Suomen olympiakomitea kieltää kilpailijoilta sateenkaarikynnet

Olympiakomitean linja on selvä.

Jos suomalainen urheilija maalaa kyntensä sateenkaaren värein Sotšin olympialaisissa ensi vuonna, hänet voidaan sulkea kisoista.

"Monen mielestä se voi vaikuttaa kylmältä, mutta toisaalta se on mahdollistanut sen, että kilpailut ovat säilyneet globaaleina ja ilman boikotteja", sanoo Suomen olympiakomitean puheenjohtaja Risto Nieminen.

Hän puhuu olympialiikkeen säännöistä, jotka kieltävät poliittisten viestien lisäksi muun muassa mainonnan.

"Urheilija sitoutuu näihin sääntöihin."

Olympiakomitean hallitus käsitteli paljon kritisoitua Venäjän homopropagandalakia kokouksessaan keskiviikkona. Laki kieltää "homopropagandan" levittämisen alaikäisille Venäjällä.

"Kisojen ulkopuolella ihmiset ovat vapaita ottamaan kantaa, mutta kisojen aikana ei", Nieminen sanoi.

Myöhemmin Nieminen soittaa tarkentaakseen, että kyseessä on linjaus, jonka myötä Suomen olympiakomitea noudattaa samaa periaatetta Kansainvälisen olympiakomitean kanssa.

"Ei Suomen olympiakomitea kiellä, vaan toimimme kansainvälisen olympialiikkeen sääntöjen mukaan. Olympiakomitea on sitoutunut noudattamaan näitä sääntöjä."

"Me emme tee sitä päätöstä."

Hallituksen urheilujäsenet ilmaisivat kokouksessa huolensa muun muassa siitä, joutuvatko urheilijat Sotšiin valmistautuessaan ottamaan kantaa Venäjän tilanteeseen, vaikka eivät haluaisi.

"He toivoivat, ettei tulisi tilannetta, että paineen alla on otettava kantaa suuntaan tai toiseen."

Niemisen mukaan Venäjän kisoihin osallistuvat urheilijat eivät ole vaarassa.

"Olympiakomitea on selvästi lausunut, että vaaraa ei urheilijan näkökulmasta voi olla."

Näin Venäjän sisäministeriö on myös luvannut – kunhan urheilijat tai yleisö eivät harrasta "homoseksuaalista toimintaa" tai osallistu provokaatioihin.

Moskovan MM-kisoissa muun muassa ruotsalainen korkeushyppääjä Emma Green Tregaro antoi tukensa seksuaalivähemmistöille maalaamalla kyntensä sateenkaaren värein.

Ruotsin yleisurheilujoukkueen johto reagoi nopeasti ja pyysi Green Tregaroa maalaamaan sateenkaarivärit piiloon.

"Ymmärrän, että olympiakisojen huomioarvoa pyrittäisiin käyttämään hyväksi, enkä anna sille tuomiota. Mutta tämä on minun henkilökohtainen kantani", sanoo Nieminen.

Myös kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki (vas) heilutteli Lužniki-stadionilla sateenkaarilippua.

"Hänellä on vahva eettinen näkemys, jota hän on pystynyt toteuttamaan. Siinä mielessä ihan hienoa. Uskon, että hän eettisesti myös ymmärtää, miten Olympiakomitean tulee tässä tilanteessa toimia."

Monet ovat vaatineet olympiakisojen asettamista boikottiin homolain takia.

Niemisen mielestä kisojen saama julkisuus antaa paremman mahdollisuuden epäkohtien osoittamiseen kuin boikotti.

HS


- No niin, kohta se hiihtokisa alkaa!
- Odotahan.
- Mitä nyt, Nieminen?
- Näytä kynnet.
- Mitä?
- Näytä kynnet. Nyt.
- Mut--
- Näytä kynnet.
- Hm. Okei. *hanskat pois*
- Arvasin. Sateenkaarivärejä kynsissä. Nyt samantien menet putsaamaan. Siellä on lavuaarin vieressä kynsilakanpoistoainetta.
- *murinaa*
- Mitä sanoit?
- En mitään.
- Ja tää sun hiihtotrikoo...onko tässä nyt sateenkaarivärejä vai ei?
- Se on kuule ihan meidän maajoukkue- ja sponsoritrikoo.
- No tutkin silti ettei oo mitään pinssejä täällä, ettet vaan ota kantaa mihinkään.
- Mut--
- Ja sitten et haastatteluissa sano toimittajille yhtään mitään homoista, onko selvä?
- Tää on aivan perseestä ettei voi sanoa mitään. Olis pitänyt boikotoida kisoja.
- Miksi noin sanot? Tämähän on mahtava vaikutusmahdollisuus. Tämä kisojen julkisuushan nimenomaan antaa paremman mahdollisuuden epäkohtien osoittamiseen!

Lääkäri leikkasi irti väärän varpaan

Lahtelainen Ismo, 53, meni sairaalaan poistattamaan yhtä varvasta. Lääkärin harmillisen virheen vuoksi hänellä kuitenkin on nyt toisessa jalassa jäljellä vain kolme varvasta.

Lue Ismon koko tarina päivän Iltalehdestä.

IL


(kaurismäkeläisesti)
- ...
- ...
- Oho.
- Mitäpä.
- Leikkasin väärän varpaan.
- Kyllähän se harmittaa.
- Miltä tuntuu?
- Sitä sattuu.

Huhu: Nokia tuo jouluksi kolme jätti-Lumiaa, yhdessä on hirviökamera

Nokian uuden 625 -julkaisusta on ehtinyt kulua vain kaksi päivää, mutta nyt huhutaan jo seuraavista jätti-Lumioista.

Verkkosivusto nokiapoweruser.comin lähteiden mukaan Nokia olisi tuomassa joulumarkkinoille jopa kolmea suurinäyttöistä Lumia-mallia.

Jo aikaisemmin on huhuttu, että yhtiö julkistaisi syyskuussa suurinäyttöisen version Lumia 92X-malleistaan.

Nyt sivuston lähteet tietävät kuitenkin kertoa, että parhaillaan testauksessa olisi myös suurinäyttöinen versio uudesta lippulaivasta Lumia 1020 -mallista ja vieläpä samalla 41 megapikselin hirviökameralla.

Laitteen näytön vaakaresoluutio olisi 1 028 pikseliä ja suoritintehosta vastaisi neliydinsuoritin.

Näiden lisäksi Nokian on huhuttu tuovan markkinoille vastaavan suurinäyttöversion myös Lumia 82X-mallistostaan.

Talouselämä


- Älkää huoliko, minä vain nakkaan sitä nenille.
- Buffy, et voi lyödä sitä suoraan! Pyydä Willowia tekemään joku mystinen inkantaatio, että saat demonin fyysisen muodon esille!
- Ei hätää, Giles! Katso mitä minulla on!
- Uusi Lumia!
- Nimenomaan!
- Siinähän on…hirviökamera!
- Niinpä! Sillä minä näppärästi katson, missä demoni Fhr'ltap on ja lyön demonia nenään!
- Rather marvellous! Xander, sano vielä joku hauska one-lineri!
- Tätä ei tajua kukaan, sarjamme on päättynyt jo kymmenen vuotta sitten.
- Splendid!

Peruspalveluministeri: "Alkoholia saa jo liiankin helposti"

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd) haluaa leikata tuntuvasti alkoholin kokonaiskulutusta. Keinoiksi Huovinen esittää muun muassa alkoholin hinnan korotuksia ja saatavuuden vaikeuttamista.

Huovisen mukaan alkoholihaitat yhteiskunnalle ovat kohonneet jo miljardiluokkaan, eikä hallitus voi seurata enää tumput suorina paisuvia menoja.

"Ei voi hymistellä ja todeta, että alkoholin käyttö on yksityisasia. Miljardin euron vuosikustannus ei ole yksityisasia", Huovinen sanoo.

Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee paraikaa alkoholilainsäädännön kokonaisuudistusta.

Huovinen haluaa, että uudistuksen tavoitteeksi asetetaan kokonaiskulutuksen reilu lasku ja tavoitteen saavuttamiseksi myös selkeä aikataulu.

"Tupakkapuolella meillä on kova tavoite. Suomi tähtää tupakoimattomaan yhteiskuntaan. On ihmeellistä, jos emme pysty toisen haittatuotteen kanssa asettamaan rimaa myös korkealle", Huovinen toteaa.

"Kyllä pitää pyrkiä kunnolliseen kokonaiskulutuksen alentamiseen, jotta alkoholin haittoja voidaan vähentää."

Konkreettisia keinoja leikata kulutusta ovat Huovisen mukaan hintojen nostoja saatavuuden vaikeuttaminen muun muassa myyntiaikojen tiukennuksella.

"Kaikki keinot pitää katsoa läpi. Saatavuudessa eli siinä, milloin alkoholia voi ostaa, on liikuttu viime vuosina aika liberaaliin suuntaan. Nyt on aika miettiä, onko menty jo liiankin vapaaseen myyntiin. Enkä puhu nyt vain Alkosta, vaan tämä koskee muutakin vähittäismyyntiä", Huovinen huomauttaa.

HS


- Okei, eli siis kauppareissun kulku menee näin: Liisa hakee Prismasta rapujuhlatarvikkeet, Juuso noutaa Tiimarista meille ne kaulalaput ja sitten minä käyn noutamassa snapsit Alkosta kunhan olen ensin noutanut ne meidän ravut sieltä luomukasvattajalta.
- Mutta kellohan on jo neljä.
- Mitä sitten?
- Et ehdi takaisin ennen kuin Alko menee kiinni.
- Totta. Kirottua! Mitäpä tehdään...Vesa!
- No mitä?
- Ehditkö sinä poiketa Alkon kautta noutamassa ne snapsit?
- Onko pakko? En oo käynyt tuossa nimenomaisessa Alkossa.
- Älä huoli, se on oikeasti tosi simppeli juttu.
- Niinkö?
- Joo. Muistat vain ensin nämä kolme juttua: katuvainen mies polvistuu Herran edessä. Eli toisin sanoen kyykistyt ennen kuin se iso terä tulee ja silpaisee.
- Just.
- Toisekseen, Jehova kirjoitetaan latinassa I:llä, joten astut siihen I-kirjaimen päälle ettet tipu rotkoon.
- Tää kyllä on vähän hankalaa...
- Älä nyt. Opit tämän, niin voit sitten käydä tulevaisuudessakin ostamassa viinaa.
- Jos jään henkiin.
- Jep. Eli siis sitten sen sillan jälkeen tulee vielä se ninjalauma, se on helppo hoitaa kunhan ensin väistää iskun ja sitten lyö niitä. Tai mitä hittoja, ota pistooli mukaan. Kun pullo on mukana ja maksettu, juokset vain isoa kiveä karkuun ja presto, olet ulkona ja rapujuhlat voivat alkaa.
- Eikö Make voi mennä?
- Ei se viitsi mennä toiste. Sitä paitsi ei se niiden kainalosauvojen kanssa saa mitään sieltä ulos.

Päivi Räsänen: Raamattu lain yläpuolella

Sisäministeri Päivi Räsänen (kd) asettaa Raamatun lain yläpuolelle.

Kansanlähetyspäivillä viime lauantaina puhunut poliisiministeri rohkaisi kuulijoitaan tottelemaan Jumalaa, vaikka samalla tulisi rikkoneeksi lakia.

- Kaikilla meillä on tullut eteen tilanteita, joissa joudumme miettimään, rohkenemmeko toimia vastoin yleistä mielipidettä tai normia, porukan painetta tai jopa lakia, jos nämä ovat Jumalan sanan vastaisia, juhlateltassa puhunut Räsänen alusti.

- Raamatussa kuitenkin sanotaan, että "Enemmän tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä". Sanomisen tila kapenee, jos emme tätä oikeuttamme käytä, Räsänen jatkoi.

Räsäsen puheesta kertoi ensimmäisenä Seurakuntalainen.

Kristittynä maallistuneessa yhteiskunnassa -teemasta yhdessä puolisonsa, Kansanlähetysopiston rehtori Niilo Räsäsen kanssa puhunut Räsänen sanoi, että yhteiskunnassa on parhaillaan käynnissä arvojen välinen taistelu, jota käydään pitkälti kielen avulla.

Esimerkiksi rakkaudelle, vapaudelle ja tasa-arvolle on annettu Räsäsen mukaan uusia sisältöjä.

Maallistumisen vertauskuvana Räsänen käytti Konnunsuon keskusvankilaa, jonka museoidun kirkon alttarilta oli poistettu Museoviraston käskystä risti.

- Se nosti esiin ajatuksia niistä varhaisen kristillisen seurakunnan vahvoista alueista, joissa nyt kaupunkikuvaa hallitsevat minareetit kirkon tornien sijaan - tai ne ateistiset valtiot, joissa kirkot on muutettu uimahalleiksi tai teattereiksi. Tuo sama kehitys on nyt menossa Euroopassa ja Suomessa.

Räsäsen tunnin mittainen puhe otettiin innostuneesti vastaan. Puheesta koostettu cd oli Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen vuotuisen pääjuhlan myydyin äänite. Kansanlähetyspäiville Kankaanpäähän kokoontui viikonlopun aikana liki kymmenen tuhatta vierasta.

IL


- Päivi Räsänen, tervetuloa Fiktiivisten keskustelujen haastatteluun.
- Kiitos.
- Viime aikoina on kohistu paljon Kansanlähetyspäivien puheestanne, jonka myötä olettekin olleet paljon julkisessa keskustelussa. Jopa niinkin paljon, että ehditte meidän haastatteluumme vasta nyt.
- Tämä pitää paikkansa.
- Päivi Räsänen, kannustitteko te puheessanne rikkomaan lakia?
- En. Se oli selkeästi lauseyhteydestä irrotettu lause ja kenen tahansa idiootin pitäisi tajuta, että en tarkoittanut sitä.
- ...Niin.
- Niin.
- Eipä siinä sitten sen kummempaa siitä asiasta.
- Päättyykö haastattelu? Minun pitäisi mennä.
- Odottakaahan hetki. Minulla on tämä puheenne tässä. Puheenne, jonka olen oikeasti lukenut.
- Mistä se löytyi?
- Internetistä.
- No, kysykäähän.
- Lainaan teitä puheestanne: "Kuolemaa ei voi tarkastella vain yksilön oman valinnan näkökulmasta. Kuolema on mitä suurimmassa määrin yhteisöllinen asia. Itsemurha koskettaa kipeästi kymmenien, jopa satojen ihmisten elämää. Sama koskee eutanasiaa, jota puolustetaan sillä perusteella, että ihmisellä
tulisi olla oikeus päättää omasta kuolinhetkestään."
- Niin?
- Tämä jatkuu vielä. "Lääkäriharjoittelussa kohtasin vanhuksen, joka kertoi halvaannuttuaan masentuneena kyselleensä lääkäriltään: “Mitä hyötyä meistä raihnaisista vanhuksista kenellekään on? Joutaisimme kuolla pois.“ Hän sai vastauksen: ”Te suoritatte yhteiskunnan tärkeintä tehtävää, sillä te opetatte meille, mitä on lähimmäisen rakkaus.” Ymmärsin viestin. Huolenpidosta riippuvat lähimmäisemme voivat avuttomuudellaan nostaa yhteisöstämme esiin arvot, jotka lopulta ovat menestyksemme kannalta avaintekijöitä. Yhteiskunta, joka rakentuu lähimmäisen rakkauden, ihmisarvon kunnioituksen ja keskinäisen huolenpidon varaan, kestää vaikeinakin aikoina." Tämä on teidän tekstiänne?
- Kyllä on.
- Päivi Räsänen, oletatteko te, että eutanasia-asioissa ei tehtäisi ratkaisuja tilannekohtaisesti? Oletatteko te, että keino aiheuttaa pyrkimyksiä? Oletatteko te, että ihmiset rynnisivät myrkkyruiskeelle?
- Tämä on hyvin monisäikeinen kysymys, johon ei ole olemassa suoraa vastausta. Haastattelija selvästi yksinkertaistaa liikaa.
- Olette oikeassa. Silti puheestanne on luettavissa, että yhteiskunnan olisi rakennuttava ihmisarvon kunnioitukseen. Kerrotte myöhemmin puheessanne, kuinka Hollannissa merkittävin syy eutanasian pyytämiseen ei ole kipu, vaan yksinäisyys ja riippuvuuden pelko muiden avusta. Koetteko, että Suomeen tulisi tuoda Hollannin malli an sich, emmekö voi muuttaa lakia sellaiseksi, että se sopii meille? Luuletteko, ettemme osaa erottaa toisistaan pelkoa ja kipua?
- Haastattelija ei nyt varmaankaan oikein ymmärrä kuinka tämä tilanne menee. Lisäksi olen lääkäri, joten tietänen asiasta hieman enemmän.
- Voitteko kertoa lisää?
- En.
- Miksette?
- Koska tämä on fiktiivinen keskustelu eikä kirjoittaja oikeasti tiedä mitä minä sanoisin tässä tilanteessa.
- Selvä. Ottakaamme vielä yksi esimerkki.
- No jos nopeasti.
- Lainaan teitä lisää: "Hedonismin perusviesti on se, että sinun pitää kuunnella omia tunteitasi ja toimia niiden mukaan. Hedonismi on erityisen tuhoisa perheiden ja avioliiton kannalta." Lisäksi kirjoitatte myöhemmin seuraavaa: "Arvojen välistä taistelua käydään hyvin pitkälti kielen avulla, kaappaamalla käsitteet, esimerkiksi rakkaus, vapaus tai tasa-arvo uusiin tulkintoihin. Onko rakkaus omista mielihaluista luopumista toisen hyväksi vai omien mielihalujen noudattamista silloin kun se tarkoittaisi vaikkapa puolison hylkäämistä?"
- Niin? Olenko muka väärässä?
- Asettakaamme esimerkki. Kuvitellaan hypoteettisesti, että olisin menossa naimisiin parin kuukauden sisällä. Eivätkö omat tunteeni tarkoita juuri sitä, että menen avioliittoon ja perustan perheen omasta tahdostani? Vailla hedonismia tuskin solmisin pyhää liittoa. Kuinka voitte väittää, että hedonismi voisi olla liitolleni tuhoisaa?
- En osaa sanoa tuohon mitään.
- Miksette?
- Koska tämä on fiktiivinen keskustelu eikä kirjoittaja oikeasti tiedä mitä minä sanoisin tässä tilanteessa.
- Ah, tosiaan. Jälkimmäisestä kommentistanne haluaisin kysyä, onko avioliitto arvokas an sich, vaikkei siinä olisi rakkautta lainkaan?
- Sinä tykkäät näköjään sanoa an sich. Opitko sen ihan vasta?
- Voitteko vastata kysymykseeni?
- Avioliitto on perheen ydinsuhde. Se on ihmiskunnan historian vanhin ja edelleen yhteiskunnan merkittävin julkinen ja oikeudellinen sopimus. Aviosuhde on kaikkien ihmissuhteiden joukossa ainoa, joka on asetettu jo luomisessa. Avioliitto on tarkoitettu siteeksi, mikä pitää perheen koossa.
- Selvä. Näin lopuksi haluaisin kysyä teiltä, Päivi Räsänen, näiden kysymysten valossa yhden kysymyksen.
- Antakaahan tulla.
- Pidättekö te suomalaisia aivan tyhminä?
- Mitä?
- Oletatteko te, että ihminen joka toimii tunteidensa ja oman halunsa mukaan ei haluaisi rakastaa perhettään ja pitää avioliittoaan? Oletatteko te, että eutanasian mahdollisuuden myötä menisimme ja tappaisimme kaikki vanhukset? Oletatteko te, että ihmisillä ei ole lainkaan tilannetajua vaan he kulkevat kasvottomina robotteina halki elämän? Yksinkertaistatteko te suomalaisen ihmisen idiootiksi, joka toimii aina epärehellisesti ja ilkeästi, kunhan vain tilanne sen sallisi?
- En tiedä.
- Miksette?
- Koska tämä on fiktiivinen keskustelu eikä kirjoittaja oikeasti tiedä mitä minä sanoisin tässä tilanteessa.
- Kiitos haastattelusta, Päivi Räsänen.
- Kiitos.

Nokia uudisti ikonisen soittoäänensä

Nokia kertoi maanantaina uudistaneensa klassisen Nokia Tune -soittoäänensä.

Conversations-blogissaan yhtiö kertoo, että tämä on kahdeksas kerta, kun Nokia Tune uudistetaan sen historian aikana.

"Grande Valse soi ensimmäisestä kertaa Nokian TV-mainoksessa nimittäin vuonna 1993, ja vuotta myöhemmin se kuultiin soittoäänenä. Sen jälkeen se on ollut oletussoittoäänenä kaikissa Nokian puhelimissa eli vuosien aikana useissa miljardeissa laitteissa", yhtiö kertoo.

Nokia kertoo, että Tapio Hakasen viiden hengen äänisuunnittelutiimi aloitti urakkansa kuuntelemalla vanhoja ääniä kymmeniä kertoja ja miettivät, miten niihin voisi tuoda jotain uutta.

"Nokia Tunen osalta he loivat lopulta neljä uutta versiota, joista yksi valittiin viralliseksi kappaleeksi. Työssä kuultiin niin äänimaailman asiantuntijoita kuin kuluttajiakin", Nokia kertoo.

Tietoviikko


- Anteeksi, katugallup. Onko teillä hetki aikaa vastata?
- Onko tämä taas niistä ihmisoikeuksista tai kärsivistä pandoista? Minä olen oikeistolainen ekonomi.
- Ei toki. Tämä on Nokian tekemä katugallup.
- Kuulostaa juuri tarpeeksi tylsältä minulle! Kysykäähän.
- Selvä. Kysymys yksi: omistatteko Nokian puhelimen?
- On minulla joku yrityksen hankkima.
- Onko Lumia?
- Ei näköjään ihan niin uusi, olisko tämä C7.
- Selvä...kirjoitan ylös...sitten. Kysymys kaksi: mikä soittoääni teillä on?
- Kai se on se perussoittoääni. Se ti-ta-taa-ta, ti-ta-taa-ta, ti-ta-taa-taa-taa.
- Selvä...hyvä, hyvä...noin, se on merkitty muistiin. Ja sitten, kysymys kolme: kun puhelimenne soi, ärsyttääkö se niin paljon että tekisi mieli repiä oma tai kaverin pää irti?
- Ehkä silloin aluksi, mutta siihen sitten jossain vaiheessa vain tottui ja jäin lillumaan apaattiseen usvaan merkityksettömässä elämässäni.
- Selvä. Kysymys neljä: jos Nokia muuttaisi puhelimiensa oletussoittoääntä, miten se vaikuttaisi teihin?
- Luultavimmin se olisi se viimeinen korsi joka lopulta ajaisi minut murheellisiin tekoihin.
- Tämä olikin viimeinen kysymys. Kiitos ja hyvää päivänjatkoa!
- Kiitos!

Asutko ukkosalueella? Tänne iskivät Suomen salamat

Suomen kovimmat ukkoset ovat viidentoista viime vuoden aikana osuneet Pohjanmaalle. Esimerkiksi Ähtäriin ja Evijärvelle iskee vuosittain keskimäärin noin 600 salamaa. Ilmatieteen laitoksen mukaan vielä ei ole tarpeeksi tutkimustietoa, jotta osattaisiin kertoa, miksi näin on.

Ilmatieteen laitos on kerännyt tilastotietoa ukkospäivistä ja salamoiden lukumääristä vuodesta 1998. Kovimmat ukkoset ovat tänä aikana lyöneet Pohjanmaalle.

Viisitoista vuotta on lyhyt aika ilmastoasioissa. Yleensä tieto kerätään 30 vuoden ajalta, ennen kuin voidaan tehdä johtopäätöksiä. Siksi on vaikea sanoa, ukkostaako Pohjanmaalla todella enemmän tai rajummin kuin muualla Suomessa.

- Pohjanmaan salamatiheyksissä painottuu erityisesti vielä vuosi 2003, joka oli poikkeuksellisen raju, muistuttaa Ilmatieteen laitoksen ukkostutkija Antti Mäkelä.

...

Yle


- Jahas, jahas.
- Oho, notta tulipaha kylymät värreet! Sehän o itte nimismies!
- Ei kai se Hannikaisen isäntä ole täällä taas pontikkaa keittelemässä?
- Ristus! Ei varmasti oo!
- Eikö?
- Tulukohon salama ja lyököhon päähän, jos valehtelen!

Murhasta syytetyt syyttävät hätäkeskusta uhrin kuolemasta

Kahdelle vähän yli kolmikymppiselle joensuulaismiehelle luettiin tänään syyte murhasta Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa.

Kihlakunnansyyttäjä Tuomo Laaninen vaatii molemmille miehille elinkautista vankeusrangaistusta.

Syyttäjä katsoo molempien syyllistyneen 32-vuotiaan joensuulaisen tuttavansa surmaamiseen viime maaliskuussa Joensuun Noljakassa. Surmatyö tehtiin yksityisasunnossa luvattomalla ampuma-aseella ja surman jälkeen uhri löydettiin Kaislarannantien yhden rivitalon parkkipaikalta.

Syytetyt kiistävät murhasyytteen ja pitävät surmatyötä vahingonlaukauksena, eivätkä siis edes tappona.

- Uhrin henki olisi ollut pelastettavissa, jos hätäkeskus olisi lähettänyt ambulanssin heti paikalle ja siksi uhrin kuolema johtuu hätäkeskuksen väärästä menettelystä, eikä rintaan katkaistulla pienoiskiväärillä ammutusta laukauksesta, selitti ampujan puolustus oikeudessa.

Aluksi poliisi epäili, että Noljakan murha ja viime uutena vuotena Joensuussa tapahtunut ns. konepistoolimurha liittyisivät toisiinsa, koska teosta nyt jo elinkautiseen tuomittu mies ja Noljakan murhan uhri olivat molemmat taustaltaan Joensuun skinejä.

Tutkinnan edetessä kävi ilmi, että Noljakan surmatyön epäiltynä motiivina oli pikemminkin uhrin ja tekijöiden välinen henkilökohtainen riita.

Sekä nyt murhasta syytetyillä että heidän uhrillaan on aiempaa väkivaltarikostaustaa.

Murhatutkinnan yhteydessä kävi myös ilmi, että asunnossa, jossa henkirikos tapahtui, kasvatettiin myös kannabiskasveja.

IL


- Saanko kutsua seuraavan todistajan?
- No voi helvetti.
- Saanko vai enkö?!
- No hyvä on. Puolustus voi kutsua seuraavan todistajansa. Olkaa hyvä, asianajaja Lignell.
- Kiitän. Kutsun Joensuun Kiinteistömaailman edustajan Tuija-Britt Stenqvist-Ahosen todistamaan.
- Se olen minä. Mihin saavun?
- Ihan tuonne eteen istumaan. Ja sitten vala. Lukekaa siitä lapusta.
- Minä lupaan ja vakuutan kunniani ja omatuntoni kautta, että minä todistan ja kerron kaiken totuuden tässä asiassa siitä mitään salaamatta tai siihen mitään lisäämättä taikka sitä muuttamatta.
- Kiitos. Rouva Stenqvist-Ahonen!
- Niin?
- Onko totta, että te 12.5.2009 välititte asunnon Joensuun Noljakassa rikoksen uhrille?
- Tämä on totta.
- Onko totta, että mikäli te, Tuija-Britt Stenqvist-Ahonen, ette olisi välittänyt asuntoa Joensuun Noljakassa rikoksen uhrille, häntä EI oltaisi voitu surmata kyseisessä asunnossa?
- Mitä--no ei, mut--
- Arvoisa tuomari! Todistajanlausunto selkeästi osoittaa, että Tuija-Britt Stenqvist-Ahonen on välittänyt surmapaikan rikoksen uhrille täysissä sielun ja ruumiin voimissa ja näin ollen Tuija-Britt Stenqvist-Ahonen on syypää uhrin menehtymiseen. Näin ollen päämieheni ovat syyttömiä.
- Ei tämä kuule mene vieläkään läpi, Lignell.
- No perhana. Kutsun todistajan aitioon rikoksen uhrin ex-tyttöystävän Jessica Vientosen. Eikö olekin niin, että jos olisitte muuttanut uhrin kanssa joskus Loimaalle, tätäkään rikosta ei olisi tapahtunut?

Ilokaasun mainostaminen krapulattomuudella oli liikaa

Ilokaasun käyttöön saattaa liittyä tukehtumisvaara, minkä vuoksi sen markkinointi on erityisen paheksuttavaa, katsoo Mainonnan eettinen neuvosto.

Mainonnan eettinen neuvosto pitää ilokaasun väärinkäyttöön kannustavaa mainosta moitittavana. Neuvosto katsoi, että verkkolehden nettisivuilla julkaistu "Ilokaasukauppa Laillinen päihde - Ei krapulaa" -mainos ei noudattanut markkinoinnin hyviä tapoja, koska ilokaasun käyttöön saattaa liittyä tukehtumisvaara.

Krapulan välttämisellä ilokaasua mainostanut yritys on puolustautunut sanomalla, että mainoskampanjasta oli vastuussa erillinen toimija, eikä yritys voinut tarkastaa mainosten sisältöä etukäteen. Yrityksen mukaan mainos oli myös sen antamien ohjeiden vastainen.

- Mainostoimiston, julkaisijan ja muiden markkinoinnin alalla toimivien tulee noudattaa samoja sääntöjä. Niiden vastaista menettelyä ei voi perustella sillä, että markkinoinnin sisältö on ollut kokonaan tai osittain muiden laatima, toteaa Mainonnan eettisen neuvoston pääsihteeri Paula Paloranta.

Mainonnan eettinen neuvosto on Keskuskauppakamarin yhteydessä toimiva elin, joka antaa lausuntoja siitä, ovatko mainokset laillisia, rehellisiä ja totuudenmukaisia. Neuvosto soveltaa päätöksissään Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n markkinointisääntöjä.

Yle


- Ei.
- Mutta miksei?
- Ette te nyt tosiaankaan voi mainostaa sitä noin.
- No mutta siitä ei tule krapulaa! Ja se on ihan laillinen!
- Ei. Tuo mainos on hyvien tapojen vastainen.
- Mutta...
- Sitä paitsi sen käyttöön liittyy tukehtumisvaara. Yli 2800 ihmistä kuolee joka vuosi. Nämä asiat on otettava vakavasti.
- Mutta...
- Ei. Valitan, mutta Hesburgerin XXL-kerroshampurilaista ei saa mainostaa. Keskustelu on päättynyt.

Verottaja aikoo puuttua aikapankkien toimintaan

Verottaja on puuttumassa nopeasti suosiotaan kasvattaneeseen aikapankkitoimintaan. Tavoitteena on kerätä verotuloja netin kautta vaihdetuista työsuoritteista. Harmaan talouden selvitysyksikön mukaan aikapankeissa piilee harmaan talouden riskejä. Aikapankkiaktiivit ovat aikeista ihmeissään.

Aikapankeissa ihmiset voivat vaihtaa palveluita suoraan keskenään nettisivuston kautta.
Aikapankkien valuuttaa voi tienata työsuorituksia tekemällä. Yleensä yksi tehty työsuoritus vastaa yhtä valuuttaa, jolla voi ostaa tarjolla olevia työsuorituksia.

Työsuorituksia on tarjolla laidasta laitaan, aina kukkien kastelusta lastenhoitoon.
Viime vuosina ympäri Suomea levinneet aikapankit ovat herättäneet nyt viranomaisten mielenkiinnon. Suomessa aikapankkeja toimii jo kymmenillä paikkakunnilla ja niiden kautta vaihdetaan jo tuhansia työntunteja vuodessa.

Aikapankkien toiminnasta on valmistunut tuore Harmaan talouden selvitysyksikön raportti ja Verohallinnossa on parhaillaan tekeillä aikapankkien verotusta koskeva ohjeistus.

-Netissä toimivan yhteisön kautta tapahtuva järjestäytynyt työn vaihtaminen on nostanut esille ongelman, joka on aiemmin pysynyt piilossa, kiteyttää apulaisjohtaja Marko Niemelä Harmaan talouden selvitysyksiköstä.

Ja ongelma on se, että aikapankeissa tehtävä vaihtotyö on veronalaista. Tätä eivät Niemelän mukaan aikapankeissa töitä tarjoavat ja vastaanottavat ihmiset aina ymmärrä.

-Keskeisin harmaan talouden riski on se, että tässä saattaa jäädä veronalaisia tuloja ilmoittamatta, sanoo Niemelä.

Käytännössä aikapankin kautta tehtäviä töitä ei ole tähän mennessä ilmoitettu verottajalle juuri lainkaan.

Tähän asti aikapankkien vaihtotyön on ajateltu vastaavan perinteisiä talkootöitä tai naapuriapua, jotka ovat verottomia. Mutta mukaan saattaa mahtua myös ammatillista osaamista vaativia töitä, kuten esimerkiksi hierontaa tai remonttiapua.

Nyt verottaja haluaakin toimintaan pelisäännöt. Syksyllä valmistuvan ohjeistuksen myötä iso osa aikapankkien kautta tehtävistä töistä pitää ilmoittaa verottajalle.

Myös arkiset naapuriavun tyyliset askareet saattavat joutua verotettavaksi.

-Ongelma on siinä, että kuuluko aikapankkitoimintaan jotain verovapaata toimintaa. Lähtökohtaisesti vaihtotyö on veronalaista, sanoo Verohallinnon ylitarkastaja Petri Manninen, joka vastaa ohjeistuksen laatimisesta.

Minkälainen toiminta voisi olla yhä verovapaata?

-Tällainen naapuriapuun vertautuva kukkien kasteleminen. Se on nyt mietinnässä, että onko se veronalaista vai ei, sanoo ylitarkastaja Manninen.

Aikapankkitoiminnasta saatavien mahdollisten verotulojen määrää ei Verohallinnossa osata vielä arvioida.

Verottajan näkökulmasta aikapankkitoiminta on verotettavaa vaihtotyötä, koska tehdyistä töistä ihmiset tienaavat aikapankin valuuttaa.

Aikapankin jäsen voi esimerkiksi kastella toisen jäsenen kukkia kaksikymmentä kertaa, jolla hän tienaa kaksikymmentä aikapankin valuuttaa. Tällä valuutalla kukkien kastelija voi ostaa vaikkapa remonttiapua kaksikymmentä kertaa.

-Kysehän on työn vaihtamisesta työhön, tiivistää Harmaan talouden selvitysyksikön Marko Niemelä.

Käytännössä aikapankkien kautta tehtävien töiden verottaminen voi olla kuitenkin hyvin vaikeaa, sillä oikea raha ei vaihda töissä omistajaa.

Kaikki aikapankeissa tehtävät työt ovat myös yleensä samanarvoisia järjestelmän sisällä – yhdellä lumien kolauksella voi ostaa vaikkapa hierontaa.

-Siihen liittyy monia haasteita, kuten työn arvostaminen. Verotettavan summan määrittäminen tulee olemaan hankalaa, myöntää Harmaa talouden selvitysyksikön Marko Niemelä.

Onko mahdollista, että verotuloja pystytään oikeasti keräämään?

-Varmasti se on mahdollista, mutta haastavaa.

Aikapankeissa verottajan aikeet herättävät ihmetystä. Helsingissä toimivan Stadin Aikapankin toiminnassa mukana olevan Joonas Pekkasen mukaan hyödyt aikapankkien tiukasta verotuksesta olisivat pienet ja samalla syntyisi paljon lisää valvottavaa verottajalle.

- Eivät ne suunnitelmat kauhean järkeviltä kuulosta. Aikapankkitoiminta on vahvasti yhteisöllistä, ihmisten syrjäytymistä estävää ja sosiaalisesti kannattavaa toimintaa. Vaikea kuvitella, mitä hyötyä on lähteä tavallisia keskenään vaihdettavia askareita verottamaan.

Yle


- Hohoi siellä katolla!
- Hyvää päivää! Teillähän on oikein kravatti kaulassa!
- Tulisitteko käymään täällä alhaalla?
- Mitä asia koskee?
- Tulkaa toki alas.
- Selvä.

***

- Niin, mitä asiaa?
- Verovirastosta Karttunen päivää.
- Päivää. Kuinka voin auttaa?
- Olitte korjaamassa kattoa?
- Kyllä.
- Onko tämä teidän oma talonne?
- Ei, ei tämä ole.
- Oletteko tehneet ilmoituksen katonkorjaustyöstä verottajalle?
- Ei, en ole.
- Miksette?
- En tienaa tästä mitään.
- Mitä?
- Tämä on aikapankkikorjaus. Minä korjaan tämän tyypin katon ja vastineeksi hän oikolukee romaanini.
- Eli vaihdatte työtä työhön?
- Kyllä?
- Toisin sanoen ansaitsette tällä…aikaa?
- Jokseenkin näin.
- Ei rahaa ollenkaan?
- Ei penniäkään.
- Asia selvä. Tiedättekö, minun äitini siskon miehen pojalta leikattiin ihan vasta nielurisat.
- Niinkö?
- Kyllä vain. Kivaahan se on toki, kun saa syödä paljon jäätelöä.
- Jaha.
- Mutta ongelmana on se, että se poika, se haluaisi isona oopperalaulajaksi ja nythän on niin, että nielurisojen leikkaamisesta saattaa tulla ongelmia laulamisen kanssa isompana.
- Kestääkö tämä vielä pitkään? Minun pitäisi mennä takaisin tuonne kattoa korjaamaan.
- Kuunnelkaahan nyt loppuun. Niin. Nyt sitten on pohdittu edes ja takaisin, että tulikohan siitä nyt ongelma sille pojalle vai ei. Vaihtoehtoisesti on pohdittu sitä, että kyllähän se poika tykkää myös virvelikalastamisesta. Nuori kaveri, ei tarvitse vielä edes kalastuslupaa kun se on alta 18-vuotias. Mutta ei toisaalta se ulkoilu ja kalastaminen ihan vertaudu suoraan mihinkään oopperalaulamiseen, vaikka molempiin olisikin intohimoa. Lisäksi kun asuvat sisämaassa, niin merilohta ei juuri tule pyydetyksi--älkääpäs nyt kiivetkö sinne katolle nyt kun minulla on juttu kesken--ja ahvenet, niissä on aika paljon ruotoja. Toisaalta hyvällä savustuspöntöllä ahvenista voi saada hyvinkin maukkaita. Hyviä kalakeittoon, kuten on muuten myös matikka. Matikka, se se vasta on aliarvostettu kala! Se tuo etenkin tuoreista aineksista valmistettuun keittoon oman omintakeisen makunsa.
- Tuota…kauanko aiotte vielä tuhlata tässä aikaani?!
- Riippuu kauanko aiotte korjata kattoa.
- No nelisen tuntiahan tässä suurin piirtein menee.
- Paljonko veroprosenttinne on?
- Täh? 30%.
- Annetaan keisarille se, mitä keisarille kuuluu! Jos säästätte neljä tuntia, niin minä tuhlaan teiltä 1.2 tuntia.
- Mitä vittua.
- No niin, istukaahan alas niin minä näytän valokuvia siitä, miltä näytin 70-luvulla kokouimapuvussa!
- Aargh!
- Älkää nyt, katsokaahan noita värejä!

17-vuotias Linda Vink on Suomen uusi pop-kaunotar

Suomen tähtikartalle pyrkii nyt Linda Vink.

17-vuotias hämeenlinnalaisen ensimmäinen biisi on nimeltään Vink Vink ja taustavoimina hääräävät mm. Maki Kolehmainen ja Jimi Constantine.

Findance





***

- Kippis!
- Kippis!
- Nyt onkin vuorossa lauluntekijäin pikkujoulujen perinteinen pullonpyöritys! Istukaahan alas. No niin, pullo pyörimään...
- Oho! Osui minun kohdalleni!
- Ilkka Vainio! Hienoa! Totuus vai tehtävä?
- Öö...totuus.
- Montako kertaa olet yrittänyt pölliä sanoituksia iskän jäämistöstä?
- Monesti!
- Hurraa! Kippis!
- Kippis! Ja taas pyörii pullo! Oho, sehän sojottaa Makin ja Jimin keskelle. Olkoon tämä teille molemmille. Totuus vai tehtävä?
- Tehtävä.
- Selvä. Vuonna 1966 Serge Gainsbourg kirjoitti 16-vuotiaalle France Gallille kappaleen Les Sucettes, jossa France kertoi imeskelevänsä mieluusti tikkareita. Koko laulu oli ylistys suihinotolle, mutta France ei tiennyt mistä laulaa. Tehkää sama Suomessa jollekin "nousevalle" tähdelle.
- Tottakai!
- Muistakaa, että viittausten pitää olla sopivan verhottuja, ettei kukaan tajua mistä on kyse.
- ...Tai sitten me vain tehdään se samalla sapluunalla kuten aina ennenkin.
- Tai sitten niin. Hurraa!
- Hurraa! Kippis!
- Kippis!

Naapurit hylkivät vammaisia

Naa­pu­rit ovat vas­tus­ta­neet ke­hi­tys­vam­mais­ten nuor­ten asun­to­la­han­ket­ta jo­kai­ses­sa mah­dol­li­ses­sa vai­hees­sa. Vuo­sia suun­ni­tel­tu ta­lo val­mis­tu­nee vuon­na 2015.

Ke­hi­tys­vam­mai­set nuo­ret ovat saa­neet hyy­tä­vän vas­taan­oton Rii­lah­den pie­nel­lä oma­ko­ti­alueel­la Es­poon Kai­taal­la. Ve­ne­puun­tiel­le suun­ni­tel­ta­va asun­to­la to­teu­tuu mel­ko var­mas­ti, mut­ta naa­pu­rus­to on käy­nyt sit­keää vii­vy­tys­tais­te­lua nel­jä vuot­ta sit­ten al­ka­nut­ta han­ket­ta vas­taan.

"Il­man kaik­kia va­li­tuk­sia ta­lo oli­si jo pys­tys­sä", sa­noo Timo Joensuu, jo­ka on tul­lut kat­so­maan tu­le­van asun­to­lan met­säis­tä tont­tia tyt­tä­ren­sä Aino Joensuun, 18, ja kah­den muun ke­hi­tys­vam­mai­sen nuo­ren kans­sa.

Ton­tin kaa­va­muu­tok­ses­ta tu­li Hel­sin­gin hal­lin­to-oi­keu­teen nel­jä va­li­tus­ta. Niis­sä ve­dot­tiin muun muas­sa asun­to­jen ar­von ale­ne­mi­seen, häi­rit­se­vään kul­je­tus­lii­ken­tee­seen, ra­ken­nuk­sen so­pi­mat­to­muu­teen pien­ta­lo­alueel­le – ja tie­tys­ti lii­to-ora­viin.
Hal­lin­to-oi­keus hyl­kä­si kaik­ki va­li­tuk­set pe­rus­teet­to­mi­na.

"Tässä on ky­se sii­tä, et­tä ai­kui­set kou­lu­te­tut ih­mi­set osaa­vat ver­ho­ta va­li­tuk­sen­sa muu­hun kuin vam­mais­ten vas­tus­ta­mi­seen", Ai­no Joen­suun äi­ti Sari Koivusaari-Joensuu us­koo.

"Ha­luai­sin ve­do­ta naa­pu­rei­hin, et­tä he ajat­te­li­si­vat in­hi­mil­li­ses­ti. Va­li­tuk­set ovat tä­hän as­ti vain vii­vyt­tä­neet han­ket­ta."

Ennakkoluulojen­­­­­ häl­ven­tä­mi­sek­si tu­le­vien asuk­kai­den van­hem­mat ko­ko­si­vat esit­te­ly­leh­ti­sen, jo­hon tu­li ku­va jo­kai­ses­ta nuo­res­ta ja ly­hyt ker­to­mus hä­nen vam­mai­suu­des­taan. He ja­koi­vat esit­teen lä­hi­seu­dun jo­kai­seen asun­toon. Ei aut­ta­nut.

Hal­lin­to-oi­keu­den pää­tök­sen jäl­keen va­lit­ta­jat ha­ki­vat va­li­tus­lu­paa kor­keim­mas­ta hal­lin­to-oi­keu­des­ta. Lu­paa ei tul­lut, mut­ta ai­kaa me­ni taas kuu­kau­sia.

Asuntola­­ val­mis­tu­nee va­li­tus­ten ta­kia vas­ta vuon­na 2015. Kau­pun­gin vuok­ra­ton­til­le ra­ken­net­ta­van ta­lon omis­taa asu­mis­pal­ve­lu­sää­tiö As­pa ja ra­hoit­taa val­tion asun­to­ra­has­to Ara.

Asun­toon muut­taa 15 vai­keas­ti ke­hi­tys­vam­mais­ta, jois­ta on tie­dos­sa jo kym­me­nen. 15–24-vuo­tiaat nuo­ret ei­vät osaa juu­ri pu­hua ei­vät­kä pys­ty liik­ku­maan it­se­näi­ses­ti. Naa­pu­rus­tol­le he oli­si­vat lä­hes nä­ky­mät­tö­miä.

Jou­kos­sa on esi­mer­kik­si cp-vam­mai­sia ja au­tis­te­ja. Mel­kein jo­kai­sel­la on li­säk­si epi­lep­sia. Nuo­ret vaa­ti­vat ym­pä­ri­vuo­ro­kau­tis­ta hoi­vaa, jo­ka on ol­lut hei­dän ko­ko elä­män­sä ajan omien van­hem­pien vas­tuul­la.

"Mo­ni van­hem­pi on ai­van lo­pus­sa. Va­lit­ta­jien pi­täi­si miet­tiä, mi­ten suh­tau­tui­si­vat, jos he ja hei­dän lap­sen­sa oli­si­vat täs­sä ase­mas­sa", Ti­mo Joen­suu sa­noo. "Naa­pu­rien asen­ne tun­tuu kai­ken kaik­kiaan to­si pa­hal­ta."

Kun ke­hi­tys­vam­mais­ten seu­rue liik­kuu hil­jak­seen naa­pu­ri­ta­lo­jen ohi, pi­haan­sa hoi­ta­va mies sam­mut­taa ruo­hon­leik­ku­rin ja ka­toaa si­sä­ti­loi­hin.

Toi­sen ta­lon edus­tal­la kak­si rott­wei­le­ria hauk­ku­vat lä­hes­ty­väl­le tun­te­mat­to­mien jou­kol­le. Koi­rien isän­tä Henrik Lampén tun­nus­tau­tuu asun­to­lan vas­tus­ta­jak­si. Syi­tä riit­tää: "Met­säs­sä asuu lii­to-ora­via, jo­ten sii­hen pääl­le on vä­hän has­sua ra­ken­taa. Tut­ki­jat pa­ni­vat juu­ri pan­nan kau­laan yh­del­le, jo­ka oli ras­kaa­na. Li­säk­si on tik­ko­ja, ket­tu­ja, peu­ro­ja ja pöl­lö­jä."

"Jos asun­to­la osoit­tau­tuu liian kal­liik­si yl­lä­pi­tää, ta­lo voi­daan muut­taa vaik­ka pa­ko­lais­ten vas­taa­not­to­kes­kuk­sek­si. As­pa pyö­rit­tää myös nii­tä."

"Jä­te­huol­to ja ruo­ka­toi­mi­tuk­set tuo­vat pal­jon lii­ken­net­tä, ku­ten in­va­tak­sit, joil­la he mat­kus­ta­vat, mi­nun ve­ro­ra­hoil­la­ni."

Espoon­ ra­ken­nus­lau­ta­kun­ta myön­tä­nee Vil­la Hu­vik­si ni­me­tyl­le asun­to­lal­le ra­ken­nus­lu­van 26. ke­sä­kuu­ta. Lu­pa­ha­ke­mus on poi­ki­nut nel­jä huo­mau­tus­ta. Lu­vas­ta va­li­te­taan var­mas­ti.

Ai­na­kin naa­pu­ri Lampén ai­koo jat­kaa vas­tus­tus­taan joh­don­mu­kai­ses­ti. "Sen ver­ran pi­dän nii­den lii­to-ora­vien puol­ta."

HS


- Tervetuloa Fiktiivisten keskustelujen haastatteluun, Riilahti-seuran julkisivu-, puutarha- ja legislaatiolautakunnan varasihteeri Anja-Ritva von Trippenhoff.
- Kiitos.
- Neljän vuoden aikana riilahtelaiset ovat vastustaneet kehitysvammaisten nuorten asuntolahanketta. Miksi?
- Olette varmasti lukenut valitukset, joissa vedottiin muun muassa asuntojen arvon alenemiseen, häiritsevään kuljetusliikenteeseen, rakennuksen sopimattomuuteen pientaloalueelle ja liito-oraviin.
- Toki olen tutustunut aineistoon. Hallinto-oikeus on kuitenkin hylännyt kaikki nämä valitukset perusteettomina, näin ollen vaikuttaa siltä, että kyseessä on vain kiusanteko. Anja-Ritva von Trippenhoff, onko asia näin?
- Ei tietenkään. Rivien välistä on kuitenkin luettavissa syvä huoli.
- Syvä huoli mistä?
- No tietysti vähemmistöjen kohtelusta.
- Haluatteko tarkentaa?
- Kehitysvammaiset nuoret, jotka tähän asuntolaan asutettaisiin, tarvitsevat ympärivuorokautista hoivaa. He eivät pysty välttämättä liikkumaan yksin tai toimimaan.
- Näinhän se on. Joten…
- Joten on selvää, että he eivät välttämättä pysty toimimaan yhteiskunnallisissa ja sosiaalisissa tilanteissa samalla tavalla kuin perusterve ihminen kykenee.
- Mihin pyritte tällä?
- Nykyisen asuntolahankkeen mukaan nämä täysin viattomat nuoret ollaan sijoittamassa asumaan alueelle, jota asuttavat itsekeskeiset hirviömäiset ihmisperseet. Kuka voisi tehdä niin julman tempun lapsille? En minä ainakaan. Siksi asuntolahanke on peruttava.
- Kiitos haastattelusta, Riilahti-seuran julkisivu-, puutarha- ja legislaatiolautakunnan varasihteeri Anja-Ritva von Trippenhoff.
- Kiitos.

HS:n päätoimittaja lähtee - syynä luottamuspula

Helsingin Sanomien erotettu vastaava päätoimittaja Mikael Pentikäinen vahvistaa, että hänen lähtönsä syy on luottamuspula.

Hän kirjoittaa avoimessa kirjeessään, että luottamusta on tullut toimitukselta ja lukijoilta. Kustantajan luottamus on kuitenkin jäänyt puuttumaan.

Pentikäinen on lehden ensimmäinen vastaava päätoimittaja, joka joutuu jättämään tehtävänsä luottamuspulan vuoksi.

Virkaa toimittavaksi vastaavaksi päätoimittajaksi nimitetään Riikka Venäläinen tästä päivästä lähtien. Vanhempainvapaalta palaava päätoimittaja Venäläinen ottaa vastuulleen vastaavan päätoimittajan tehtävät, kunnes seuraajasta päätetään. Seuraajaa etsitään konsernin sisältä ja ulkopuolelta.

Sanoman toimitusjohtaja Harri-Pekka Kaukonen sanoo Helsingin Sanomille, että luottamuspula ei liity yksittäiseen asiaan.

– Helsingin Sanomien kokonaisuudistus kuluneen vuoden aikana on osoittanut, että olemme mediaperheen kehittämisessä oikealla tiellä. Seuraavaan vaiheeseen tarvitaan uudenlaista ajattelua ja lisää nopeutta, Kaukonen sanoo Sanoman tiedotteessa.

Satakunnan kansa


- Hei Mikael! Kiva kun satuit käytävällä vastaan.
- Harri-Pekka! Pitkästä aikaa, ei ollakaan toviin juteltu.
- Joo-o. Ei, halusin vain tulla onnittelemaan, teikäläisen siipien alla Helsingin Sanomat käy ja kukkuu mainiosti. Olet tehnyt lukuisia rohkeita ratkaisuja, kuten vaikkapa tabloidikokoon siirtymisen tai uutistoimitusten yhdistämisen Nelonen Median kanssa. Eikö ole hankalaa olla joka päivä noin tosi hyvä?
- Niin no…vaatimattomuus kaunistaa.
- No mutta hei, osaan luvata sinulle vielä monta kaunista ja kirkasta vuotta lehtemme palveluksessa.
- Kiitos!
- Ai niin, vielä yksi asia. Tämä sinun työsopimuksesi…
- Mitä siitä?
- Ei mitään kummempia, tässä on vain tämä uusi työsopimus. Tää on ihan standardin mukainen, vedätkö nimen alle.
- Täh. Mullahan on vakkarisopimus.
- Tiedän, tiedän, tää on ihan vaan normaali juttu, päivitämme kaikkien työsopimukset.
- Saanko mä kai lukea tän eka?
- Toki, toki. Ihan rauhassa.
- Hetkinen, tämän mukaanhan minä luovutan Sanomalle kaikki taloudelliset oikeudet omiin juttuihini, enkä saa kertoa niitä enää siviilissä.
- No niin no…
- Lisäksi Sanoma saa kertoa oma-aloitteisesti asioita ja väittää niitä minun sanomikseni.
- Jos sen nyt NIIN tulkitsee…
- Enkä minä voi kuuna ikänä vaihtaa jonkun toisen lehden palvelukseen, edes siinä tapauksessa jos minut irtisanotaan Helsingin Sanomista!
- Tiedäthän, ajat nyt vain ovat tällaisia.
- En minä voi tällaista sopimusta allekirjoittaa.
- Jaha, se on sitten luottamuspula ja kenkää. Okkemoi!

Yö ja Popeda yhdistyvät suomirockin superbändiksi

Joulukuussa nähtävillä risteilyillä yhtyeet soittavat yhdessä ja erikseen, omia ja toistensa biisejä.
Joulukuussa Baltic Princess -risteilylaivoilla järjestetään konsertteja, joita Suomessa ei ole aiemmin nähty. Risteilyillä esiintyy kaksi suomirockin suurta nimeä: Yö ja Popeda.

Sen lisäksi, että molemmat yhtyeet heittävät oman keikkansa, luvassa on myös erikoiskeikkoja, joissa soittaa jäseniä molemmista bändeistä. Pate Mustajärvi esittää Yön kappaleita ja Olli Lindholm Popedan lauluja.

Risteilyt lähtevät Turusta 12., 13. ja 14. joulukuuta, määränpäänä on Tukholma. Lipunmyynti on alkanut tänään Matka-Vekassa.

Popeda-yhtye viettää tänä vuonna 35-vuotisjuhlaansa.

Voice


- Tämä voi olla ohi todella nopeasti, herra agentti. Kertokaa vain, mihin operatiiviset suunnitelmat sisältävä USB-tikku on piilotettu.
- Pthyi! En koskaan!
- Meillä on konstimme saada teidät puhumaan, herra agentti.
- Turha luulo! En sano koskaan mitään!
- Todellako?
- Todellakin! Teidän täytynee vain sitten tappaa minut!
- Tappaa? Kuinka brutaalia. Ei, meillä on jotain pahempaa. Sergei, ota puhelu Turkuun.
- Emme kai me...?
- Kyllä. Käynnistäkää Operaatio Yö.

Suomi voisi hieroa rauhaa kybersodissa

Suomella on mahdollisuus nousta verkkomaailman rauhantekijäksi.

Kiihtyvä kybersapeleiden kalistelu vaatii myös rauhanvälittäjiä. Suomella olisi kaikki edellytykset täyttää rooli, jos valtiovalta tarttuu ripeästi toimeen, uskoo kyberasiantuntija Jarno Limnéll.

"Bitit ovat ottaneet valtaa atomeista", sanoo kyberturvallisuusasiantuntija Jarno Limnéll. Siihen kiteytyy se murros, jonka turvallisuus- ja puolustusalan ihmiset ovat joutuneet kohtaamaan.

Limnéll pakkaa papereitaan Yhdysvaltain suurlähetystössä Helsingissä. Sotatieteiden tohtori, entinen upseeri ja nykyinen tietoturvayhtiö Stonesoftin kyberturvallisuuspäällikkö on juuri esitellyt ajatuksiaan FBI:lle ja maailman suurimpiin lukeutuvalle asevalmistajalle Lockheed Martinille.

Kaikkialla maailmassa valtiot hiovat kyberturvallisuusstrategioitaan. Useaan pääkaupunkiin on nousemassa erillinen kyberturvakeskus. Kiinan ja Yhdysvaltain välillä on häivähdys kylmän sodan asevarustelua.

Ja missä mietitään sotaa, siellä tarvitaan myös rauhanvälittäjiä.

Limnéll arvioi, että alati jännittyvää kyberkädenvääntöä täytyy pian ryhtyä sovittelemaan. Lähitulevaisuudessa kansainväliselle areenalle astuu jokin korkeasti koulutettu ja poliittisesti neutraali maa, joka täyttää tyhjiön.

"Tässä Suomella on mahdollisuus", Limnéll sanoo. "Uskon, että kyberturvallisuusmaailmassa mahdollisuuksien ikkuna on auki seuraavat kolme vuotta."

Hyvä kysymys on, miten Suomen kaltainen pieni kybervaltio pystyisi uskottavasti toimimaan toinen toistaan kekseliäämpiä kyberhyökkäyksiä pohtivien suurvaltojen välillä. Kyberguru Mikko Hyppönen on arvellut suurvaltojen hyökkäysteknologioiden olevan jo niin edistyneitä, ettei esimerkiksi tietoturvayhtiöillä ole niistä enää hajua.

Maailman tunnetuimman kyberhyökkäyksen iranilaisiin ydinvoimaloihin tehneen Stuxnetin polulla Suomi valikoitui uhriksi. Virus hyökkäsi suomalaisen Vaconin valmistamia taajuusmuuntajia vastaan.

Limnéllin mukaan kybermaailman rauhanvälittäminen toimii aivan samoin periaattein kuin fyysisessä maailmassa, jossa mahtiasemasta ja sen mukanaan tuomista loputtomista kytköksistä on pelkästään haittaa.

Epämuodollisissa pöytäkeskusteluissa ajatus kybermaailman rauhankyyhkystä on herättänyt kiinnostusta jopa presidentti Martti Ahtisaaren johtamassa Crisis Management Initiativessa (CMI).

"On tilanteita, joissa tarvitaan nimenomaan mahdollisimman puolueeton osapuoli, joka voidaan nähdä sellaisena sovittelevana ja reiluna brokerina", sanoo CMI:n projektipäällikkö Mikaeli Langinvainio. Hänen mukaansa kyberasioiden painoarvo on jo nyt suuri. Hyökkäyksiä todennetaan jatkuvasti.

Kybermaailma eroaa Langinvainion mukaan atomien maailmasta siinä, ettei mikään valtio julkisesti tunnusta tehneensä mitään.

"Siksi rauhanvälitys voisi olla proaktiivisempaa ja kulissien takana tapahtuvaa, ennakoivaa ja ennaltaehkäisevää. Tavallaan diplomaattista sovittelua."

Limnéll kritisoi voimakkaasti sitä, että Suomen valtionjohdon tammikuussa julkistama kyberturvallisuusstrategia jäi pelkäksi puolustusstrategiaksi. Hänen mielestään samalla olisi pitänyt hahmotella myös mahdollisuuksien strategia, jonka ympärille kehittyisi paitsi kansainvälistä diplomatiaa, myös vankkaa tietoturvan vientiteollisuutta.

HS


<ChinaMan92> onko homoja
<USofFakinA> ite oot homo
<ChinaMan92> enkä oo
<USofFakinA> lol, kato ny vähän ittees
<ChinaMan92> en lähtis paljoo huutelee, meillä on maailman parhaat sotajoukot
<USofFakinA> faijas oli sotajoukko ku sua teki
<ChinaMan92> lol, meidän maassa on kirjoitettu Sun Tzun Sodan taito
<USofFakinA> hyvä sun on puhuu, mut osaatsä batlata, hä
<ChinaMan92> no totta helvetissä, kato vaikka kaikkii sotii mis ollaan oltu
<USofFakinA> hoho, viimeks joskus kasikytluvulla tsingtsong. tiedättekste ees mitä on ydinaseet
<ChinaMan92> tietty
<USofFakinA> no mitä
<ChinaMan92> no ne on aseita joisson ydin
<USofFakinA> :DDDDDDDDDDDDDDDD ei vittu mikä n00b
<ChinaMan92> nyt tulee turpaan
<USofFakinA> mutsiltas tulee sulle turpaan
<FinnishModerator> Eiköhän tämä ollut tässä.
*** <ChinaMan92> was banned for 24 h (Jäähytelkääs vähän) *** 
*** <USofFakinA> was banned for 24 h (Jäähytelkääs vähän) ***

Bändi soitti saman kappaleen 105 kertaa peräjälkeen

Yhdysvaltalainen indie rock -suosikki The National esiintyi kuusi tuntia putkeen eilen New Yorkissa sijaitsevassa taidegalleriassa. Bändi soitti koko esityksen ajan Sorrow-nimistä kappaletta. Pitchfork-sivuston raportin mukaan sama kappale kuultiin päivän aikana peräti 105 kertaa.

Soittomaraton oli osa taiteilija Ragnar Kjartanssonin luomaa Lot Of Sorrow -taidenäyttelyä. Tarkoituksena oli osoittaa, "miten veistokselliseksi päivän mittainen äänitaide muotoutuu".

Mesta.net


- Hei, kiva kun ootte jaksaneet näin pitkään täällä meidän showssa! Seuraavaksi soitamme...
- ...EI TAAS SITÄ SAMAA BIISIÄ!
- Täältä se tulee! Eye of the Tiger!
- Survivor, eikö teillä tosiaan oo MITÄÄN MUUTA BIISIÄ?!

Mies puhui alasti puhelimeen mökillä - ohikulkija teki rikosilmoituksen

Noin 50-vuotias ruotsalaismies sai syytteen seksuaalisesta ahdistelusta puhuttuaan alasti puhelimeen omalla mökillään.

Mies oli ollut mökillään Växjössa Ruotsissa ja puhunut puhelimessa. Talon ohi oli kävellyt noin 30-vuotias nainen ja nähnyt osittain pensasaidan takaa ikkunan luona olleen miehen. Naisen mielestä mies masturboi.

Nainen haki paikalle oman miehensä, joka kuvasi videolle 50-vuotiaan puuhia.

Nainen myönsi, ettei ollut varma siitä, näkikö mökin asukas hänet ulkona, mutta päätti silti tehdä rikosilmoituksen seksuaalisesta ahdistelusta.

Nainen vaati oikeudessa 9000 kruunun (noin 1000 euron) korvauksia kärsimyksistään, kertoo Metro-lehti.

50-vuotias mies joutui vastaamaan teostaan oikeuden eteen. Nainen kertoi näyn miehen mökin ikkunasta "järkyttäneen ja aiheuttaneen syvää ahdistusta".

Oikeudessa katsottiin myös naisen aviomiehen tilanteesta kuvaama videofilmi.

"28. marraskuuta kuvatussa filmissä näkyy selkeästi alastomana oleva mies, joka seisoo valaistun ikkunan edessä. Mies on alasti ja puhuu puhelimeen samaan aikaan, kun tuijottaa ulos ikkunasta", kuvailee oikeuden pöytäkirja todisteen sisältöä.

Oikeudessa syytetty tunnusti oleskelevansa usein alasti asunnossaan, mutta kiisti tarkoituksena olleen paljastella itseään muille.

Oikeus päätti lopulta hylätä syytteet, koska oikeuden mielestä mies oli tapahtumahetkellä osin näkymättömissä, nainen oli kaukana eikä masturboinnistakaan saatu varmuutta. Sen sijaan esitettiin vaihtoehto, että mies kirjoitti toisella kädellä muistiinpanoja puhuessaan puhelimessa.

Metro-lehti ei tavoittanut asiaa oikeudessa ajanutta syyttäjää, mutta sai tämän kollegan kommentoimaan.

- Rikosilmoituksen teko ei ollut virhe, mutta asia oli hankala todisteiden puutteen vuoksi. Lisäksi on vaikea määritellä, missä menee raja mitä kotonaan voi tehdä, totesi kihlakunnansyyttäjä Thomas Hagman Metrolle.

IS


*ringaling*
*ringaling*
*ringaling*
*ringaling*
*ringaling*
- Kjell.
- No se on Gustav täällä moikka!
- Gustav! No Moikka moikka pitkästä aikaa! Mitä siitä on, parikymmentä vuotta?
- No vähintäänkin. Mitäs puuhailet?
- Kesti vähän vastata, kun saunasta kuulin että puhelin soi.
- Ai anteeksi. Häiritsenkö?
- No et tosiaan! Pitkästä aikaa!
- Niin sitä soittelin, että sulla oli se mökki Växjössä?
- Onhan se mulla edelleen.
- No, me Berthan kanssa ostettiin kanssa sieltä mökki!
- Et oo tosissas! Hienoa! Onkohan se tämän saman järven rannalla kuin mulla?
- Varmaan vastapäätä.
- No, nyt näkisit mut vilkuttavan ikkunasta, jos näkisit.
- Tuu käymään huomenissa?
- Ilman muuta! Odota, kerrotko ajo-ohjeet, otan kynän ja paperia...
- Eli se on siinä sen kaupan vierestä kun lähtee se pikkutie, niin sieltä päähän ja sinne vasemmalle.
- Se on se keltainen?
- Joo, just se!
- Hienoa! Nähdään huomenna! Olipa kiva kun soitit!
- Eikö! Aina välillä käy sellaisiakin juttuja, jotka ovat pelkästään kivoja! Moi moi!
- Moi moi!
*klik*

Peter Östman: Kansalaisaloite on tarpeeton

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman pitää kansalaisaloitetta turhana. Hän pelkää vaalien kanssa kilpailevan järjestelmän nakertavan äänestysaktiivisuutta.

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman suhtautuu torjuvasti kansalaisaloitteisiin.

Hän katsoo, että nykyisessä järjestelmässä päättäjät saavat kansalaisilta luottamuksen neljäksi vuodeksi. Jos rinnalle nostetaan kilpaileva järjestelmä, se saattaa alentaa äänestysaktiivisuutta vaaleissa ja johtaa siihen, että vaikuttamiskanavana käytetään mieluummin kansalaisaloitteita.

– En ole vakuuttunut, että tämä oli askel oikeaan suuntaan. Kun meillä on ollut demokraattinen järjestelmä, lähtisin siitä, että päättäjät saavat kansalaisilta luottamuksen päättää asioista neljän vuoden aikana. Jos rinnalle nostetaan kilpaileva järjestelmä, se saattaa loppuvaiheessa johtaa siihen, että äänestysaktiivisuus vaaleissa alenee ja vaikuttamiskanavana käytetään mieluummin kansalaisaloitteita.

Suomessa on tehty nyt kaksi kansalaisaloitetta. Toisessa vaaditaan turkistarhausta ja toisessa vaaditaan tasa-arvoista avioliittolakia. Östman vastustaa kumpaakin aloitetta.

– Veikkaan vaatimuksen tasa-arvoisesta avioliittolaista keräävän 250 000 nimeä. Suhteutettuna kansanedustajien määrään se vastaa ainoastaan kymmentä kansanedustajaa. Tämä on hyvä pitää mielessä.
…

Yle


- Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman, saanko haastatella teitä hetken?
- Ilman muuta.
- Mitä mieltä olette kansalaisaloitteesta?
- En ole vakuuttunut, että tämä oli askel oikeaan suuntaan. Kun meillä on ollut demokraattinen järjestelmä, lähtisin siitä, että päättäjät saavat kansalaisilta luottamuksen päättää asioista neljän vuoden aikana. Jos rinnalle nostetaan kilpaileva järjestelmä, se saattaa loppuvaiheessa johtaa siihen, että äänestysaktiivisuus vaaleissa alenee ja vaikuttamiskanavana käytetään mieluummin kansalaisaloitteita.
- Kiitos. Saammeko vielä saman vastauksen ilman poliittista retoriikkaa?
- Tottakai. Kansalaisaloite on ihan tyhmä, koska tähän mennessä sieltä on tullut vain sellaisia asioita, joita meidän homo- ja hippivastainen puolueemme ei aja.
- Kiitos haastattelusta, puheenjohtaja Östman.
- Kiitos itsellenne.

Tukholman anoreksiaklinikan potilaita värvättiin malleiksi

Mallitoimiston agentit ovat yrittäneet värvätä tukholmalaisen syömishäiriöisten klinikan potilaita malleiksi, kertoo Metro-lehti.

Agentit ovat odottaneet klinikan ulkopuolella yhteisille kävelyretkille saapuvia tyttöjä ja olleet yhteydessä useisiin potilaisiin.

"Yksi kysytyistä oli niin laiha, että hänen täytyi istua pyörätuolissa", klinikan toiminnanjohtaja Anna-Maria af Sandeberg kertoi uutistoimisto TT:lle.

Klinikan henkilökunnan mukaan agenttien värväysyritykset antavat vääriä signaaleja ja vaikeuttavat hoitoprosessia. Myös useat vanhemmat ovat reagoineet tapauksiin.
Tuoreimmista klinikan tietoon tulleista tapauksista on noin vuosi aikaa. Klinikka on muuttanut kävelyretkien rutiineja, ettei vastaavaa pääsisi tapahtumaan.

HS


- …Joten olisit tosi sopiva meille, jos vain voisit vähän laihduttaa…
- Hetkinen hetkinen! Mitä oikein täällä tapahtuu? Mitä sinä kerrot hänelle?! Hänhän on nuori tyttö!
- Niin no, ajattelin että mikäli hän haluaa esiintyä meidän riveissämme--
- Siis mitä! Eikö tämä ole aika hävytöntä toimintaa?
- No, oikeastaan minun ei edes tarvitsisi tästä hänen kanssaan puhua. Tehän äitinä allekirjoititte jo hänen puolestaan tämän The Voice Kids -sopimuksen, joten nyt omistamme hänet.
- Ah. Aivan totta. Paljonko meidän Jutan pitäisi laihduttaa?
- No jos vaikka viitisen kiloa.

Mies sai lähestymiskiellon kuntosalille Joensuussa

Pohjoiskarjalainen mies pelkää kuntonsa romahtavan hänelle määrätyn lähestymiskiellon vuoksi.

Mies ei saa vuoteen mennä joensuulaiselle kuntosalille, jossa hän on tottunut rehkimään monen vuoden ajan lähes päivittäin.

Lähestymiskiellolla suojataan kuntosalilla työskentelevää naista. Mies on  uhkaillut ja pahoinpidellytkin naista.

Naisen suojaksi määrätty lähestymiskielto estää mieheltä pääsyn määräiltoina ja viikonloppuisin myös urheiluhalliin, jossa nainen harrastaa palloilulajiaan.

Itä-Suomen hovioikeus ei ole muuttanut lähestymiskieltoasiassa Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden ratkaisua.

IS


- JA NYT ULOS!
- Mutta mullahan kunto romahtaa, jos en pääse salille.
- Painu nyt helvettiin täältä.
- En tajua! Mähän tein vain mun kunto-ohjelmaa! En ehtinyt edes vielä ylätaljalle!
- Mene nyt vielä kun omin jaloin pääset.
- Kato nyt tätä mun ohjelmaa, ihan normihan tää on. Kakskyt minsaa juoksumatolla, jalkaprässi, ojentajat, läpsin ja uhkailen mimmiä, sitten ylätalja, soutulaite ja vielä loppuverryttely. Hei, miksi sä otat mua niskaperseott--