekevälle sattuu.

GameReactor


- ...joten hallituksen kokoaminen on Italiassa tällä hetkellä hyvin hidasta. Sitten siirrymme Syyrian tilanteeseen, ulkomaantoimittajamme Björn Justesen kertoo.
- Kiitos, Cecilie. Syyrian tilanne on pahentunut viime vuosina kovasti. Kuten huomaamme, Damaskoksessa on lukuisia poliittisia kriisejä yhtä aikaa ja osa asukkaista onkin ottanut oikeuden omiin käsiinsä.
- Niin Björn, siellähän on joku kulkue menossa.
- Näköjään onkin...mutta mitä, joku loikkaa katolta alas? Selvästi olennaisen poliittisen hahmon kimppuun on hyökätty! Hänet on murhattu! Onko tämä sodanjulistus? Kuka on tuo huppupäinen mies? Mitä hän aikoo seuraavaksi? Olemmeko juuri näyttäneet salamurhan suorassa lähetyksessä? Ja nyt hän juoksee pois kattoja pitkin, keräten samalla lippuja ja aarteita! Lopunajan merkit ovat käsillä! Takaisin studioon, Cecilie.
- Kiitos, Björn. Sitten huomisen sää.

Twilight-faneille tarjotaan kriisiapua Briteissä

8.3.13

Yksi aikakausi tulee päätökseensä tulevana maanantaina, kun Twilight-saagan päätösosa, Aamunkoi - osa 2 julkaistaan DVD:llä. Teinivamppyyri Edwardin ja tämän rakastetun Bellan seikkailut ovat koukuttaneet niin nuorta kuin varttuneempaakin yleisöä ympäri maailman jo lähes vuosikymmenen ajan. Megasuosiosta nauttivan kirjasarjan ensimmäinen osa Houkutus ilmestyi vuonna 2005, jonka jälkeen saaga poiki vielä kolme kirjaa, viisi elokuvaa ja oheistuotteita kaikissa mahdollisissa muodoissa.

Sarjan viimeisen osan ilmestyminen DVD:lle on saanut myös tummia sävyjä, uutisoi Express-lehti. Ajatus siitä, ettei kalmankalpea komistus Edward enää koskaan sykähdytä valkokankaalla, voi olla sietämätön sarjan omistautuneimmille seuraajille. Elämänhalunsa menettäneitä Twilight-faneja varten onkin nyt perustettu oma kriisipuhelin, Twi-Line.

"Me tiedämme, että se sattuu. Me tunnemme tuskasi. Twilight on tullut tiensä päähän. Siitä huolimatta tarinan ei tarvitse loppua… Koe joka heti uudelleen soittamalla Twilight-linjalle."

Sarjan virallisille Facebook-sivuille ilmestynyt mainos saattaa olla vastaus fanien rukouksiin. Linjan toisessa voi nimittäin kuunnella uudestaan ja uudestaan elokuvien repliikkejä Edwardin, Bellan ja ihmissusi-Jacobin suusta.

Palvelu toimii valitettavasti vain Isossa-Britanniassa, joten suomalaisten fanien on tyydyttävä toistamaan suosikkilausahduksiaan jo ilmestyneiltä DVD:ltä.

City




- Leffat?
- Check.
- Videot?
- Check.
- Fanikuvakansiot?
- Check.
- Karkit?
- Check.
- Kirjat elokuvakuvituksilla?
- Check.
- Hampurilaisateriat?
- Check.
- Pyyhekumit?
- Check.
- Hajukumit?
- Check.
- ..."kumit"?
- Check.
- Kylmetettävä valkoinen glitterdildo?
- Check.
- Lapaset, pipot, sukat, sukkahousut, paidat, housut, hansikkaat, terveyssiteet?
- Check, check, check, check, check, check, check, check.
- Nuket?
- Check.
- Meikit?
- Check.
- Yleinen krääsä?
- Check.
- Ei kai siinä. Olemme rahastaneet kaikella, mitä Twilightilla voimme. Hanat ovat kuivuneet tyhjiin. Tästä ei saa enempää rahaa.
- Itse asiassa...
- Jos olet keksinyt vielä jotain...?
- Tsekkaapa tätä palvelukonseptisuunnitelmaani.
- Okei...puhelin...linja...nerokasta!
- Eikö?
- Rakastele minua, sinä ihana villisonni.

Pelle Hermannia pätkitään nopean nykylapsen tarpeisiin

7.3.13

Nykylapselle voi tarjota pitkälti samanlaista tv-ohjelmaa kuin 80-luvun lapselle. Kiivastahtisemmaksi muuttunut maailma vaatii kuitenkin viihteeltäkin vauhtia, ja niinpä esimerkiksi Pelle Hermannin tarinoiden verkkainen juonikuljetus on leikattu vikkelämmäksi.

Jos moni asia onkin muuttunut sitten 1980-luvun, ovat toiset jutut säilyneet ennallaan. Yhä vieläkin lapset istuvat arki-iltaisin Pikku Kakkosen äärelle.

Suosikkiohjelman brändi on kestänyt aikaa hyvin ja ydin pysynyt vuosikymmenestä toiseen samana, kertoo Ylen lasten- ja nuortenohjelmien päällikkä Teija Rantala.

- Nykylapselle tarjotaan pitkälti samankaltaisia sisältöjä kuin 80-luvun lapsellekin. Juttuja on tosin editoitu ja leikelty tiheämpään rytmiin. Esimerkiksi Pelle Hermannista on pätkitty osia pois, sillä alkuperäisversioissa kerronta on aivan liian verkkaista nykylapselle.

...
YLE



- Äiti! Äiti! Leiki Pelle Hermannia!
- Okei! Öö...uuu, tykkään kun on äitiliinin mantsikan molluskoita! Plättyjä! Hyvää.
- Ei ei ei! Sä äiti leikit ihan väärin!
- Eikös Pelle Hermanni noin sano?
- No ei vaan SÖRÄENÖARAERARAERAAÄMÄSRLÄMÄRLAWRAÄ! Ja sit se juoksee joka paikkaan nopeutettuna!
- Tuota...
- Ja sit aina välillä tulee semmoinen hoppa gangnam style! Ja sit sellaisii juttuja et räjähtää!
- Ööö...
- Ja sit se sanoo et ma bizama zigama butshcaaa, biaatch, velkam to da tveniföörst centuriii!

Humala hidastutti talousneuvotteluita

5.3.13

YK:n budjettineuvottelut vaikeutuivat, sillä osa diplomaateista oli hyvin päissään.

Yhdysvaltojen suurlähettiläs Joseph M. Torsella on paljastanut mielenkiintoisen yksityiskohdan YK:n budjettineuvotteluista.

M. Torsellan mukaan monet diplomaatit olivat joulukuisten budjettineuvotteluiden aikaan niin humalassa, etteivät neuvottelut meinanneet edetä lainkaan.

Torsellalla on vahva näppituntuma asiaan, sillä hän on Yhdysvaltojen edustaja YK:n budjettivaliokunnassa.

Ruotsalainen Expressen-lehti kertoo diplomaattien tukevan humalatilan johtuneen ajankohdasta. Budjettineuvottelut käytiin joulukuussa, keskellä vilkkainta pikkujouluaikaa. Fox News uutisoi Torsellan epäilevän diplomaattien kärsivän alkoholiongelmasta.

Torsella yritti edistää neuvotteluita ehdottamalla kokoustilaa ”päihdevapaaksi alueeksi”, jossa alkoholin nauttiminen tai päihtyneenä oleminen olisi kielletty.

- Säästetään samppanja kilistelyä varten, kun neuvottelut ovat menneet hyvin, Torsella esitti.

IS


- Ja shiihs budjff..bjhud...budjfetti...PITÄÄ MUISTAA ETTÄ TÄSSÄ NYT se olennainen pointth...ootha...
- Tuota...
- ÄLÄ KESHKEYTÄ! Shiish...mutshe shiis...reshurshshshshrs...
- Neuvottelut eivät nyt oikein etene...
- NHIMENONMAAN!
- Hyvä että olemme samaa mieltä. Täältä puuttuu selvästi kuri ja selkäranka ja selv--
- TÄÄLTÄ PUUTTUU SHAUNA! LÄHETHÄÄÄN HELIKOPTHERILLA MEIDÄHN MÖKILLE! HOP HOP HOP HOP!

Myöhästynyt Kalevalan päivä: Kullervo lähtee naisiin

4.3.13

Kullervo, Kalervon poika, sinisukka äijön lapsi,
sai tuosta elelemähän alla varjon vanhempien;
ei saanut älyämähän, miehen mieltä ottamahan,
kun oli kaltoin kasvateltu, tuhmin lasna tuuiteltu
luona kalton kasvattajan, tuon on tuhman tuuittajan.

Poika työlle työnteleikse, raaolle rakenteleikse.
Kaalasi kalastamahan, nuotan suuren souantahan.
Itse tuossa noin sanovi, airo käessä arvelevi:
"Veänkö väen mukahan, souan tarmoni takoa
vai veän asun mukahan, souan tarpehen takoa?"

Perimies perältä lausui, sanan virkkoi, noin nimesi:
"Jos veät väen mukahan, souat tarmosi takoa,
et vetäne purtta poikki etkä hankoja hajalle."

Kullervo, Kalervon poika, veälti väen mukahan,
souti tarmonsa takoa: souti poikki puiset hangat,
katajaiset kaaret katkoi, venon haapaisen hajotti.

Sai Kalervo katsomahan. Sanan virkkoi, noin nimesi:
"Ei sinusta soutajaksi! Souit poikki puiset hangat,
katajaiset kaaret katkoit, koko haapion hajotit!
Mene nuotan tarvontahan! Lienet tarpoja parempi."

Kullervo, Kalervon poika, meni nuotan tarvontahan.
Itse tuossa tarpoimelta sanan virkkoi, noin nimesi:
"Tarvonko olan takoa, pane miehuuen nojassa!"

Kullervo, Kalervon poika, tarpaisi olan takoa,
pani miehuuen nojassa: ve'en velliksi seotti,
tarpoi nuotan tappuroiksi, kalat liivaksi litsotti.

Sai Kalervo katsomahan. Sanan virkkoi, noin nimesi:
"Ei sinusta tarpojaksi! Tarvoit nuotan tappuroiksi,
ruumeniksi pullot rouhit, selykset paloin paloitit!
Lähe viemähän vetoja, maarahoja maksamahan!
Lienet matkassa parempi, taipalella taitavampi."

Kullervo, Kalervon poika, sinisukka äijön lapsi,
hivus keltainen, korea, kengän kauto kaunokainen,
läksi viemähän vetoja, maajyviä maksamahan.

Vietyä vetoperänsä, maajyväset maksettua
rekehensä reutoaikse, kohennaikse korjahansa.
Alkoi kulkea kotihin, matkata omille maille.

Ajoa järyttelevi, matkoansa mittelevi
noilla Väinön kankahilla, ammoin raatuilla ahoilla.

Neiti vastahan tulevi, hivus kulta hiihtelevi
noilla Väinön kankahilla, ammoin raatuilla ahoilla.

Kullervo, Kalervon poika, jo tuossa piättelevi;
alkoi neittä haastatella, haastatella, houkutella:
"Nouse, neito, korjahani, taaksi maata taljoilleni!"

Neiti suksilta sanovi, hiihtimiltä hiioavi:
"Surma sulle korjahasi, tauti taaksi taljoillesi!"

Kullervo, Kalervon poika, sinisukka äijön lapsi,
iski virkkua vitsalla, helähytti helmivyöllä.
Virkku juoksi, matka joutui, tie vieri, reki rasasi.
Ajoa järyttelevi, matkoansa mittelevi
selvällä meren selällä, ulapalla aukealla.

Neiti vastahan tulevi, kautokenkä kaaloavi
selvällä meren selällä, ulapalla aukealla.

Kullervo, Kalervon poika, hevoista piättelevi,
suutansa sovittelevi, sanojansa säätelevi:
"Tule korjahan, korea, maan valio, matkoihini!"

Neiti vastahan sanovi, kautokenkä kalkuttavi:
"Tuomi sulle korjahasi, Manalainen matkoihisi!"

Kullervo, Kalervon poika, sinisukka äijön lapsi,
iski virkkua vitsalla, helähytti helmivyöllä.
Virkku juoksi, matka joutui, reki vieri, ti lyheni.
Ajavi karettelevi, matkoansa mittelevi
noilla Pohjan kankahilla, Lapin laajoilla rajoilla.

Neiti vastahan tulevi, tinrinta riioavi
noilla Pohjan kankahilla, Lapin laajoilla rajoilla.

Kullervo, Kalervon poika, hevoistansa hillitsevi,
suutansa sovittelevi, sanojansa säätelevi:
"Käy, neito, rekoseheni, armas, alle vilttieni,
syömähän omeniani, puremahan päähkeniä!"

Neiti vastahan sanovi, tinarinta riuskuttavi:
"Sylen, kehno, kelkkahasi, retkale, rekosehesi!
Vilu on olla viltin alla, kolkko korjassa eleä."

Kullervo, Kalervon poika, sinisukka äijön lapsi,
koppoi neion korjahansa, reualti rekosehensa,
asetteli taljoillensa, alle viltin vieritteli.

Neiti tuossa noin sanovi, tinarinta riitelevi:
"Päästä pois minua tästä, laske lasta vallallensa
kunnotointa kuulemasta, pahalaista palvomasta,
tahi potkin pohjan puhki, levittelen liistehesi,
korjasi pilastehiksi, rämäksi re'en retukan!"

Kullervo, Kalervon poika, sinisukka äijön lapsi,
aukaise rahaisen arkun, kimahutti kirjakannen;
näytteli hope'itansa, verkaliuskoja levitti,
kultasuita sukkasia, vöitänsä hopeapäitä.

Verat veivät neien mielen, raha muuttui morsiamen,
hopea hukuttelevi, kulta kuihauttelevi.

Kullervo, Kalervon poika, sinisukka äijön lapsi,
tuossa neittä mairotteli, kuihutteli, kutkutteli,
käsi orosen ohjaksissa, toinen neitosen nisoissa.
Siinä neitosen kisasi, tinarinnan riu'utteli
alla vaipan vaskikirjan, päällä taljan taplikkaisen.

Jo antoi Jumala aamun, toi Jumala toisen päivän.
Niin neiti sanoiksi virkki, kysytteli, lausutteli:
"Mist' olet sinä sukuisin, kusta, rohkea, rotuisin?
Lienet suurtaki sukua, isoa isän aloa."

Kullervo, Kalervon poika, sanan virkkoi, noin nimesi:
"En ole sukua suurta, enkä suurta enkä pientä,
olen kerran keskimäistä: Kalervon katala tyttö,
tyhjä tyttö tuiretuinen, lapsi kehjo keiretyinen.

"Ennen lasna ollessani emon ehtoisen eloilla
läksin marjahan metsälle, alle vaaran vaapukkahan.
Poimin maalta mansikoita, alta vaaran vaapukoita;
poimin päivän, yön lepäsin. Poimin päivän, poimin toisen;
päivälläpä kolmannella en tiennyt kotihin tietä:
tiehyt metsähän veteli, ura saatteli salolle.

"Siinä istuin jotta itkin. Itkin päivän jotta toisen;
päivänäpä kolmantena nousin suurelle mäelle,
korkealle kukkulalle. Tuossa huusin, hoilaelin.
Salot vastahan saneli, kankahat kajahtelivat:
'Elä huua, hullu tyttö, elä, mieltöin, melua!
Ei se kuulu kumminkana, ei kuulu kotihin huuto.'

"Päivän päästä kolmen, neljän, viien, kuuen viimeistäki
kohennihin kuolemahan, heitihin katoamahan.
Enkä kuollut kuitenkana, en mä kalkinen kaonnut!

"Oisin kuollut, kurja raukka, oisin katkennut, katala,
äsken tuosta toisna vuonna, kohta kolmanna kesänä
oisin heinänä helynnyt, kukoistellut kukkapäänä,
maassa marjana hyvänä, punaisena puolukkana,
nämä kummat kuulematta, haikeat havaitsematta."

Sai toki sanoneheksi, kerran kertoelleheksi:
heti repsahti re'estä, siitä juoksihe jokehen,
kosken kuohu'un kovahan, palavahan pyörtehesen.
Siihen surmansa sukesi, kuolemansa kohtaeli;
löyti turvan Tuonelassa, armon aaltojen seassa.

Kullervo, Kalervon poika, pyyhältihe korjastansa,
alkoi itkeä isosti, valitella vaikeasti:
"Voi poloinen, päiviäni, voipa, kurja, kummiani,
kun pi'in sisarueni, turmelin emoni tuoman!
Voi isoni, voi emoni, vi on valtavanhempani!
Minnekä minua loitte, kunne kannoitte katalan?
Parempi olisin ollut syntymättä, kasvamatta,
ilmahan sikeämättä, maalle tälle täytymättä.
Eikä surma suorin tehnyt, tauti oike'in osannut,
kun ei tappanut minua, kaottanut kaksiöisnä."

Veitsen länkensä levitti, rauoin rahnoi rahkehensa,
hyppäsi hyvän selälle, hyvän laukin lautasille.
Ajavi palasen maata, pikkaraisen piirreltävi,
päätyvi ison pihoille, oman taaton tanterelle.

Emo päätyvi pihalle: "Oi emoni, kantajani!
Kun oisit, emo kuluni, synnyteltäissä minua
pannut saunahan savua, lyönyt saunan salpa päälle,
tukahuttanut savuhun, kaottanut kaksiöisnä,
vienyt hurstilla vetehen, upotellut uutimella,
luonut tuutusen tulehen, liekun lietehen sysännyt!

"Oisiko kylä kysynyt: 'Missä tuutunen tuvasta,
mitä sauna salpa päällä?' Sinä oisit vastannunna:
'Tuutusen tulessa poltin, liekun liesivalkeassa.
Saunassa te'in ituja, ma'ustelin maltahia.'"

Emo ennätti kysyä, vanhempansa tutkaella:
"Mi sinulla, poikaseni, mikä kumma kuulumassa?
On kuin Tuonelta tulisit, Manalalta matkoaisit!"

Kullervo, Kalervon poika, sanan virkkoi, noin nimesi:
"jo nyt on kummat kuulununna, turmiot tapahtununna,
kun pi'in oman sisaren, turmelin emoni tuoman!

"Tulin viennästä vetojen, maarahojen maksannasta.
Päätyi neito vastahani; mie tuota kisauttelin:
se oli sisarueni, se oman emoni lapsi!

"Se jo surmansa sukesi, kuolemansa kohtaeli
kosken kuohu'un kovahan, palavahan pyörtehesen.
Itse en nyt tieäkänä, arvoa, älyäkänä,
kunne surmani sukean, kunne, kurja, kuoletaime:
suuhun ulvovan sutosen, karhun kiljuvan kitahan
vainko vatsahan valahan, meren hauin hampahisin?"

Emo tuon sanoiksi virkki: "Ellös menkö, poikaseni,
suuhun ulvovan sutosen, karhun kiljuvan kitahan
eläkä vatsahan valahan, hauin hirmun hampahisin!
Onpa suurta Suomen nientä, sankoa Savon rajoa
piillä miehen pillojansa, hävetä pahoja töitä,
piillä vuotta viisi, kuusi, ynnähän yheksän vuotta,
kunnes aika armon tuopi, vuoet huolen huojentavi."

Kullervo, Kalervon poika, sanan virkkoi, noin nimesi:
"Enkä lähe piilemähän, en, paha, pakenemahan!
Lähen Surman suun esille, Kalman kartanon oville,
suurille sotasijoille, miesten tappotanterille:
viel' on Unto oikeana, mies katala kaatamatta,
kostamatta taaton kohlut, maammon mahlat maksamatta,
muistamatta muutki vaivat, itseni hyvin-piännät."

Kalevala, viidesneljättä runo
(edellinen osa)


Kun viimeksi tapasimme Kullervon, hän oli löytänyt perheensä kuultuaan siniviittaiselta eukolta näiden olevan hengissä. Nyt Kullervo työskentelee isänsä kanssa ja--

- Heeeeeei nyt, kertoja! Mitä ihmettä? Ai mun perhe onkin ELOSSA? Miten niin tapahtui?

Niin. No. En minä tiedä. Oli kuitenkin.

- Eihän tässä ole mitään järkeä! Koko homma lähti sellaisena kostoretkenä isäni kuoleman edestä ja nyt kaikki onkin tosi jees? Ja he elivät elämänsä loppuun asti onnellisena?

Turpa kiinni nyt, kohtaus alkaa.

- Mikä ihmeen koht--
- Kullervo!
- No mitä, faija?
- Lähdetään kalaan, lohi on loppu.
- Selvä pyy. Mitäs minä teen?
- No soudetaan tuonne järven keskelle.
- Selvä.
- Nyt sitten verkot vesille ja soudetaan takaisin.
- Ai täysii vai?
- No mene ripeästi...mitä helvettiä sinä oikein teet?
- Sori. Airo meni halki. Hupsista saatana.
- Hupsista saatana nimenomaan! Kuinka huono voi ihminen olla? Etkö sinä osaa edes soutaa? Tiedätkö miten kallista on näin nykyjänsä tehdä veneitä? Kun ei ole keksitty sarjatuotantoa tai Busteria? Tai lasikuitua?
- No vissiin on hei mun vika jos menee vene soutamisesta rikki! Mitäs oot hankkinut taas tavaraa Ikeasta!
- Kuules Kullervo.
- No mitä, faija.
- Nyt minua vituttaa sen verran jämäkästi, etten pysty edes sanomaan sinulle mitään. Mene säikyttelemään kalat verkkoihin.
- Mitä?
- SÄIKYTÄ NYT NE HELVETIN KALAT SINNE VERKKOIHIN MITÄ JUST KÄYTIIN VIEMÄSSÄ!
- No miten?
- No tallot vettä lähellä niitä verkkoja, kalat säikähtää ja uivat verkkoihin ja jäävät kiinni. Hyvin yksinkertaista. Kai nyt tuollainenkin urpo osaa talloa! Missä sää olit kun näitä juttuja opetettiin?
- Varmaankin kännissä. Tallonko täysiä?
- "Thallonko thähyhiä?" No kuule tallo saatana täysiä.

***

- Faijaaaaa!
- Mitä helvettiä.
- Faija, nää sun neuvot on ihan perseestä.
- No mitä nyt? Ei jumalauta poika, sinähän oot tallonut kaikki kalat.
- Sanoit että pitää talloa täysiä!
- Ei jumaliste...miten voi meikäläisen geeneillä kasvaa tuollainen dorka? Apina! Aasi! Syyttäisin kasvatusta mutta enhän mä ollut ikinä läsnä! Kiesus että pistää vihaksi!
- No vissiin on mun vika jos asut ihan paskan järven rannalla!
- Kuules Kullervo.
- No mitä, faija.
- Nyt minua vituttaa sen verran jäätävästi, etten halua nähdä sinua toviin. Tässä on viljareki. Nyt lähdet viemään maarahoja.
- Ai mitä?
- No veroja!
- Miks mun pitää aina mennä?
- Nyt lähdet tai minä tapan.
- Okei.
- Ja Kullervo...
- No mitä?
- Jos tulee viivästyksiä matkaan...
- Niin?
- Niin se on todellakin okei.

***

- Laididadidaa, nyt on reki tyhjä, kun vein viljat veroiksi! Nyt kun on viljapussit tyhjinä, voisi tyhjennellä vähän muitakin säkkejä. Tässähän voisi ajaa vähän metsikössä karvakolmioajoa. Uh, siellähän tuleekin aika mehevän näköinen bööna vastaan! Hei mites olis vähän dynts dynts dynts dynts? Saanks mä murista sun muffinssiin? Laitetaan kato käyrä taas kunnolla nousemaan!
- Yäk, historian ensimmäinen douchebag. Vietkö sen hyppyritukkasi esimerkiksi helvettiin?
- Kamoon hei! Mulla olis kuule ihan tyhjä reki, tuolla takapenkillä vähän pistettäis lihaa piiloon?
- Kiskaisepa kuule hihaan.
- No en olis halunnutkaan tommoselta huuhkajalta! Ajelen reelläni Lappiin, sieltä irtoaa varmasti, jos on minttukaakaota messissä!

***

- No niin, Pohjan perukoilla ollaan ja voi veljet! Nyt tuli vastaan semmoinen mimmi, että tuota tuikkaan ja mielelläni! Hei mimmi, haluutsä vähän tätä? Tai tätä? Tai vähän tätä hei? Haluutsä nähdä mun vatsalihakset? Sun vanhemmat oli varmaan simpukoita, ku sä haiset kalalle tänne asti.
- Työnnähän peukalo persiisiin, en takuulla anna tommoselle.
- No anny hei vähän! Mä tiedän et sulla on! Ei sen tartte hei merkitä mitään!
- Imase sykkivää, en todellakaan oo mikään satunnainen jakorasia.
- Mulla on hei rahaa!
- Ai on vai? No sitten ryhdytään hommiin!
- Tämä ei kyllä hirveän mairittelevaa kuvaa anna naisistakaan tämä juttu.
- Älä nyt, jokaista douchebagia kohden pitää olla ainakin yksi gold diggeri.
- No selevä. Tissit esiin.
- Fyrkat kanssa.
- Tässähän ne.
- Hojaa, sitten naiskennellaan!

***

- Uu mama, mikä mimmi. Olikse sustakin hyvää?
- Uh...se oli...no, kaikista panoistani se oli yksi.
- Mistä tuollaisia naisia löytyy?
- Mä kyl yleensä otan vain fyrkat enkä keskustele yksityisasioista.
- No kerro ny ees vähäsen! En kerro kellekään, että otit rahaa seksistä! Tai että mun piti maksaa.
- No, tuolta Kalervon tilalta.
- Kui siistiä! Meikäläisenkin faijan nimi on Kalervo!
- Niin siis tuolta Keski-Suomesta...
- Meikäläisenkin faija asuu Keski-Suomessa!
- Voi helvetti...
- Mieti miten lähellä me ollaan toisiamme! Voidaan naiskennella koska vaan!
- Tuota...ootko sä oikeasti noin tyhmä vai harjoitteletko sä sitä?
- Hä.
- No onko sulla siskoa.
- No on mulla, mutten oo nähnyt aikoihin.
- Miltä sä kuvittelisit sen näyttävän tätä nykyjään?
- Se vois olla aika lailla saman näköinen kuin sä.
- Joten...
- Te tulisitte varmaan tosi hyvin toimeen!
- Nyt analfabeetti mieti vähän. Eli jos mun faijan nimi on sama kuin sun faijan ja mä näytän ihan sun siskolta...
- Niin sä voisit-- ei saatana.
- Nimenomaan.
- Voi perkele.
- Nimenomaan.
- No...tehtyä ei tekemättömäksi saa, niin...kuis ois toiset varvit?
- Sika! En suostu.
- No juokse sitten järveen!
- No ehkä juoksenkin!
- Siinähän meet!
- Niin meenkin!

***

- No, Kullervo. Mites meni reissulla?
- Mitäpä tässä. Näin siskoa.
- Ai jaa? Mitäs sille?
- Panin sitä ja sit se juoksi järveen.
- No hö. Mitäs nyt meinaat?
- No nyt minä aion lähteä kostoretkelle enoni luo.
- Ai miksi?
- No isäni kuolemasta.
- Sehän on tuolla justiinsa tekemässä verkkoja. Ei sun tartte mitään kostaa.
- No mut tuli sellainen fiilis.
- Mikähän järki tässä nyt on?
*jyrähd*
- Ai se on Ukko Ylijumala taas.
- Nimenomaan. Nyt miekkaa esiin ja tappelemaan, viuh vauh!
- Äidillä oli tosiaan hyvä pointti. En minäkään tajua, Ukko. Miksi ensiksi piti paneskella siskon kanssa ja nyt lähteä sotaan?
- Ootko ikinä nähnyt siskoasi? Uijui mikä beibi. Harmi että se hukkui, olis voinut laittaa sille kohtauksen Ainon kanssa. Ja tietysti, koska Commando tulee elokuvateattereihin vasta tuhansien vuosien päästä niin tämä on ainoa metodi, jolla saa lauantai-iltana telkkariinsa seksiä ja väkivaltaa.
- Ai! Olenks mä siis sellainen elokuvatähti?
- Kuule poika...eiköhän tämä ole näillä tuotantoarvoilla enimmäkseen tosi-tv:tä.
- Mites muuten kun tämä julkaistiin vasta 4.3. vaikka Kalevalan päivä oli helmikuussa? Rankaisetko Tuomasta siitä?
- Rankaisin jo. Kun hän ei huomannut mitään, poistin jutusta kaikki vitsit. Mutta nyt kato lähdet tappelemaan Unton kanssa, mielellään vähän öljytyllä ylävartalolla ja sitten hengität syvään, katsotte toisianne silmiin kuoleman hetkellä, kaadutte toistenne syleilyyn ja penetr...
- Ukko.
- Ai sori. Se tulee sitten ensi vuonna.

Anssi Kelasta on jälleen lupa tykätä

1.3.13

Anssi Kela teki uutta, artisin omaa nimeä kantavaa, albumiaan 1730 tuntia. Levy syntyi pääasiassa yksin omassa kotistudiossa.

- Erittäin kliseisesti sanottuna, mutta tämä on ollut sellainen paluu juurille -levy työmetodinkin puolesta. Kahta ensimmäistä levyä tein aika pitkälti yksikseni kotona ja varsinkin sen kakkoselevyn jälkeen vannoin, että en enää ikinä tee levyä tällä tavalla, Kela kertoo.

Kelalla oli tällä kertaa selkeä visio, että levystä piti tulla aikaisemmasta poiketen mukaansa tempaava.

- Halusin pukea musiikkia uudenlaisiin releisiin. Pohjimmiltaan biisit ovat samanlaisia kuin mitä yleensä teen, mutta ero on soundissa. Halusin tehdä mahdollisimman mukaansa tempaavan levyn. Se on aika poikkeuksellista meikäläiselle. Se ei ole se termi, jolla voisi kuvat aikaisempia levyjäni.

Anssi Kela haki innoitusta uudelle albumille 80-luvun nuoruusvuosista ja sen aikakauden musiikista. Hänen ensimmäinen ostamansa levy oli Michael Jacksonin Off the Wall ja suosikkibändeihin kuului esimerkiksi Duran Duran.

- Sen aikakauden musiikkia ei voi kuunnella pelkästään musiikkina, vaan siinä kuuntelee myös omaa nuoruuttaan. Tulee mieleen muistoja, tapahtumia, ihmisiä ja jopa hajuja. Uudella levyllä halusin lyödä tiskiin DNA:n eli ne palikat, joista Anssi Kela on alunperin lähtenyt syntymään.

Teksteihin Kela haki uutta lähestymistapaa muun muassa suomalaisesta räpistä.

- Olen vuoden tai parin sisällä vihdoinkin löytänyt Suomi-rapin. 80-luvun lapsena minulla liittyi siihen traumoja eli en ole pystynyt aikaisemmin sitä lähestymään. Mutta viime vuosina olen oivaltanut siitä jotain ja kuunnellut sitä aika paljon. Varsinkin tuo tekstittäminen on tehnyt vaikutuksen. Minulla on pari biisiä, joita voisi pitää vaikka räppinä. Laulan toki niissä, mutta se tekstin flow on peräsin räpistä.

Anssi Kelan uuden albumin ensimmäinen single Levoton tyttö on saanut hyvän vastaanoton. Positiivisia kommentteja on sadellut etenkin sosiaalisessa mediassa.

- Vaikka aika kovia hittibiisejä on tullut tehtyä aikaisemminkin, niin mitään kappaletta ei ole koskaan otettu tällä tavalla vastaan, Kela myhäilee.

Muusikko onkin huomannut, että suhtautuminen häneen on muuttunut.

- Jos puhutaan brändistä nimeltä Anssi Kela, niin se ei ole ollut maailman tyylikkäin juttu diggailla sanotaan tässä viisi vuotta sitten. Nyt jotain on selvästi tapahtunut ja itsekin on vaikea analysoida, että mitä. Huomaan, että nyt sellainen kuulematta paskaa -asenne onkin vaihtunut siihen, että odotetaan mitä teen ja siitä haluttaisiinkin tykätä.

Tyylin muuttamisessa on ollut riskinsä, muttä se on Anssi Kelan mukaan kannattanut.

- Isompi riski olisi ollut, että en olisi ottanut mitään riskiä. Jos olisin tullut ulos sillä samalla vanhalla, niin se olisi ollut vettä sen liekin päälle, mutta tämä Levoton tyttö on ollutkin bensaa.

Levoton tyttö onkin noussut Suomen radioiden soitetuimmaksi kappaleeksi. Anssi Kelan viides studioalbumi julkaistaan 22. maaliskuuta.

Yle


(vuonna 2001)
- Moi Liisa, mitä sä kuuntelet?
- Tää on tämmöinen uus artisti, Anssi Kela.
- Ai toi on se Mikan faijan BMW-mies. Se soi radioissa koko ajan. En tiennyt, että sä oot tommonen trendien perässä juoksija.
- No en mä ees oo, mut tää on mun mielestä tosi hyvä levy.
- Whatever, trendipelle, pian sä kuuntelet varmaan jotain Linkin Parkia.

(vuonna 2005)
- Moi Liisa, mitä sä kuuntelet?
- Anssi Kelan Rakkaus on murhaa -levyä, ilmesty just.
- Siis se Mikan faijan BMW-mies? Eiks oo vähän noloo kuunnella viel vuonna 2005 jotain tommosta ankeeta suomipoppii hei?
- Eikun tää on mun mielestä tosi hyvä levy. Ootsä ees kuullut tätä yhtään?
- No en! Enkä kuuntele. Siis vitsi miten noloo. Whatever, sun kannattais ehkä tsekata jotain oikeesti hyvää kamaa. Vaikka tätä Himin Dark Light -levyy, tässon tää ihana Wings of a Butterfly.
- Eikun mä kuuntelen nyt tätä.

(vuonna 2009)
- Moi Liisa, mitä sä kuuntelet?
- Anssi Kelalta on tullut Aukio-levy--
- SIIS EI TSIISUS! Sä oot NIIN jumiutunut sinne teinivuosiin! Siis se Mikan faijan BMW on NIIN kuultu jo! Se jätkä vaan koko ajan toistaa itseään! Vaikka en ees kyllä tiennyt että se tekee ees musaa! Whatever, mä lähen kuunteleen Chisun Baden-Badenia.
- --joka on konseptilevy ja siinä on tosi hieno tarina ja...no, ei sit mitään.

(tänä vuonna)
- Moi Liisa, mitä sä kuuntelet?
- Tätä Anssi Kelan uutta.
- Ai sitä. Sen Levoton tyttö soi koko ajan radioissa. En arvannut että sä olisit tommonen musatrendien perässä juoksija! Sä oot Liisa muuttunut. En enää tunne sua ollenkaan.