Soundi-lehden legendaarinen toimittaja Juho Juntunen irtisanottiin

Soundi-lehden legendaarinen erikoistoimittaja ja sarjakuvataiteilija Juho Juntunen (s. 1953) irtisanottiin torstaina.

Irtisanominen liittyy leikkauksiin, joita Soundi-lehdessä on tehty sen jälkeen, kun Pop Media osti voittoa tuottaneen lehden A-lehdiltä syksyllä 2013.

"Palasin sairaslomalta töihin kuukausi sitten ja sain irtisanomisilmoituksen torstaina. Koska siirryimme Pop Mediaan vanhoina työntekijöinä, palkka juoksee vielä kuusi kuukautta", Juntunen vahvistaa Helsingin Sanomille.

Hän kuvaa oloaan haikeaksi.

"Kun lehden omistaja vaihtui, tapahtui kovia asioita. Alkoivat yt-neuvottelut, joissa tapahtui jo silloin irtisanomisia, ja lisäksi ihmisiä pantiin puolipäivätöihin. Sivumäärä pieneni, ja lopulta olin ainoa Pop Median kuukausipalkkainen toimittaja."

Pop Media julkaisee myös esimerkiksi Rumba-lehteä.

Juntunen oli vuosikymmeniä Soundin suosituin toimittaja, jonka tyylivalikoima ulottui underground- ja gonzo-henkisestä irrottelusta asiallisiin haastatteluihin.

Hän on pitkän uransa aikana kirjoittanut myös esimerkiksi Suosikkiin ja Ilta-Sanomiin.

Juntunen on myös kirjoittanut kirjat esimerkiksi Tuuliajolla-kiertueesta, HIM-yhtyeestä ja tatuointikulttuurista sekä julkaissut useita sarjakuva-albumeita.

"Täytyy toivoa, että löydän piirroksilleni uuden kodin. Miksen voi kirjoittaa lehtiinkin. Muitakin projekteja on, kuten aina, mutta niistä ei voi vielä puhua", Juntunen kertoo.

Soundi-lehden päätoimittaja Mikko Meriläinen kertoo, että kaikki henkilöstöpolitiikkaan liittyvät ratkaisut ovat tulleet suoraan Pop Medialta.

"Soundi syntyy näilläkin voimilla, mutta täysin toisin. Ennen tehtiin lehti lähinnä vakituisella työvoimalla, nyt lähinnä avustajavoimin."

Pop Median toimitusjohtaja Tuomo Häkkinen sanoo, että rakennemuutos on nyt valmis.

"Meillä ei ole enää päätoimittajien ja toimituspäälliköiden lisäksi toimittajan tittelillä olevia työntekijöitä."

Häkkinen sanoo Pop Median siirtyneen yli 50-prosenttisesti tekemään digitaalisia sisältöjä.

"Lehtiä tehdään siinä sivussa jonkin verran. Rytmi-lehti yhdistettiin Soundiin vuodenvaihteessa. Yhtään lehteä ei olla lakkauttamassa, koska tilaajamäärät ovat riittäviä."

HS


*ringaling*
- Pop Media, toimitusjohtaja Tuomo Häkkinen puhelimessa.
- No se on Helsingin Sanomien toimittaja täältä, päivää.
- Hyvää päivää.
- Pitääkö paikkansa, että olette irtisanoneet Soundi-lehdestä pitkäaikaisen toimittajan Juho Juntusen?
- No jos hän on toimittaja, niin ilman muuta.
- Lehdestä?
- Joo, ei meidän lehdessä ole enää toimittajia, paitsi pää-. Pitäähän nyt meillä olla joku hallinnollinen hahmo siellä.
- Voiko Soundi jatkaa samanlaisena ilman Juntusen kuvituksia?
- Niin siis anteeksi, kuka tämä Juntunen siis on?
- 39 vuotta Soundiin kirjoittanut legendaarinen gonzo- ja rocktoimittaja.
- En ole kuullutkaan. Jos se on toimittaja, lehtemme ei sellaisella mitään tee.
- Lehtenne ei tarvitse toimittajia?
- No ei. Sitä paitsi nykyään kaikki on netissä. Me laitamme jutut mieluummin sinne ja jos jää aikaa, teemme vielä lehtiäkin. Kyllähän ne näyttävät porukalle kelpaavan.
- Ettekö pelkää, että tilaajakanta kärsii?
- Emme tietenkään. Tilaajamäärät ovat aivan riittävät, onhan kyseessä Suomen merkittävin rocklehti. Mikä tilaajamääriin voisi muka vaikuttaa?

Oluen myyntiin kaavaillaan lukuisia uusia rajoituksia

Oluen myyntiin voi yhä tulla rajoituksia alkoholilain uudistuksen myötä.

Rajoitukset tarkoittaisivat, että kaljan myynti loppuisi iltakuuden jälkeen perjantaisin ja lauantaisin kaupoissa, kioskeilla ja huoltoasemilla. Oluen myyntiä rajattaisiin myös sunnuntaiaamuisin.

Nykyisin olutta saa myydä aamuyhdeksästä iltayhdeksään.

Päätöksiä ei ole tehty, mutta pelkät kaavailut ovat saaneet vähittäiskaupan takajaloilleen. Rajoituksilla olisi kaupan alan mukaan vakavia seuraamuksia.

Oluen myynnin rajoitukset aiheuttaisivat kaupan mukaan pienten myymälöiden kuolemia ja nostaisivat ruoan hintaa. Useat tuhannet työpaikat olisivat uhattuna.

Alkoholilaista vastaavan peruspalveluministeri Susanna Huovisen (sd) valtiosihteeri Ulla-Maija Rajakangas rauhoittelee kauppiaiden pelkoja.

"Mitään ei ole päätetty rajoituksista. Kaikki on vielä pöydällä", sanoo Rajakangas.

Uusi alkoholilaki on valmisteilla sosiaali- ja terveysministeriössä. Lakiesityksen piti alun perin valmistua vuodenvaihteessa.

…

HS


- Täällä on vapaa kassa!
- No hei! Tässä viikonloppuostoksia teen.
- Juu! Tuleekin varmasti mukava viikonloppu. Mitäs, teillä on näköjään fondue-ilta tulossa?
- Joo, hain oikein viimosen päälle hyvää gruyerea ja tuoretta leipääkin. Kelpaa näin tässä vielä viileinä iltoina syödä porukalla. Teillä oli näköjään mainioita uusia import-oluitakin.
- Kuulostaa todella hyvältä! Mutta kuulkaa…tämä on vähän noloa…
- No?
- Minä en saa vielä tähän aikaan myydä teille tätä alkoholia.
- Ah.
- Joo, se alkaa vasta minuutin päästä se myyntiaika.
- No ei se mitään. Voisin ostaa yhden Ässä-arvan?
- Ilman muuta. Raaputelkaa tässä odotellessa.
- No niin, tulisko…nyt on jo kuulkaas kaksi kertaa 100 000 euroa! Äh, ei tullut enää kolmatta, eikä näköjään voittoa lainkaan. No, mutta sellaista se on. Eli ostan nämä oluet siis vielä nyt tässä ja lähden fonduetalkoisiin.
- Kuulkaahan, tämä on vähän noloa…minä en saa enää tänään myydä alkoholia. Kello on jo minuutin yli.

Kalevalan päivän erikoinen: Kullervon tarinan päätös (eli osa kolme kolmeosaisesta tarinasta)

Kullervo, Kalervon poika, sinisukka äijön lapsi,
siitä suorikse sotahan, vainotielle valmistaikse.
Hioi hetken miekkoansa, toisen keihoa teroitti.

Emo tuon sanoiksi virkki: "Ellös, poikani poloinen,
saako suurehen sotahan, menkö miekan melskehesen!
Ken suotta sotahan saapi, tahallansa tappelohon,
se soassa surmatahan, tapetahan tappelossa,
miekkoihin menetetähän, kalpoihinsa kaaetahan.

"Lähet vuohella sotahan, kaurihilla tappelohon.
Pian vuohi voitetahan, kauris kaatahan likahan:
tulet koiralla kotihin, sammakolla saat piha'an."

Kullervo, Kalervon poika, sanan virkkoi, noin nimesi:
"En mä silloin suohon sorru enkä kaau kankahalle,
korppien kotisijoille, variksien vainioille,
kun sorrun sotatiloille, vaivun vainotanterille.
Somap' on sotahan kuolla, kaunis miekan kalskehesen!
Sorea sotainen tauti: äkin poika pois tulevi,
potematta pois menevi, laihtumatta lankeavi."

Tuon emo sanoiksi virkki: "Kun sinä sotahan kuolet,
mitä jääpi taatollesi vanhan päivänsä varaksi?"

Kullervo, Kalervon poika, sanan virkkoi, noin nimesi:
"Kuolkohon kujarikoille, kaatukohon kartanolle!"

"Mitä jääpi maammollesi vanhan päivänsä varaksi?"

"Kuolkohon kupo sylihin, läävähän läkähtyköhön!"

"Mitä jääpi veikollesi päivän vastaisen varaksi?"

"Metsähän menettyköhön, vainiolle vaipukohon!"

"Mitä jääpi siskollesi päivän vastaisen varaksi?"

"Kaivotielle kaatukohon, sotkutielle sortukohon!"

Kullervo, Kalervon poika, kohta lähtevi ko'ista.
Sanovi sanan isolle: "Hyvästi, hyvä isoni!
Itketkö sinä minua, koskas kuulet kuolleheksi,
kansasta kaonneheksi, sortuneheksi su'usta?"

Tuon isä sanoiksi virkki: "En minä sinua itke,
jospa kuulen kuolleheksi: poika toinen tehtänehe,
poika paljoa parempi, äijeä älykkähämpi."

Kullervo, Kalervon poika, sanan virkkoi, noin nimesi:
"Enkä itke mie sinua, kuulisinko kuolleheksi.
Saan minä mokoman taaton: suun savesta, pään kivestä,
silmät suolta karpaloista, parran kuivista kuloista,
jalat raian haarukasta, muun lihan lahosta puusta."

Virkkoi siitä veikollensa: "Jää hyvästi, veikkoseni!
Itketkö sinä minua, koskas kuulet kuolleheksi,
kansasta kaonneheksi, sortuneheksi su'usta?"

Veikko tuon sanoiksi virkki: "En itke minä sinua,
josko kuulen kuolleheksi: veli toinen saatanehe,
veli paljoa parempi, kahta mointa kaunihimpi."

Kullervo, Kalervon poika, sanan virkkoi, noin nimesi:
"Enkä itke mie sinua, kuulisinko kuolleheksi.
Saan minä mokoman veljen: pään kivestä, suun savesta,
silmät suolta karpaloista, hiukset kuivista kuloista,
jalat raian haarukasta, muun lihan lahosta puusta."

Sanoi siitä siskollensa: "Hyvästi, sisarueni!
Itketkö sinä minua, koskas kuulet kuolleheksi,
kansasta kaonneheksi, sortuneheksi su'usta?"

Noin sisar sanoiksi virkki: "En itke minä sinua,
josko kuulen kuolleheksi: veli toinen saatanehe,
veli paljoa parempi, äijeä älykkähämpi."

Kullervo, Kalervon poika, sanan virkkoi, noin nimesi:
"Enkä itke mie sinua, kuulisinko kuolleheksi.
Saan minä mokoman siskon: pään kivestä, suun savesta,
silmät suolta karpaloista, hiukset kuivista kuloista,
korvat lammin lumpehista, varren vaahteren vesasta."

Sanoi siitä äitillensä: "Äitiseni, armaiseni,
minun kaunis kantajani, kultainen kulettajani!
Itketkö sinä minua, koskas kuulet kuolleheksi,
kansasta kaonneheksi, sortuneheksi su'usta?"

Tuon emo sanoiksi virkki, itse lausui, noin nimesi:
"Et älyä äitin mieltä, arvoa emon syäntä.
Itkenpä minä sinua, kun sun kuulen kuolleheksi,
väestä vähenneheksi, sortuneheksi su'usta:
itken tulville tupamme, siltalauat lainehille,
kujat kaikki kuurullani, läävät länkämöisilläni;
lumet itken iljeniksi, iljenet suliksi maiksi,
sulat maat vihottaviksi, vihottavat viereviksi.

"Mit' en itkeä ilenne, kut' en voine voivotella,
itkeä inehmisissä, itken saunassa saloa,
yliset kulasvesille, saunan lauat lainehille."

Kullervo, Kalervon poika, sinisukka äijön lapsi,
läksi soitellen sotahan, iloitellen tappelohon.
Soitti suolla, soitti maalla, kajahutti kankahalla,
rojahutti ruohokossa, kulahutteli kulossa.

Vieri viestinen jälestä, sai sanoma korvihinsa:
"Jo iso kotona kuoli, vaipui valtavanhempasi.
Käypäs tuota katsomahan, kuten kuollut hauatahan!"

Kullervo, Kalervon poika, hänpä varsin vastaeli:
"Kun lie kuollut, kuolkahansa! On meillä kotona ruuna,
millä maahan vietäkähän, kalmahan katettakahan!"

Soitti suolla mennessänsä, patakoitteli palolla.
Vieri viestinen jälestä, sai sanoma korvihinsa:
"Jo veli kotona kuoli, vaipui lapsi vanhempasi.
Käypäs tuota katsomahan, kuten kuollut hauatahan!"

Kullervo, Kalervon poika, hänpä varsin vastaeli:
"Kun lie kuollut, kuolkahansa! On siellä ori kotona,
millä maahan vietäkähän, kalmahan katettakahan!"

Soitti suolla käyessänsä, kullervoitsi kuusikossa.
Vieri viestinen jälestä, sai sanoma korvihinsa:
"Jo sisar kotona kuoli, vaipui lapsi vanhempasi.
Käypäs tuota katsomahan, kuten kuollut hauatahan!"

Kullervo, Kalervon poika, hänpä varsin vastaeli:
"Kun lie kuollut, kuolkahansa! On meillä kotona tamma,
millä maahan vietäkähän, kalmahan katettakahan!"

Kulaten kulossa astui, heläellen heinikossa.
Vieri viestinen jälestä, sai sanoma korvihinsa:
"Kuoli ehtoinen emosi, kaatui maire maammuesi.
Käypäs tuota katsomahan, miten miero hautoavi!"

Kullervo, Kalervon poika, sanan virkkoi, noin nimesi:
"Voi minä poloinen poika, kun kuoli emo minulta,
uupui uutimen tekijä, vaipui vaipan kirjoittaja,
pitkän piustan kehreäjä, väkivärttinän vetäjä;
enk' ollut luona luopuessa, läsnä hengen lähtiessä!
Lie kuollut kovin viluhun vainko leivän puuttehesen?

"Kuollut koissa pestäköhön Saksan saippuavesillä,
silkkihin si'eltäköhön, palttinoihin pantakohon!
Siitä maahan vietäköhön, kalmahan katettakohon,
itkuvirsin vietäköhön, laulaen lasettakohon!
En vielä kotihin joua: viel' on Unto kostamatta,
mies katala kaatamatta, ilkeä hävittämättä."

Meni soitellen sotahan, ilon lyöen Untolahan.
Sanan virkkoi, noin nimesi: "Oi Ukko, ylijumala!
Jos nyt mulle miekan saisit sekä kalvan kaunihimman,
joka joukolle pitäisi, saattaisi satalu'ulle!"

Saip' on miekan mielehisen, kalvan kaikkien parahan,
jolla kaatoi kaiken kansan, joukon Untamon hävitti.
Tuvat poltteli poroksi, kypeniksi kyyetteli:
kivet jätti kiukahista, pitkän pihlajan pihoista.

Kullervo, Kalervon poika, jo tuosta kotihin kääntyi
ison entisen tuville, vanhempansa vainioille:
tupa on tyhjä tultuansa, autio avattuansa;
ei tulla likistämähän, käyä kättä antamahan.

Antoi kättä hiilokselle: hiilet kylmät hiiloksessa.
Tuosta tunsi tultuansa: ei ole emo elossa.

Pisti kättä kiukahalle: kivet kylmät kiukahassa.
Tuosta tunsi tultuansa: ei ole iso elossa.

Loi on silmät sillan päälle: silta kaikki siivomatta.
Tuosta tunsi tultuansa: ei ole sisar elossa.

Vieri valkamavesille: ei venettä valkamassa.
Tuosta tunsi tultuansa: ei ole veli elossa.

Loihe siitä itkemähän; itki päivän, itki toisen.
Itse tuon sanoiksi virkki: "Oi on ehtoinen emoni!
Mitäs mulle tänne heitit eläessä tällä maalla?

"Et kuule, emo, minua, jos ma silmillä siherrän
eli kulmilla kujerran, päälaella lausuelen!"

Emo hauasta havasi, alta mullan muistuttavi:
"Jäihän multa Musti koira käyäksesi metsämaille.
Ota koirasi keralle, mene tuonne metsämaille,
ylös korpehen kohoa metsän tyttöjen tyköhön,
sinipiikojen pihalle, havulinnan liepehille,
evähiä etsimähän, antia anelemahan!"

Kullervo, Kalervon poika, otti koiransa keralle,
läksi tietä telkkimähän, korpehen kohoamahan.
Kävi matkoa vähäisen, astui tietä pikkaraisen;
tuli tuolle saarekselle, tuolle paikalle tapahtui,
kuss' oli piian pillannunna, turmellut emonsa tuoman.

Siin' itki ihana nurmi, aho armahin valitti,
nuoret heinät hellitteli, kuikutti kukat kanervan
tuota piian pillamusta, emon tuoman turmelusta:
eikä nousnut nuori heinä, kasvanut kanervan kukka,
ylennyt sijalla sillä, tuolla paikalla pahalla,
kuss' oli piian pillannunna, emon tuoman turmellunna.

Kullervo, Kalervon poika, tempasi terävän miekan;
katselevi, kääntelevi, kyselevi, tietelevi.
Kysyi mieltä miekaltansa, tokko tuon tekisi mieli
syöä syyllistä lihoa, viallista verta juoa.

Miekka mietti miehen mielen, arvasi uron pakinan.
Vastasi sanalla tuolla: "Miks' en söisi mielelläni,
söisi syyllistä lihoa, viallista verta joisi?
Syön lihoa syyttömänki, juon verta viattomanki."

Kullervo, Kalervon poika, sinisukka äijön lapsi,
pään on peltohon sysäsi, perän painoi kankahasen,
kären käänti rintahansa, itse iskihe kärelle.
Siihen surmansa sukesi, kuolemansa kohtaeli.

Se oli surma nuoren miehen, kuolo Kullervo urohon,
loppu ainakin urosta, kuolema kovaosaista.

Silloin vanha Väinämöinen, kunpa kuuli kuolleheksi,
Kullervon kaonneheksi, sanan virkkoi, noin nimesi:
"Elkötte, etinen kansa, lasta kaltoin kasvatelko
luona tuhman tuuittajan, vierahan väsyttelijän!
Lapsi kaltoin kasvattama, poika tuhmin tuuittama
ei tule älyämähän, miehen mieltä ottamahan,
vaikka vanhaksi eläisi, varreltansa vahvistuisi."

Kalevala


TAPAHTUNUT VIIME JAKSOSSA:

Kullervo on onnistunut viettämään hilpeää senssielämää banjomeiningillä siskonsa kanssa. Kun sisaruussuhde on paljastunut, sisko loikkaa koskeen kuin ätläkkä lohi ja siitäkös soppa syntyy. Tämän jälkeen Kullervo lähtee kostamaan isänsä kuolemaa…vaikka siis isä on hengissä…kai…jotain? Olkoon. Jatkamme. Kolmas ja viimeinen osa.

- Mamma!
- No mitä.
- Lähden sotaan.
- Täh. Miksi?
- Kostamaan!
- Mitä kostamaan?
- No kostamaan kostamaan!
- Etkä mene.
- Menenpäs.
- Etkä mene.
- Menenpäs.
- Etkä mene.
- Menenpäs. Onko tämä oikeasti meidän maamme kansalliseepos?
- No on.
- Eikä ole.
- Onpa.
- Eikä ole.
- Onpa.
- Eikä ole.
- On. Ja nyt poikani, sinä urpojen ruhtinas. Mitä ihmeen järkeä sinunkin on johonkin sotaan lähteä?
- No pitäähän sitä nyt.
- Eikä pidä.
- Pitäähän.
- Saat vielä miekasta siellä. Ja kun sinä, poika raavas, menet ja tapatat itsesi siellä paikan päällä niin mitä isällesi käy?
- No, varmaan menee hengiltä.
- Entäs minulle?
- No hengiltä sinäkin.
- Mites veljes?
- Hengiltä.
- Siskosi?
- Eikse mennyt jo koskeen?
- Eli siis annas kun minä nyt oikeasti mietin tätä asiaa. Sinä olet lähdössä kostamaan…
- Isäni kuolemaa.
- Jep. Isäsi, joka on…elossa. Okei, okei. Hyvä. Ja kun sinulle ehdotetaan, että huolehtisit perheestäsi, toteat että…
- Sama vaikka kuolisivat.
- Okei, hyvä että tarkistin. Tuota…ihan vain yksi pieni kysymys.
- No?
- OLETKO IHAN VITUN JÄRJILTÄSI?! Eihän tuossa ole mitään järkeä!
- Akat hiljaa.

***

- FAIJA!
- No mitä.
- Lähden sotaan.
- Täh. Miksi.
- Katso tohon ylös, dialogia mamman kanssa.
- Joo, katsoin. Eihän tuossa ole mitään järkeä. Idiootti!
- No mutta jos minusta nyt aika jättää, niin suretko minua?
- Annas kun mietin. Tollo läksee sotimaan ihan vaan sotimisen ilosta. Eiköhän me kuule mennä maammon kanssa saman tien tupaan ja väsätään hilkkasen parempi jälkeläinen.
- No…no…ITE OOT! Mites veli?
- Hä.
- Suretko mua jos nyt lähden tästä sotaan?
- Dude, enhän mä ees oikein tunne sua. Ja oikeastaan sä oot kyllä vähän mulkero.
- No…HAIST ITE! Ja äiti ja sisko…
- Niin?
- No, Kalevalassa kaikki toistetaan jatkuvasti joten üllars büllars, tekin sanotte samaa?
- Mene jo.
- Menen menen!
- Mutta kyllä minua se poikani harmittaisi, jos sinusta henki irtoaa.
- Tattis, mamma.
(poistuu sotaan)

***

(määrittelemättömän ajan päästä)
- Kullervo!
- No mitä.
- Faijas kuoli.
- Hä? Taas?
- No eiku oikeasti. Mee kattomaan hautajaisiin.
- No en! Mulkku ukko.

***

(taas hetkeä myöhemmin)
- Kullervo!
- No mitä.
- Broidis kuoli.
- Mihin?
- Ei täällä sanota. Varmaan kansanrunouteen. Mee kattomaan hautajaisia. Hirveet bileet.
- No en varmana!

***

(tovia myöhemmin)
- Kullervo!
- No mitä.
- Siskos kuoli.
- Eikse ollut jo aiemmin…?
- Eikun tää on ilmeisesti joku toinen.
- Aa, okei. No sit.
- Meetkö hautajaisiin?
- No vittu arvaa.

***

(menihän tässä jo hetkinen)
- Kullervo!
- No mitä.
- Mutsis kuoli.
- …
- Et varmaan mee senkään hautajaisiin?
- MITÄ HITTOA?! Ootko sä joku hirviö? SIIS MUN SUKULAINEN ON KUOLLUT, VOITSÄ KÄSITTÄÄ?! Miten sä voit suhtautua tähän näin kylmästi?!
- Kuule Kullervo, susta ei aina ota ihan täysiä selvää. Lähdet siis hautajaisiin?
- No en minä nyt tästä samantien kerkiä. Pitää käydä tappamassa Unto.
- Pitikin kysyä: miten hiton kauan sulla tässä reissussa oikein kestää?
- No en minä tiedä.
- Ja miten sinä ajattelit muuten ees sen Unton hoidella?
- Öö, en tiedä. Olis siistiä jos olis semmoinen miekka, jolla sais kaikki tapettua. Eläimet ja kaikki.
*poks* - Tuossapa sinulle miekka!
- Ukko Ylijumala! Miten sää nyt sitten mulle tämän…hetkinen, ei sullakaan nyt kyllä logiikka vetele täysiä.
- LISÄÄ VERTA JA TISSEJÄ!

***

- Hei kato! Kaikki Untamon kansa!
- Oho, sillä on miekka!
*SLÖRT*
- No ni, nyt ne ne kaikki on tapettu, palaan kotiin.

***

- Haloo? Haloo?! Ei täällä taida olla ketään.
- No haloo ittellesi.
- Kuka sinä olet?
- Kertojaääni, sinähän olet täällä yksin, Kullervo.
- Eihän täällä ole ketään hengissä!
- No kappas vaan, Einstein. Eikö sua just aiemmin pyydelty perheesi hautajaisiin?
- No…joo?
- Niin just, pässi.

***

- Kukkuu!
- Kuka se oli?
- Se olen minä, äitisi.
- Mitä, mistä?
- Haudan takaa. Pöö!
- Iik!
- No ni, nyt kun onnistuit sitten rikkomaan kaikki lelusi, eiköhän oo parempi että lähdet kuule koiran kanssa metsästämään itellesi ruokaa.
- Aijjaaa.
- Ja ota miekka mukaan, se on tarinan tässä kohdassa tärkeä juttu kuule.

***

- No nyt oon metsässä.
- Hau.
- Mitäs nyt teen.
- Hau hau.
- Pitäiskö vaan sitten tökätä tällä miekalla itteään.
- Hau hau hau. Vuh.
- No, ehkä kuolen.
*TÖKS*

Ja niin tarinamme päättyy. Hieman…no, toisteinen mutta kuitenkin. Muistettakoon kuitenkin, ettei kannata kasvattaa lasta kieroon, ettei—

- HEETKINEN NYT! Meinaatko että koko elämäni on ollut sellainen tietoisku? Varokaa heikkoja jäitä? Että huonosti kasvatettu lapsi on huonosti kasvatettu?

Niin, no, niinkin.

- Kuka siellä oikein on kertojana? Onkse taas Väinämöinen? Tiedätkö Väiski, sä olet yllättävän kehno tarinankertoja.

Miten niin?

- No siis, ensinnäkin mun koko motiivi kostoretkelle on faijan kuolema. Sit se onkin elossa. Sitten en muka tunnista mun siskoa. Ja montako siskoa mulla ees ylipäänsä on? Ja miten hiton kauan mulla oikein kesti sitä Untamoa hakiessa ja miksi se oli niin helppoa mun teurastaa ne kaikki? Ja miksi pitää toistaa joka perheenjäsenen kohdalla ne kuolemajutut ja että ”surisitko sää mua jos mää kualisin”?

No siis…saatoin olla hieman humalassa kun kerroin.

Vaasalaiskolmikko saa rangaistuksen väärästä äänestä

Kolmea Vaasan sairaanhoitopiirin valtuuston vaasalaista jäsentä rangaistaan puhuttelulla. He ovat Heimo Hokkanen (kd.), Sture Erickson (r.) ja Per Hellman (sd.).

Kaupunginhallitus päätti sanktiosta maanantaina. Esityksen siitä teki kaupunginjohtaja Tomas Häyry.

Puhuttelu tulee siitä hyvästä, että kolmikko äänesti sairaanhoitopiirin valtuuston kokouksessa väärin. Se ei kannattanut sydänkirurgian alasajoa, jota tarjottiin keskussairaalan säästökeinoksi. Vaasan kaupunki oli antanut edustajilleen sitovan toimintaohjeen kahden prosentin säästöjen aikaansaamisesta ensi vuonna.

Pohjalainen


- No niin, meillä on tässä nyt kaksi vaihtoehtoa. Tämä vaihtoehto ykkönen on minun mieleeni, vaihtoehto kakkonen on ihan urpoille ja tyhmille. Äänestetään huutoäänestyksellä. Jos äänestätte vaihtoehtoa kaksi, me hakataan teitä niin pitkään että opitte äänestämään oikein. Äänestäkää...nyt!
- 1!
- 1!
- 1!
- 1!
- 1!
- 2!
- Jukka, tuotko astalon.

Pukkilan kunta varasi määrärahan lottoamiseen

Pukkilan kunnanvaltuusto varasi maanantaina vuoden 2014 talousarvioon määrärahan lottoamiseen koko ensi vuoden ajalle.

Kunnan on tarkoituksena tehdä yhdeksän numeron järjestelmä lauantailottoa joka viikko koko vuoden ajan. Tarkoitukseen varattiin rahaa 1872 euroa.

Numerot valitsee yhdeksänjäseninen kunnanhallitus, ja ne julkaistaan kunnan nettisivuilla.

Aloitteen lottomäärärahasta teki kunnanhallituksen puheenjohtaja Jukka Lehtimäki (kesk). Se hyväksyttiin valtuustossa äänin 15–6. Kokoomus ja perussuomalaiset sekä yksi keskustan valtuutettu vastustivat, muut kannattivat.

Kuntalaiset pääsevät jännittämään lauantain lottoarvontaa ja antamaan omia ehdotuksiaan mahdollisten voittojen käytöstä ja kohteista. Voittojen kohdentamisesta päätetään saatujen ehdotusten perusteella myöhemmin.

Pukkila sijaitsee Uudellamaalla. Kunnassa on noin 2000 asukasta. Veroäyriä päätettiin muutama viikko sitten nostaa 22:een.

Pukkila on jo kerran aiemmin saanut eräänlaisen lottovoiton, Amerikan-kävijän Onni Nurmen vuosikymmeniä sitten kunnalle testamenttaamat Nokian osakkeet. Ne muistettiin 1990-luvulla, kun Nokian rakettimainen kurssinousu alkoi.

Osakkeiden myynnistä saaduilla rahoilla Pukkilan keskustaan on rakennettu muun muassa 12,5 miljoonan euron hyvinvointikeskus, jota käydään edelleen tutustumassa ulkomailta saakka.

HS


- Päivää.
- Päivää.
- Onko tämä sosiaalitoimisto?
- Onhan tämä. Mitäpä laitetaan?
- No meni työt ja kohta menee asunto. Tarttisi työtä tai apua.
- Katotaanpas mol.fistä...millaista koulutusta teillä on?
- No, olen terveydenhoitaja.
- Katsotaan...sori, ei ole terveydenhoitajan paikkaa. On osa-aikainen siivoojan paikka, puoli tuntia joka tiistai ja torstai.
- Eihän sillä elä!
- Ei niin. Pahoittelen.
- No voisinko saada vähän tukea samalla kun etsin uutta työtä?
- Kunnalla ei juuri nyt ole varaa. Mutta älkää toki huolestuko, lotossa on taas ensi lauantaina jättipotti! Se jos saadaan niin sitten saadaan teillekin vähän sukanvarteen.
- Lotto? Eikös ole todennäköisempää kuolla putoavan lentokoneen alle kuin voittaa lotossa?
- Hei, älkäähän nyt olko niin negatiivinen! Suomalainen voittaa aina!

Espoolaisen omakotitaloa lunastetaan pilkkahintaan

Sandbergille tarjottiin 700 euron korvausta neliöltä omakotitalostaan Länsiväylän varrelta. Espoossa myytyjen asuntojen keskineliöhinta on 3 500 euroa.

Yli sadan neliön omakotitalo, 840 neliötä maata. Sijainti Espoon Olarissa Länsiväylän varrella, kävelymatka Isoon Omenaan ja tulevalle Matinkylän metroasemalle. Hinta 156 000 euroa.

Kuulostaako halvalta?

No, talo on todellakin aivan Länsiväylän varrella, vain 30 metrin päässä, ja tulevan tiehankkeen takia se lunastetaan jyrättäväksi.

Talossa asuva Irina Sandberg sai osto- ja lähtötarjouksen runsas viikko sitten, niin myös hänen naapurinsa. Muiltakin Piispankylän alueen asukkailta lohkotaan tontteja, mutta ei asuinrakennuksia.

"Eihän 156 000 eurolla saa tilalle kuin yksiön", Sandberg ihmettelee ely-keskuksen tarjoamaa summaa, josta kaksikerroksisen rakennuksen osuus on vain 80 000 euroa.

Hän tyrmäsi ehdotuksen.

Espoossa myytyjen asuntojen keskineliöhinta oli lokakuussa noin 3 500 euroa. Sandberg on saamassa asuinneliöltä noin 700 euroa.

Ely-keskuksen mukaan tarjous vastaa markkinoiden tasoa.

"Korvaussumma on sama, minkä kiinteistöstä arvion mukaan saisi myytäessä samassa kunnossa. Tuleva rakennushanke ei pienennä hinta-arviota", kertoo Merja Rajala Uudenmaan ely-keskuksen maanlunastusyksiköstä.

Tehdyn arvion mukaan talon ulko- ja sisäpinnat ovat välttävässä kunnossa ja vaativat remonttia.

Ikä kieltämättä näkyy vuonna 1934 rakennetussa hirsirakennuksessa, mutta se ei vierailijan silmin vaikuta tavattoman ränsistyneeltä.

"Katto on uusittu vasta viisi vuotta sitten", Sandberg toteaa.

Tontista Sandberg on saamassa 90 euroa neliöltä, mikä on laskettu keskihintojen ja Maanmittauslaitoksen määrittämän kertoimen avulla. Jos maa olisi kaavoitettu tiealueen sijaan asuinalueeksi, sen arvo määriteltäisiin yli kaksinkertaiseksi.

Tarjottu kiinteistökauppa on nimellisesti vapaaehtoinen, mutta jos sitä ei hyväksy, edessä on pakkolunastus.

"Asukkaille on luvattu asumisaikaa ensi vuoden loppuun. Vapaaehtoisen kiinteistökaupan ehdottaminen on ylimääräinen menettely, jolla on haluttu antaa lisäaikaa muuttamiseen", ely-keskuksen Rajala kertoo.

"Muutoin asukkaille voitaisiin ilmoittaa vasta haltuunottokokouksessa, että heillä on kolme kuukautta aikaa tyhjentää asuntonsa."

Länsiväylän leventäminen Olarin ja Matinkylän välistä kuuluu tiesuunnitelmaan, jossa Piispansilta saisi Länsiväylälle laskeutuvien länsiramppiensa lisäksi rampit myös itään.

Ramppien valmistumisesta ei ole vielä takeita, ja Espoon kaupunki on väläytellyt vaihtoehtoiseksi ratkaisuksi moottoritien kattamista. Länsiväylän pohjoislaidassa kulkeva jalankulku- ja pyörätie on kuitenkin toteutumassa rampeista riippumatta, ja kaavakuvissa se kulkee täsmälleen Sandbergin ja hänen naapurinsa talojen päältä.

"Tontista on viilattu pari kertaa aiemminkin pieniä paloja, viimeksi noin 15 vuotta sitten bussikaistan rakentamisen takia", Sandberg kertoo.

Tälläkään kertaa lunastettava alue ei kata koko tonttia, vaan jäljelle jää 580 neliömetrin siivu, joka on asemakaavassa osoitettu toimistorakentamiselle.

Talo on Sandbergin lapsuudenkoti, mutta hän palasi siihen vasta viime kesänä vietettyään 20 vuotta Tanskassa. Talossa asunut isä kuoli vuonna 2011, mikä oli osasyy paluulle.

"Isälleni luvattiin 20 vuotta sitten, että kun tie joskus tulee päälle, tilalle saa vastaavan talon ja tontin. Tarjotulla rahalla ei todellakaan saa."

HS


*kop kop*
- Niin?
- Päivää...ely-keskuksesta Seppo Happonen päivää. Kivalla asialla ollaan, saatte nimittäin rahaa.
- ?
- Tultiin vähän katselemaan tätä teidän taloa.
- Ai? Miksi?
- No on kiva ja nätti talo.
- ?
- Niin, kun tästä nyt levennetään tätä Länsiväylää, niin teidän talonne pitäisi vähän niin kuin purkaa.
- Mitäh?
- Joo, kyllä se on jo 20 vuotta tiedetty, ettei tämä talo tähän voi jäädä, mutta älkää huoliko, kyllähän me tästä ihan käypä hinta maksetaan...katsellaan vähän täällä ympärille. Mites iso tämä tontti on?
- 840 neliötä.
- Jaa, se on niin lähelle hehtaaria...mites tämän talon koko?
- No, vähän yli sata neliötä.
- Aivan, aivan...tuota, kyllä tästä taitaa kuulkaa saada...156 000 euroa.
- Mitä?
- 156 000 euroa.
- Anteeksi, purkkani pysähtyi tässä. MITÄ?!
- Niin, käypä hinta reippaan sadan neliön espoolaisesta omakotitalosta 840 neliön tontilla on 156 000 euroa.
- Tästä nyt näppäilin älypuhelimellani asuntosivustolle ja huomasin, että Espoon Niipperissä vastaavankokoinen omakotitalo tyydyttävässä kunnossa maksaa 239 000 euroa.
- Niin, mutta tässä on nyt huomioitava, että se Niipperin talo sijaitsee asutustontilla.
- Mitä helvettiä.
- Niin. Meidän pitää ajatella tulevaisuutta. Tämä on ehkä nyt asuintontti, mutta tulevaisuudessa se on tiealuetta ja semmoinen alue on paljon halvempaa. Katsokaa vaikka kaavoituksia, me ollaan mietitty tähän teidän kylppärinne kohdalle nousukaistaa Länsiväylältä ja tähän teidän makuuhuoneenne päälle tulee joku kiva yritys, joka maksaa meille hyvin vuokraa tiloistaan.
- Kai se nyt on tiealuetta jos sellaisen tien asuintontin päälle rakennatte! Tämä on lapsuudenkotini!
- Rauhoittukaahan, ei ole minun vika jos talonne on rakennettu paikalle, johon 60 vuotta rakentamisen jälkeen keksittiin rakentaa levennetty tie. Olisiko kannattanut rakentajankin miettiä vähän etukäteen? Lisäksi on todettava, että pitkällä tähtäimellä tämän talon kunto on korkeintaan välttävä.
- Ihan hyvältä tämä näyttää. Onhan se vanha, mutta katto on uusittu viisi vuotta sitten.
- Niin, nyt se näyttää hyvältä. Kuten sanoin, pitää ajatella tulevaisuutta pitkällä tähtäimellä. Katsokaahan vaikkapa tätä seinää! Jykevää hirttä, ajattelette? No, tästä kun menee pari vuotta eteenpäin niin tämä on kuulkaas aivan päreinä kun siitä menee puskutraktori läpi! Ette kai itsekään maksaisi jyrätystä talosta maltaita?

Tiukempi valvonta iskee Helsingin terasseihin

Tuotteiden mainokset eivät saa näkyä enää ensi keväänä Helsingin terassien päivänvarjoissa ja sivuseinämissä. Myöskään kiinteitä, korkeita rakennelmia ei enää hyväksytä terasseille.

Määräykset sisältyvät yli 500 ravintola- ja kahvilayrittäjän uusiin vuokrasopimuksiin, joita he tekevät loppuvuoteen mennessä Helsingin rakennusviraston kanssa. Sopimukset tulevat voimaan terassikauden alkaessa ensi huhtikuussa ja kestävät kahdeksan vuotta.

Rakennusviraston mukaan tuotemainonta on kielletty jo nykyisissä sopimusehdoissa.

"Sitä ei ole juuri valvottu resurssien puutteen vuoksi, mutta nyt valvontaa kiristetään", kertoo toimistopäällikkö Timo Korhonen ja viittaa siihen, että terassisopimukset siirrettiin kiinteistövirastosta rakennusvirastoon pari vuotta sitten.

Yrittäjiä tiukka mainosten kielto harmittaa.

"Nyt tehdään nykyistä lakia tiukempi mainoskielto, jota meidän mielestämme pitäisi harkita uudelleen", sanoo varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi Matkailu- ja ravintolapalvelut ry:stä (MaRa).

Jos mainospäivänvarjot kielletään tyystin, yrittäjille tulee Aittoniemen mukaan kallis lasku uusien hankkimisesta.

"Iso sään kestävä varjo maksaa yli 2 000 euroa. Samaan aikaan kaupungin perimät vuokrat nousevat neljästä eurosta neliöltä 12 euroon", hän muistuttaa.

Aittoniemen mukaan eri yrittäjät joutuvat eriarvoiseen asemaan, koska yksityisen tontin omistajan kanssa sopimukset tekeville ei tule samanlaisia määräyksiä.

Toimistopäällikkö Korhonen kiistää näkemyksen: "Muidenkin terassien pitää noudattaa määräystä, jotta kaupunkikuva säilyy eheänä."

Rakennusvirasto ei valvo muita kuin sopimuskumppaneitaan.

Uudet terassiohjeet ovat pikkutarkat. Päivänvarjojen ja markiisien tulee olla yksivärisiä. Pleksi- tai lasikaiteita ei sallita, eikä niihin saa ripustaa suojakankaita.

Painekyllästettyjä kalusteita, penkkejä ja halpoja muovituoleja ei sallita. Valkoisia kalusteita ei saa käyttää, koska väri erottuu häiritsevästi katukuvassa ja häikäisee auringossa.

Terasseihin ei saa rakentaa perustuksia, lattiakoroketta eikä raskaita kiinteitä rakenteita.

"Kaupunki haluaa keveitä, helposti purettavia terasseja. Kaupunki ei halua enää Kämpin terassin kaltaisia rakenteita", kuvaa Korhonen.

HS


- *kuiskaten* Olut.
- Mitä?
- *kuiskaten* Iso kolmonen.
- Mitä?!
- *kuiskaten* Ottaisin Karhun ison kolmosen.
- Puhu nyt ääneen, en mä kuule!
- Siis ottaisin kolmostuopin.
- HILJAA! Haluatko että meiltä lähtee anniskeluluvat? Ja sitä paitsi sulla on sellaiset vaatteet, että näytät vapaa-aikaa viettävältä. Napit kiinni ylös asti. Ja jakaus tukassa keskelle.
- Onks nyt hyvä?
- Vielä hymy pyllyyn, niin sitten tarjoillaan. Mutta vain yksi.
- Kiitos nyt tästä.
- EI KIITOKSIA! Vastenmielisesti juot, tuossa terassin teräsjakkaralla. Ja sitten pois täältä, ennen kuin Rakennusviraston mies tulee kyselemään, että kuka täällä jakkaralla istuu.

Kuwait pohtii homoseksuaalien maahantulon kieltämistä - testit lentokentällä

Terveysministeriön korkea viranomainen kertoi, että maahantulijoille aiotaan tehdä lääketieteelliset tarkastukset, joista mahdollinen homoseksuaalisuus selviäisi. Homoseksuaalisuus on kielletty Persianlahden maissa.

Persianlahden maat suunnittelevat lääketieteellisiä testejä, joilla estettäisiin homoseksuaalien maahantulo, sanoo korkea-arvoinen kuwaitilaisviranomainen. Kuwaitin terveysministeriön kansanterveysosaston johtaja Yousuf Mindkar sanoo, että ehdotusta on määrä pohtia Persianlahden maiden kokouksessa marraskuun alkupuolella.

- Terveyskeskuksissa tehdään rutiiniterveystarkastuksia maahanmuuttajille, kun he tulevat Persianlahden maihin, selittää Mindkar kuwaitilaisen Al Rai -sanomalehden mukaan.

- Me aiomme kuitenkin tiukentaa terveystarkastuksia, jolloin voimme havaita homot, joiden maahantulo sitten estetään Kuwaitiin tai muihin Persianlahden maihin, Mindkar jatkoi.

Mindkar ei kuitenkaan tarkemmin määritellyt, millä tavoilla homoseksuaaleiksi epäillyt aiotaan tarkastaa.

Homoseksuaalisuus on kielletty Bahrainissa, Kuwaitissa, Omanissa, Qatarissa, Saudi-Arabiassa ja Arabiemiirikunnissa. Kuwaitissa homoseksuaalisesta teosta saattaa saada kymmenen vuotta vankeutta, jos osapuolena on alle 21-vuotias. Saudi-Arabiassa teosta saattaa saada kuolemantuomion.

Bahrainissa poliitikot ovat painostaneet estotoimiin, sillä heidän mukaansa maahan on tullut paljon homoseksuaaleja. Vuonna 2011 Bahrainissa pidätettiin 127 ihmistä, jotka olivat osallistuneet "moraalittomaan" juhlaan. Pidätetyt olivat homoseksuaaleja etupäässä Persianlahden maista.

Omanissa puolestaan aiemmin tällä viikolla paikallinen sanomalehti The Week suljettiin, kun se oli julkaissut homoseksuaalisuuteen myönteisesti suhtautuneen artikkelin.

Yle


- Anteeksi, tulettekos tänne tullin puolelle?
- No mutta siis tottakai, ilman muuta.
- Tarkistetaan matkalaukut.
- Miksi?
- No, tämä nyt on rutiini. Missäs asioissa saavutte? On niin hieno pinkki glitteröity lentolaukku.
- Ihana lomareissu vain.
- Anteeksi, millainen?
- Ihana.
- Tuota tuota...hei, mites se menee se yksi kappale?
- Mikä?
- Barbra Streisandin Don't Rain on my Parade.
- Ööh, tuota..."don't tell me not to live / just sit and putter / life's candy and the sun's a ball of butter / don't bring around a cloud / to rain on my parade"!
- Just se! Kuulkaahan nyt, meidän on--
- Kauanko tämä kestää? Aviomieheni odottaa.
- AHA! Tulihan se sieltä! Jäitte kiikkiin! Teidät on pidätetty!
- Mistä hyvästä?
- Tehän olette homo, arvon herra!
*mäiskäys käsilaukulla*
- ETTÄS KEHTAATTE! Vaikka vanhempani ovatkin Itä-Saksasta, olen aivan yhtä leidi kuin siskonikin!
- ...
- ?!
- Eipä tässä muuta. Turvallista matkaa.

PS:n Niinistö: Jokaisen perussuomalaisen pitää sitoutua vastustamaan homoliittoja

Perussuomalaisten ensimmäinen varapuheenjohtaja vahvistaa puheenjohtaja Timo Soinin kannan tiukkaan ryhmäkuriin homoliittokysymyksessä.

Soini vaati MTV3:n 45 minuuttia -ohjelman haastattelussa, että perussuomalaisten kansanedustajien pitää noudattaa puolueen kielteistä linjaa, kun aloite tasa-arvoisesta avioliittolaista tulee eduskunnan käsittelyyn.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja, kansanedustaja Jussi Niinistö sanoo MTV3:n Huomenta Suomessa, että jokaisen perussuomalaisen kansanedustajan pitää sitoutua vastustamaan homoliittoja.

– Mitä tähän homoliittolakiin tulee, niin jokainen perussuomalaisten kansanedustajaehdokkaaksi ryhtynyt viime vaaleissa allekirjoitti tämän meidän vaaliohjelmamme, ettei tämä sen kummoisempi asia ole, he ovat hyväksyneet tämän.

Vieraana myös olleen kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Petteri Orpon mukaan kansalaisaloitteesta äänestäminen on jokaisen kansanedustajan omantunnon kysymys. Hän kysyi Niinistöltä, oliko perussuomalaisten ehdokkaaksi haluavalla muuta vaihtoehtoa kuin allekirjoittaa puolueen kielteinen kanta homoliittoihin.

– Jos halusi ehdokkaaksi, niin se (vaaliohjelma) piti allekirjoittaa, Niinistö toteaa.

– Ei kuulosta reilulta, Orpo kommentoi.

– Se on rehellistä, Niinistö vastaa.

Niinistön mukaan homoliittokysymys nousee varmasti esille seuraavissa hallitusneuvotteluissa, mikäli asiaa ei saada tällä kertaa käsitellyksi. Se ei kuitenkaan ole tällä hetkellä perussuomalaisten kynnyskysymys.

– EU:n tukipakettipolitiikka on meille edelleen kynnyskysymys.

MTV3


- Hei sinä siellä!
- Minä?
- Juuri sinä! Oletko itsenäisesti ajatteleva?
- No olen!
- Oletko kyllästynyt vanhojen puolueiden mitäänsanomattomaan politiikkaan?
- Ehdottomasti!
- Haluatko todella muuttaa Suomea?
- No totta mooses! Millaista toimintaa teillä on?
- Emme hyväksy minkäänlaista epätasa-arvoa, syrjintää, tai muutakaan, mikä viittaa ihmisten eriarvoistamiseen sen missään muodossa. Meillä ei ole puoluekuria.
- Voi veljet! Mahtavaa!
- Liitytkö siis Perussuomalaisiin?
- Tottakai! Noilla myyntipuheilla lähden heti mukaan! Nimi paperiin...noin! Tuskin maltan odottaa, että pääsen aidosti muuttamaan Suomea ja laillistamaan avioliiton myös homoille!
- Ööh, tuota noin. Et sitten saa äänestää sen puolesta.
- Mitä? Mutta juurihan luit nettisivuiltanne minulle siitä, että saisin tehdä itsenäisiä päätöksiä...
- Joo, mutta meidän puolue on sitä mieltä, että hyi homot.
- Mutta...
- Saat päättää itsenäisesti just siten kuten haluat, kunhan päätät siten kuten me sanomme.

Ruumisnäyttely päättyi poliisin kutsumiseen paikalle

Ovelta käännytetyt pettyneet ihmiset purkivat kiukkuaan tiedekeskus Heurekan asiakaspalvelijoihin sunnuntaina illalla, kun viimeistä päivää auki olleen Body Worlds -näyttelyn lipunmyynti lopetettiin ilmoitettua kello 21:a aikaisemmin.

Parisensataa ihmistä poistui paikalta turhaan jonotettuaan, mutta pieni ryhmä ihmisiä jäi paikalle vaatimaan pääsyä sisään. Tilanne muuuttui Heurekan henkilökunnan mielestä niin uhkaavaksi, että paikalle kutsuttiin poliisi.

–Asiakaspalvelun työntekijä koki pienen porukan uhkailun ovella niin henkilökohtaiseksi uhkailuksi, että hän tuli siihen johtopäätökseen, että ehkä on parempi kutsua paikalle puolueeton taho, ettei tilanne pääsisi ainakaan pahenemaan, kertoo Heurekan viestintäjohtaja Heli Ainoa.

Poliisi oli Ainoan mukaan kehottanut ihmisiä tyytymään kohtaloonsa, ja tarvittaessa lähestymään Heurekan asiakaspalvelua tavanomaisesti reklamaatioilla.

Heureka oli poikkeuksellisesti auki kello 22:een saakka yleisöä ennätyksellisesti vetäneen näyttelyn viimeisten aukiolopäivien vuoksi. Myös sunnuntaina lipunmyynnin oli luvattu päättyvän kello 21, mutta asiakkaita ei enää otettu sisään Metron tietojen mukaan kello 20.20:n jälkeen.

Miksi asiakkaita ei otettu sisään kello 21:een saakka?

–Loppu oli erittäin ruuhkainen, siellä oli todennäköisesti hetkittäin enemmän porukkaa näyttelyseinien sisällä mitä siellä oikeasti olisi saanutkaan olla turvallisuusmääräysten mukaan. Aika riskirajoilla mentiin. Näyttely oli myös sellainen, että osa plastinoiduista ruumiista oli näytteillä ilman suojaa, eli sinne ei kerta kaikkiaan voinut päästää enempää ihmisiä, selittää Ainoa.

Ainoan mukaan Heurekan nettisivuilla oli tiedotettu, että jonotus voi kestää pitkään. Lisätiedoissa kerrottiin, että lipunmyynti saatetaan joutua lopettamaan ilmoitettua aiemmin.

Paikalla olleiden ihmisten oli vaikeaa sulattaa ulosjäämiselleen annettua selitystä, jonka mukaan turvallisuusmääräykset rajoittavat ihmismäärää, sillä näyttelystä purkautui ulos kaiken aikaa yleisöä, mutta uusia ei otettu siltikään sisään.

–Asiakaspalvelu on pysynyt päätöksessään, ettei ketään enää päästetä sisään. Se paha mieli ja valitus olisi voinut muuten kääntyä siihen, että heiltä otettiin rahat, mutta sitten ei ehtinyt nähdä sitä, mitä tuli katsomaan, sanoo Ainoa.

Helmikuun puolivälissä Heurekassa avattuun näyttelyyn oli tutustunut ennen viimeistä viikonloppua yli 300 000 ihmistä.

–Kukaan ei osannut arvata, että viime hetkillä tulee tällainen ryntäys.

Näyttelyn ehti nähdä 317 986 ihmistä. Heureka yltää tänä vuonna todennäköisesti kaikkien aikojen kävijäennätykseensä.

Body Worlds -näyttely havainnollistaa ihmisen anatomiaa, fysiologiaa ja terveyttä aitojen, plastinoitujen ihmisruumiiden ja elimien avulla. Maailmalla näyttelyn on nähnyt jo 35 miljoonaa ihmistä yli 70 kaupungissa.

Metro


- Anteeksi, henkilökunta?
- Niin?
- Eikö tuonne tosiaankaan pääse sisään?
- Valitettavasti meidän piti laittaa ovet kiinni, koska paikka on tupaten täynnä ja paloturvallisuusrajat tulevat vastaan.
- Siis mitä?! Ettekö te tiedä kauanko olen odottanut?
- Osaan arvioida jonkin verran.
- Minä olen odottanut jo neljä tuntia!
- Höpöhöpö.
- Mitä? Kehtaatteko te--
- Te olette odottanut laskujeni mukaan 220 päivää, 10 tuntia ja 15 minuuttia. Sen verran tämä näyttely on täällä ollut. Ymmärrän, että olette aika vihainen, jos kaiken sen odottamisen jälkeen ette pääsekään katsomaan.
- Vittuiletteko? Minä tulin katsomaan ruumiita!
- Kyllä tänne ruumiita järjestetään, jos on tarvis.

Helsingin Messukeskus lanseerasi uuden nimensä

Helsingin Messukeskuksesta viestitettiin syyskuun alussa, että Helsingin Messukeskus jää nimenä pian unholaan. Uusi nimi julistettiin tänään.

Syyskuun 18. päivästä alkaen uusi nimi on Messukeskus.

Nimi on sama kaikilla kielillä, ja sillä viitataan tapahtumapaikkaan, tapahtumia järjestävään tahoon ja koko kohtaamismedian brändiin, tiedotti Messukeskus keskiviikkona.

Tapahtumapaikan aiempi nimi eli Helsingin Messukeskus, ja toimijaan viittaava Suomen Messut -nimi jäävät historiaan. Samalla Messukeskus uusi myös logonsa. Uusi ylöspäin kasvava sinipunainen spiraali kuvaa "messupöhinää".

HS


- Hei, herää.
- Mitä?
- Herää, tänään pitää esitellä ne meidän uudet ideat Helsingin messukeskukselle. Se uus logo ja kaikkea.
- Öööh...mää oon vieläkin ihan pilvessä...
- Herää nyt jo saakeli! Okei, mitä meillä on, mitä meillä on...
- Jätkä, sä oot ihan paniikissa, mitä mä sanoin siitä avaruuskakun syömisestä.
- Okei, tässä on punainen tussi, tässä on sininen tussi, mä piirrän jotain...noin! Mikä toi on? MIKÄ TOI ON! SE ON TOMMONEN SÖHRÖ! Mikä se on? MÄ EN KEKSI MITÄÄN SUN ON PAKKO NYT AUTTAA MUA TÄSSÄ ME KUOLLAAN KOHTA KAIKKI!
- Siis chillaa ny, sä kaadoit bongin ja sitä kautta mun päälle pössymehut...messupöh...joo! Toi sun piirros kuvaa niinku mössypeh-- eiku siis messupöhinää!
- MUT MIKÄ SE UUS NIMI ON GAAH ME KUOLLAAN ME KUOLLAAN JUST NYT
- Rauha jätkä hei, mieti ny...se on niinku keskus, jossa niinku järjestetään messuja...mitä jos se olis Messukeskus?
- Et nyt vittu rupee flippailemaan mulle.
- Eiku sanotaan että se on modernia retroa. Vähän ku Sodankylän liikuntahalli.
- Jumaliste, Fredrik. Joko sä oot nero, tai sitten mä tapan sut ku tullaan takaisin.

Suomen olympiakomitea kieltää kilpailijoilta sateenkaarikynnet

Olympiakomitean linja on selvä.

Jos suomalainen urheilija maalaa kyntensä sateenkaaren värein Sotšin olympialaisissa ensi vuonna, hänet voidaan sulkea kisoista.

"Monen mielestä se voi vaikuttaa kylmältä, mutta toisaalta se on mahdollistanut sen, että kilpailut ovat säilyneet globaaleina ja ilman boikotteja", sanoo Suomen olympiakomitean puheenjohtaja Risto Nieminen.

Hän puhuu olympialiikkeen säännöistä, jotka kieltävät poliittisten viestien lisäksi muun muassa mainonnan.

"Urheilija sitoutuu näihin sääntöihin."

Olympiakomitean hallitus käsitteli paljon kritisoitua Venäjän homopropagandalakia kokouksessaan keskiviikkona. Laki kieltää "homopropagandan" levittämisen alaikäisille Venäjällä.

"Kisojen ulkopuolella ihmiset ovat vapaita ottamaan kantaa, mutta kisojen aikana ei", Nieminen sanoi.

Myöhemmin Nieminen soittaa tarkentaakseen, että kyseessä on linjaus, jonka myötä Suomen olympiakomitea noudattaa samaa periaatetta Kansainvälisen olympiakomitean kanssa.

"Ei Suomen olympiakomitea kiellä, vaan toimimme kansainvälisen olympialiikkeen sääntöjen mukaan. Olympiakomitea on sitoutunut noudattamaan näitä sääntöjä."

"Me emme tee sitä päätöstä."

Hallituksen urheilujäsenet ilmaisivat kokouksessa huolensa muun muassa siitä, joutuvatko urheilijat Sotšiin valmistautuessaan ottamaan kantaa Venäjän tilanteeseen, vaikka eivät haluaisi.

"He toivoivat, ettei tulisi tilannetta, että paineen alla on otettava kantaa suuntaan tai toiseen."

Niemisen mukaan Venäjän kisoihin osallistuvat urheilijat eivät ole vaarassa.

"Olympiakomitea on selvästi lausunut, että vaaraa ei urheilijan näkökulmasta voi olla."

Näin Venäjän sisäministeriö on myös luvannut – kunhan urheilijat tai yleisö eivät harrasta "homoseksuaalista toimintaa" tai osallistu provokaatioihin.

Moskovan MM-kisoissa muun muassa ruotsalainen korkeushyppääjä Emma Green Tregaro antoi tukensa seksuaalivähemmistöille maalaamalla kyntensä sateenkaaren värein.

Ruotsin yleisurheilujoukkueen johto reagoi nopeasti ja pyysi Green Tregaroa maalaamaan sateenkaarivärit piiloon.

"Ymmärrän, että olympiakisojen huomioarvoa pyrittäisiin käyttämään hyväksi, enkä anna sille tuomiota. Mutta tämä on minun henkilökohtainen kantani", sanoo Nieminen.

Myös kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki (vas) heilutteli Lužniki-stadionilla sateenkaarilippua.

"Hänellä on vahva eettinen näkemys, jota hän on pystynyt toteuttamaan. Siinä mielessä ihan hienoa. Uskon, että hän eettisesti myös ymmärtää, miten Olympiakomitean tulee tässä tilanteessa toimia."

Monet ovat vaatineet olympiakisojen asettamista boikottiin homolain takia.

Niemisen mielestä kisojen saama julkisuus antaa paremman mahdollisuuden epäkohtien osoittamiseen kuin boikotti.

HS


- No niin, kohta se hiihtokisa alkaa!
- Odotahan.
- Mitä nyt, Nieminen?
- Näytä kynnet.
- Mitä?
- Näytä kynnet. Nyt.
- Mut--
- Näytä kynnet.
- Hm. Okei. *hanskat pois*
- Arvasin. Sateenkaarivärejä kynsissä. Nyt samantien menet putsaamaan. Siellä on lavuaarin vieressä kynsilakanpoistoainetta.
- *murinaa*
- Mitä sanoit?
- En mitään.
- Ja tää sun hiihtotrikoo...onko tässä nyt sateenkaarivärejä vai ei?
- Se on kuule ihan meidän maajoukkue- ja sponsoritrikoo.
- No tutkin silti ettei oo mitään pinssejä täällä, ettet vaan ota kantaa mihinkään.
- Mut--
- Ja sitten et haastatteluissa sano toimittajille yhtään mitään homoista, onko selvä?
- Tää on aivan perseestä ettei voi sanoa mitään. Olis pitänyt boikotoida kisoja.
- Miksi noin sanot? Tämähän on mahtava vaikutusmahdollisuus. Tämä kisojen julkisuushan nimenomaan antaa paremman mahdollisuuden epäkohtien osoittamiseen!

Lääkäri leikkasi irti väärän varpaan

Lahtelainen Ismo, 53, meni sairaalaan poistattamaan yhtä varvasta. Lääkärin harmillisen virheen vuoksi hänellä kuitenkin on nyt toisessa jalassa jäljellä vain kolme varvasta.

Lue Ismon koko tarina päivän Iltalehdestä.

IL


(kaurismäkeläisesti)
- ...
- ...
- Oho.
- Mitäpä.
- Leikkasin väärän varpaan.
- Kyllähän se harmittaa.
- Miltä tuntuu?
- Sitä sattuu.

Huhu: Nokia tuo jouluksi kolme jätti-Lumiaa, yhdessä on hirviökamera

Nokian uuden 625 -julkaisusta on ehtinyt kulua vain kaksi päivää, mutta nyt huhutaan jo seuraavista jätti-Lumioista.

Verkkosivusto nokiapoweruser.comin lähteiden mukaan Nokia olisi tuomassa joulumarkkinoille jopa kolmea suurinäyttöistä Lumia-mallia.

Jo aikaisemmin on huhuttu, että yhtiö julkistaisi syyskuussa suurinäyttöisen version Lumia 92X-malleistaan.

Nyt sivuston lähteet tietävät kuitenkin kertoa, että parhaillaan testauksessa olisi myös suurinäyttöinen versio uudesta lippulaivasta Lumia 1020 -mallista ja vieläpä samalla 41 megapikselin hirviökameralla.

Laitteen näytön vaakaresoluutio olisi 1 028 pikseliä ja suoritintehosta vastaisi neliydinsuoritin.

Näiden lisäksi Nokian on huhuttu tuovan markkinoille vastaavan suurinäyttöversion myös Lumia 82X-mallistostaan.

Talouselämä


- Älkää huoliko, minä vain nakkaan sitä nenille.
- Buffy, et voi lyödä sitä suoraan! Pyydä Willowia tekemään joku mystinen inkantaatio, että saat demonin fyysisen muodon esille!
- Ei hätää, Giles! Katso mitä minulla on!
- Uusi Lumia!
- Nimenomaan!
- Siinähän on…hirviökamera!
- Niinpä! Sillä minä näppärästi katson, missä demoni Fhr'ltap on ja lyön demonia nenään!
- Rather marvellous! Xander, sano vielä joku hauska one-lineri!
- Tätä ei tajua kukaan, sarjamme on päättynyt jo kymmenen vuotta sitten.
- Splendid!

Peruspalveluministeri: "Alkoholia saa jo liiankin helposti"

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd) haluaa leikata tuntuvasti alkoholin kokonaiskulutusta. Keinoiksi Huovinen esittää muun muassa alkoholin hinnan korotuksia ja saatavuuden vaikeuttamista.

Huovisen mukaan alkoholihaitat yhteiskunnalle ovat kohonneet jo miljardiluokkaan, eikä hallitus voi seurata enää tumput suorina paisuvia menoja.

"Ei voi hymistellä ja todeta, että alkoholin käyttö on yksityisasia. Miljardin euron vuosikustannus ei ole yksityisasia", Huovinen sanoo.

Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee paraikaa alkoholilainsäädännön kokonaisuudistusta.

Huovinen haluaa, että uudistuksen tavoitteeksi asetetaan kokonaiskulutuksen reilu lasku ja tavoitteen saavuttamiseksi myös selkeä aikataulu.

"Tupakkapuolella meillä on kova tavoite. Suomi tähtää tupakoimattomaan yhteiskuntaan. On ihmeellistä, jos emme pysty toisen haittatuotteen kanssa asettamaan rimaa myös korkealle", Huovinen toteaa.

"Kyllä pitää pyrkiä kunnolliseen kokonaiskulutuksen alentamiseen, jotta alkoholin haittoja voidaan vähentää."

Konkreettisia keinoja leikata kulutusta ovat Huovisen mukaan hintojen nostoja saatavuuden vaikeuttaminen muun muassa myyntiaikojen tiukennuksella.

"Kaikki keinot pitää katsoa läpi. Saatavuudessa eli siinä, milloin alkoholia voi ostaa, on liikuttu viime vuosina aika liberaaliin suuntaan. Nyt on aika miettiä, onko menty jo liiankin vapaaseen myyntiin. Enkä puhu nyt vain Alkosta, vaan tämä koskee muutakin vähittäismyyntiä", Huovinen huomauttaa.

HS


- Okei, eli siis kauppareissun kulku menee näin: Liisa hakee Prismasta rapujuhlatarvikkeet, Juuso noutaa Tiimarista meille ne kaulalaput ja sitten minä käyn noutamassa snapsit Alkosta kunhan olen ensin noutanut ne meidän ravut sieltä luomukasvattajalta.
- Mutta kellohan on jo neljä.
- Mitä sitten?
- Et ehdi takaisin ennen kuin Alko menee kiinni.
- Totta. Kirottua! Mitäpä tehdään...Vesa!
- No mitä?
- Ehditkö sinä poiketa Alkon kautta noutamassa ne snapsit?
- Onko pakko? En oo käynyt tuossa nimenomaisessa Alkossa.
- Älä huoli, se on oikeasti tosi simppeli juttu.
- Niinkö?
- Joo. Muistat vain ensin nämä kolme juttua: katuvainen mies polvistuu Herran edessä. Eli toisin sanoen kyykistyt ennen kuin se iso terä tulee ja silpaisee.
- Just.
- Toisekseen, Jehova kirjoitetaan latinassa I:llä, joten astut siihen I-kirjaimen päälle ettet tipu rotkoon.
- Tää kyllä on vähän hankalaa...
- Älä nyt. Opit tämän, niin voit sitten käydä tulevaisuudessakin ostamassa viinaa.
- Jos jään henkiin.
- Jep. Eli siis sitten sen sillan jälkeen tulee vielä se ninjalauma, se on helppo hoitaa kunhan ensin väistää iskun ja sitten lyö niitä. Tai mitä hittoja, ota pistooli mukaan. Kun pullo on mukana ja maksettu, juokset vain isoa kiveä karkuun ja presto, olet ulkona ja rapujuhlat voivat alkaa.
- Eikö Make voi mennä?
- Ei se viitsi mennä toiste. Sitä paitsi ei se niiden kainalosauvojen kanssa saa mitään sieltä ulos.

Päivi Räsänen: Raamattu lain yläpuolella

Sisäministeri Päivi Räsänen (kd) asettaa Raamatun lain yläpuolelle.

Kansanlähetyspäivillä viime lauantaina puhunut poliisiministeri rohkaisi kuulijoitaan tottelemaan Jumalaa, vaikka samalla tulisi rikkoneeksi lakia.

- Kaikilla meillä on tullut eteen tilanteita, joissa joudumme miettimään, rohkenemmeko toimia vastoin yleistä mielipidettä tai normia, porukan painetta tai jopa lakia, jos nämä ovat Jumalan sanan vastaisia, juhlateltassa puhunut Räsänen alusti.

- Raamatussa kuitenkin sanotaan, että "Enemmän tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä". Sanomisen tila kapenee, jos emme tätä oikeuttamme käytä, Räsänen jatkoi.

Räsäsen puheesta kertoi ensimmäisenä Seurakuntalainen.

Kristittynä maallistuneessa yhteiskunnassa -teemasta yhdessä puolisonsa, Kansanlähetysopiston rehtori Niilo Räsäsen kanssa puhunut Räsänen sanoi, että yhteiskunnassa on parhaillaan käynnissä arvojen välinen taistelu, jota käydään pitkälti kielen avulla.

Esimerkiksi rakkaudelle, vapaudelle ja tasa-arvolle on annettu Räsäsen mukaan uusia sisältöjä.

Maallistumisen vertauskuvana Räsänen käytti Konnunsuon keskusvankilaa, jonka museoidun kirkon alttarilta oli poistettu Museoviraston käskystä risti.

- Se nosti esiin ajatuksia niistä varhaisen kristillisen seurakunnan vahvoista alueista, joissa nyt kaupunkikuvaa hallitsevat minareetit kirkon tornien sijaan - tai ne ateistiset valtiot, joissa kirkot on muutettu uimahalleiksi tai teattereiksi. Tuo sama kehitys on nyt menossa Euroopassa ja Suomessa.

Räsäsen tunnin mittainen puhe otettiin innostuneesti vastaan. Puheesta koostettu cd oli Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen vuotuisen pääjuhlan myydyin äänite. Kansanlähetyspäiville Kankaanpäähän kokoontui viikonlopun aikana liki kymmenen tuhatta vierasta.

IL


- Päivi Räsänen, tervetuloa Fiktiivisten keskustelujen haastatteluun.
- Kiitos.
- Viime aikoina on kohistu paljon Kansanlähetyspäivien puheestanne, jonka myötä olettekin olleet paljon julkisessa keskustelussa. Jopa niinkin paljon, että ehditte meidän haastatteluumme vasta nyt.
- Tämä pitää paikkansa.
- Päivi Räsänen, kannustitteko te puheessanne rikkomaan lakia?
- En. Se oli selkeästi lauseyhteydestä irrotettu lause ja kenen tahansa idiootin pitäisi tajuta, että en tarkoittanut sitä.
- ...Niin.
- Niin.
- Eipä siinä sitten sen kummempaa siitä asiasta.
- Päättyykö haastattelu? Minun pitäisi mennä.
- Odottakaahan hetki. Minulla on tämä puheenne tässä. Puheenne, jonka olen oikeasti lukenut.
- Mistä se löytyi?
- Internetistä.
- No, kysykäähän.
- Lainaan teitä puheestanne: "Kuolemaa ei voi tarkastella vain yksilön oman valinnan näkökulmasta. Kuolema on mitä suurimmassa määrin yhteisöllinen asia. Itsemurha koskettaa kipeästi kymmenien, jopa satojen ihmisten elämää. Sama koskee eutanasiaa, jota puolustetaan sillä perusteella, että ihmisellä
tulisi olla oikeus päättää omasta kuolinhetkestään."
- Niin?
- Tämä jatkuu vielä. "Lääkäriharjoittelussa kohtasin vanhuksen, joka kertoi halvaannuttuaan masentuneena kyselleensä lääkäriltään: “Mitä hyötyä meistä raihnaisista vanhuksista kenellekään on? Joutaisimme kuolla pois.“ Hän sai vastauksen: ”Te suoritatte yhteiskunnan tärkeintä tehtävää, sillä te opetatte meille, mitä on lähimmäisen rakkaus.” Ymmärsin viestin. Huolenpidosta riippuvat lähimmäisemme voivat avuttomuudellaan nostaa yhteisöstämme esiin arvot, jotka lopulta ovat menestyksemme kannalta avaintekijöitä. Yhteiskunta, joka rakentuu lähimmäisen rakkauden, ihmisarvon kunnioituksen ja keskinäisen huolenpidon varaan, kestää vaikeinakin aikoina." Tämä on teidän tekstiänne?
- Kyllä on.
- Päivi Räsänen, oletatteko te, että eutanasia-asioissa ei tehtäisi ratkaisuja tilannekohtaisesti? Oletatteko te, että keino aiheuttaa pyrkimyksiä? Oletatteko te, että ihmiset rynnisivät myrkkyruiskeelle?
- Tämä on hyvin monisäikeinen kysymys, johon ei ole olemassa suoraa vastausta. Haastattelija selvästi yksinkertaistaa liikaa.
- Olette oikeassa. Silti puheestanne on luettavissa, että yhteiskunnan olisi rakennuttava ihmisarvon kunnioitukseen. Kerrotte myöhemmin puheessanne, kuinka Hollannissa merkittävin syy eutanasian pyytämiseen ei ole kipu, vaan yksinäisyys ja riippuvuuden pelko muiden avusta. Koetteko, että Suomeen tulisi tuoda Hollannin malli an sich, emmekö voi muuttaa lakia sellaiseksi, että se sopii meille? Luuletteko, ettemme osaa erottaa toisistaan pelkoa ja kipua?
- Haastattelija ei nyt varmaankaan oikein ymmärrä kuinka tämä tilanne menee. Lisäksi olen lääkäri, joten tietänen asiasta hieman enemmän.
- Voitteko kertoa lisää?
- En.
- Miksette?
- Koska tämä on fiktiivinen keskustelu eikä kirjoittaja oikeasti tiedä mitä minä sanoisin tässä tilanteessa.
- Selvä. Ottakaamme vielä yksi esimerkki.
- No jos nopeasti.
- Lainaan teitä lisää: "Hedonismin perusviesti on se, että sinun pitää kuunnella omia tunteitasi ja toimia niiden mukaan. Hedonismi on erityisen tuhoisa perheiden ja avioliiton kannalta." Lisäksi kirjoitatte myöhemmin seuraavaa: "Arvojen välistä taistelua käydään hyvin pitkälti kielen avulla, kaappaamalla käsitteet, esimerkiksi rakkaus, vapaus tai tasa-arvo uusiin tulkintoihin. Onko rakkaus omista mielihaluista luopumista toisen hyväksi vai omien mielihalujen noudattamista silloin kun se tarkoittaisi vaikkapa puolison hylkäämistä?"
- Niin? Olenko muka väärässä?
- Asettakaamme esimerkki. Kuvitellaan hypoteettisesti, että olisin menossa naimisiin parin kuukauden sisällä. Eivätkö omat tunteeni tarkoita juuri sitä, että menen avioliittoon ja perustan perheen omasta tahdostani? Vailla hedonismia tuskin solmisin pyhää liittoa. Kuinka voitte väittää, että hedonismi voisi olla liitolleni tuhoisaa?
- En osaa sanoa tuohon mitään.
- Miksette?
- Koska tämä on fiktiivinen keskustelu eikä kirjoittaja oikeasti tiedä mitä minä sanoisin tässä tilanteessa.
- Ah, tosiaan. Jälkimmäisestä kommentistanne haluaisin kysyä, onko avioliitto arvokas an sich, vaikkei siinä olisi rakkautta lainkaan?
- Sinä tykkäät näköjään sanoa an sich. Opitko sen ihan vasta?
- Voitteko vastata kysymykseeni?
- Avioliitto on perheen ydinsuhde. Se on ihmiskunnan historian vanhin ja edelleen yhteiskunnan merkittävin julkinen ja oikeudellinen sopimus. Aviosuhde on kaikkien ihmissuhteiden joukossa ainoa, joka on asetettu jo luomisessa. Avioliitto on tarkoitettu siteeksi, mikä pitää perheen koossa.
- Selvä. Näin lopuksi haluaisin kysyä teiltä, Päivi Räsänen, näiden kysymysten valossa yhden kysymyksen.
- Antakaahan tulla.
- Pidättekö te suomalaisia aivan tyhminä?
- Mitä?
- Oletatteko te, että ihminen joka toimii tunteidensa ja oman halunsa mukaan ei haluaisi rakastaa perhettään ja pitää avioliittoaan? Oletatteko te, että eutanasian mahdollisuuden myötä menisimme ja tappaisimme kaikki vanhukset? Oletatteko te, että ihmisillä ei ole lainkaan tilannetajua vaan he kulkevat kasvottomina robotteina halki elämän? Yksinkertaistatteko te suomalaisen ihmisen idiootiksi, joka toimii aina epärehellisesti ja ilkeästi, kunhan vain tilanne sen sallisi?
- En tiedä.
- Miksette?
- Koska tämä on fiktiivinen keskustelu eikä kirjoittaja oikeasti tiedä mitä minä sanoisin tässä tilanteessa.
- Kiitos haastattelusta, Päivi Räsänen.
- Kiitos.

Nokia uudisti ikonisen soittoäänensä

Nokia kertoi maanantaina uudistaneensa klassisen Nokia Tune -soittoäänensä.

Conversations-blogissaan yhtiö kertoo, että tämä on kahdeksas kerta, kun Nokia Tune uudistetaan sen historian aikana.

"Grande Valse soi ensimmäisestä kertaa Nokian TV-mainoksessa nimittäin vuonna 1993, ja vuotta myöhemmin se kuultiin soittoäänenä. Sen jälkeen se on ollut oletussoittoäänenä kaikissa Nokian puhelimissa eli vuosien aikana useissa miljardeissa laitteissa", yhtiö kertoo.

Nokia kertoo, että Tapio Hakasen viiden hengen äänisuunnittelutiimi aloitti urakkansa kuuntelemalla vanhoja ääniä kymmeniä kertoja ja miettivät, miten niihin voisi tuoda jotain uutta.

"Nokia Tunen osalta he loivat lopulta neljä uutta versiota, joista yksi valittiin viralliseksi kappaleeksi. Työssä kuultiin niin äänimaailman asiantuntijoita kuin kuluttajiakin", Nokia kertoo.

Tietoviikko


- Anteeksi, katugallup. Onko teillä hetki aikaa vastata?
- Onko tämä taas niistä ihmisoikeuksista tai kärsivistä pandoista? Minä olen oikeistolainen ekonomi.
- Ei toki. Tämä on Nokian tekemä katugallup.
- Kuulostaa juuri tarpeeksi tylsältä minulle! Kysykäähän.
- Selvä. Kysymys yksi: omistatteko Nokian puhelimen?
- On minulla joku yrityksen hankkima.
- Onko Lumia?
- Ei näköjään ihan niin uusi, olisko tämä C7.
- Selvä...kirjoitan ylös...sitten. Kysymys kaksi: mikä soittoääni teillä on?
- Kai se on se perussoittoääni. Se ti-ta-taa-ta, ti-ta-taa-ta, ti-ta-taa-taa-taa.
- Selvä...hyvä, hyvä...noin, se on merkitty muistiin. Ja sitten, kysymys kolme: kun puhelimenne soi, ärsyttääkö se niin paljon että tekisi mieli repiä oma tai kaverin pää irti?
- Ehkä silloin aluksi, mutta siihen sitten jossain vaiheessa vain tottui ja jäin lillumaan apaattiseen usvaan merkityksettömässä elämässäni.
- Selvä. Kysymys neljä: jos Nokia muuttaisi puhelimiensa oletussoittoääntä, miten se vaikuttaisi teihin?
- Luultavimmin se olisi se viimeinen korsi joka lopulta ajaisi minut murheellisiin tekoihin.
- Tämä olikin viimeinen kysymys. Kiitos ja hyvää päivänjatkoa!
- Kiitos!

Asutko ukkosalueella? Tänne iskivät Suomen salamat

Suomen kovimmat ukkoset ovat viidentoista viime vuoden aikana osuneet Pohjanmaalle. Esimerkiksi Ähtäriin ja Evijärvelle iskee vuosittain keskimäärin noin 600 salamaa. Ilmatieteen laitoksen mukaan vielä ei ole tarpeeksi tutkimustietoa, jotta osattaisiin kertoa, miksi näin on.

Ilmatieteen laitos on kerännyt tilastotietoa ukkospäivistä ja salamoiden lukumääristä vuodesta 1998. Kovimmat ukkoset ovat tänä aikana lyöneet Pohjanmaalle.

Viisitoista vuotta on lyhyt aika ilmastoasioissa. Yleensä tieto kerätään 30 vuoden ajalta, ennen kuin voidaan tehdä johtopäätöksiä. Siksi on vaikea sanoa, ukkostaako Pohjanmaalla todella enemmän tai rajummin kuin muualla Suomessa.

- Pohjanmaan salamatiheyksissä painottuu erityisesti vielä vuosi 2003, joka oli poikkeuksellisen raju, muistuttaa Ilmatieteen laitoksen ukkostutkija Antti Mäkelä.

...

Yle


- Jahas, jahas.
- Oho, notta tulipaha kylymät värreet! Sehän o itte nimismies!
- Ei kai se Hannikaisen isäntä ole täällä taas pontikkaa keittelemässä?
- Ristus! Ei varmasti oo!
- Eikö?
- Tulukohon salama ja lyököhon päähän, jos valehtelen!

Murhasta syytetyt syyttävät hätäkeskusta uhrin kuolemasta

Kahdelle vähän yli kolmikymppiselle joensuulaismiehelle luettiin tänään syyte murhasta Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa.

Kihlakunnansyyttäjä Tuomo Laaninen vaatii molemmille miehille elinkautista vankeusrangaistusta.

Syyttäjä katsoo molempien syyllistyneen 32-vuotiaan joensuulaisen tuttavansa surmaamiseen viime maaliskuussa Joensuun Noljakassa. Surmatyö tehtiin yksityisasunnossa luvattomalla ampuma-aseella ja surman jälkeen uhri löydettiin Kaislarannantien yhden rivitalon parkkipaikalta.

Syytetyt kiistävät murhasyytteen ja pitävät surmatyötä vahingonlaukauksena, eivätkä siis edes tappona.

- Uhrin henki olisi ollut pelastettavissa, jos hätäkeskus olisi lähettänyt ambulanssin heti paikalle ja siksi uhrin kuolema johtuu hätäkeskuksen väärästä menettelystä, eikä rintaan katkaistulla pienoiskiväärillä ammutusta laukauksesta, selitti ampujan puolustus oikeudessa.

Aluksi poliisi epäili, että Noljakan murha ja viime uutena vuotena Joensuussa tapahtunut ns. konepistoolimurha liittyisivät toisiinsa, koska teosta nyt jo elinkautiseen tuomittu mies ja Noljakan murhan uhri olivat molemmat taustaltaan Joensuun skinejä.

Tutkinnan edetessä kävi ilmi, että Noljakan surmatyön epäiltynä motiivina oli pikemminkin uhrin ja tekijöiden välinen henkilökohtainen riita.

Sekä nyt murhasta syytetyillä että heidän uhrillaan on aiempaa väkivaltarikostaustaa.

Murhatutkinnan yhteydessä kävi myös ilmi, että asunnossa, jossa henkirikos tapahtui, kasvatettiin myös kannabiskasveja.

IL


- Saanko kutsua seuraavan todistajan?
- No voi helvetti.
- Saanko vai enkö?!
- No hyvä on. Puolustus voi kutsua seuraavan todistajansa. Olkaa hyvä, asianajaja Lignell.
- Kiitän. Kutsun Joensuun Kiinteistömaailman edustajan Tuija-Britt Stenqvist-Ahosen todistamaan.
- Se olen minä. Mihin saavun?
- Ihan tuonne eteen istumaan. Ja sitten vala. Lukekaa siitä lapusta.
- Minä lupaan ja vakuutan kunniani ja omatuntoni kautta, että minä todistan ja kerron kaiken totuuden tässä asiassa siitä mitään salaamatta tai siihen mitään lisäämättä taikka sitä muuttamatta.
- Kiitos. Rouva Stenqvist-Ahonen!
- Niin?
- Onko totta, että te 12.5.2009 välititte asunnon Joensuun Noljakassa rikoksen uhrille?
- Tämä on totta.
- Onko totta, että mikäli te, Tuija-Britt Stenqvist-Ahonen, ette olisi välittänyt asuntoa Joensuun Noljakassa rikoksen uhrille, häntä EI oltaisi voitu surmata kyseisessä asunnossa?
- Mitä--no ei, mut--
- Arvoisa tuomari! Todistajanlausunto selkeästi osoittaa, että Tuija-Britt Stenqvist-Ahonen on välittänyt surmapaikan rikoksen uhrille täysissä sielun ja ruumiin voimissa ja näin ollen Tuija-Britt Stenqvist-Ahonen on syypää uhrin menehtymiseen. Näin ollen päämieheni ovat syyttömiä.
- Ei tämä kuule mene vieläkään läpi, Lignell.
- No perhana. Kutsun todistajan aitioon rikoksen uhrin ex-tyttöystävän Jessica Vientosen. Eikö olekin niin, että jos olisitte muuttanut uhrin kanssa joskus Loimaalle, tätäkään rikosta ei olisi tapahtunut?

Ilokaasun mainostaminen krapulattomuudella oli liikaa

Ilokaasun käyttöön saattaa liittyä tukehtumisvaara, minkä vuoksi sen markkinointi on erityisen paheksuttavaa, katsoo Mainonnan eettinen neuvosto.

Mainonnan eettinen neuvosto pitää ilokaasun väärinkäyttöön kannustavaa mainosta moitittavana. Neuvosto katsoi, että verkkolehden nettisivuilla julkaistu "Ilokaasukauppa Laillinen päihde - Ei krapulaa" -mainos ei noudattanut markkinoinnin hyviä tapoja, koska ilokaasun käyttöön saattaa liittyä tukehtumisvaara.

Krapulan välttämisellä ilokaasua mainostanut yritys on puolustautunut sanomalla, että mainoskampanjasta oli vastuussa erillinen toimija, eikä yritys voinut tarkastaa mainosten sisältöä etukäteen. Yrityksen mukaan mainos oli myös sen antamien ohjeiden vastainen.

- Mainostoimiston, julkaisijan ja muiden markkinoinnin alalla toimivien tulee noudattaa samoja sääntöjä. Niiden vastaista menettelyä ei voi perustella sillä, että markkinoinnin sisältö on ollut kokonaan tai osittain muiden laatima, toteaa Mainonnan eettisen neuvoston pääsihteeri Paula Paloranta.

Mainonnan eettinen neuvosto on Keskuskauppakamarin yhteydessä toimiva elin, joka antaa lausuntoja siitä, ovatko mainokset laillisia, rehellisiä ja totuudenmukaisia. Neuvosto soveltaa päätöksissään Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n markkinointisääntöjä.

Yle


- Ei.
- Mutta miksei?
- Ette te nyt tosiaankaan voi mainostaa sitä noin.
- No mutta siitä ei tule krapulaa! Ja se on ihan laillinen!
- Ei. Tuo mainos on hyvien tapojen vastainen.
- Mutta...
- Sitä paitsi sen käyttöön liittyy tukehtumisvaara. Yli 2800 ihmistä kuolee joka vuosi. Nämä asiat on otettava vakavasti.
- Mutta...
- Ei. Valitan, mutta Hesburgerin XXL-kerroshampurilaista ei saa mainostaa. Keskustelu on päättynyt.