Elokuvaohjaaja Tuukka Temonen riskeerasi oman kotinsa Teit meistä kauniin -elokuvan rahoituksen takia. Punk-yhtyeen ex-basisti on ylpeä elokuvan Hese-ateriasta ja leffajojosta.
Teit meistä kauniin kertoo punk-bändin syntytarinan. Yhtenä leffan näkyvimmistä sponsoreista on hampurilaisketju Hesburger, joka mainostaa elokuvaa triplasipulihampurilaisaterialla. Onko se ristiriitaista?
Bussipysäkeillä näkyvä mainoskampanja on parin sadan tuhannen arvoinen. Lisäksi Hese sponsoroi elokuvan tekoa parilla kymmenellä tuhannella. Siitä, mikä on ja mikä ei ole punkkia, kertoo myös yksi elokuvan käänteentekevistä kohtauksista.
Onko hamppari punk-bändistä kertovalle elokuvalle korni oheistuote, ohjaaja Tuukka Temonen?
- Mun mielestä se on ihan järjettömän punkkia, että tuollainen turkulainen perheyritys, jolla on pitkät perinteet, laittaa anarkian merkin mainokseen ja haluaa poiketa heidän hyvin konservatiivisesta korporaatiomaailmasta tähän suuntaan, Temonen kommentoi YleX:lle.
Temonen sanoo olevansa erityisen ylpeä elokuvan hampurilaisateriasta: hänen mukaansa se kertoo siitä, että leffa on ikään kuin samalla viivalla Frozenin ja muiden isojen elokuvien kanssa.
- Se ei ole enää puuhastelua, kun isot merkittävät korporaatiot hyväksyvät sen rinnalleen samanarvoisena kuin Disney-elokuvat. Kun korporaatiot kiinnostuvat, niin silloin mun mielestä juttu on iso.
Mutta ymmärtääkö ohjaaja punkin ja purilaisen välistä ristiriitaa?
- Se on taas sellaista kyynistä maailmaa. Se on sitä, missä omaa menestystä ei saisi hehkuttaa, eikä saisi onnistua saati yrittää onnistumisen eteen.
“Taide on uskottavampaa, jos siihen on valmis laittamaan myös omia rahojaan”
Punk-bändinä aloittanut Apulanta on ollut Suomen musiikkikentän outolintu, jolla ei ole ollut koskaan suurta levy-yhtiötä tukena. Samankaltaista linjaa noudattelee myös Teit meistä kauniin -elokuva, jota Elokuvasäätiö lähti tukemaan vasta aivan loppuvaiheessa. Tuukka Temonen rahoitti oman leffaunelmansa siis itse.
Ohjaaja kiinnitti talonsa ja neuvotteli rahaa eri tahoilta. Temosen mukaan hänen ajatusmaailmansa eroaa muista elokuva-alan ihmisistä.
- Suomessa on sellainen erikoinen ajatus, että jos tekee taidetta, niin raha pitää saada kokonaan jostain muualta. Mä taas lähden siitä, että se taide on uskottavampaa, jos siihen on valmis laittamaan myös omia rahojaan.
Temosen mukaan Elokuvasäätiö oli ihan ihmeissään siitä, että ohjaaja laittoi projektiin omat rahansa kiinni.
- Mulle on valjennut tämän projektin aikana se, että Helsingin pieni eliitti on todella vieraantunut kaikesta muusta maailmasta.
Hamppari oli siis leffalle todella tärkeä juttu, mutta löytyy oheistuotteista muutakin ihmeteltävää. Entäs sitten tämä Teit meistä kauniin -jojo?
- Cokis-jojo oli ensimmäinen oheistuote, jonka meidän sukupolvi muistaa. Se on vapauden symboli, ohjaaja perustelee.
YleX
- Elokuvaohjaaja ja Apulannan ex-basisti—
- En ole basisti.
- Hm?
- http://www.enolebasisti.com
- Aivan. Eli siis elokuvaohjaaja Tuukka Temonen, tervetuloa Fiktiivisten keskustelujen haastatteluun. Olemme täällä keskustelemassa Teit meistä kauniin -elokuvasta. Oletko mielestäsi oikea mies ohjaamaan elokuvan?
- No, olenhan sentään Apulannan entinen basisti, joten luonnollisesti.
- Mutta juuri teit selväksi, ettet—
– Kun aihe on niin lähellä itseä, sen tuntee tosi hyvin ja tietää, miten sitä pitää käsitellä, ja millaisista kulmista sitä pitää katsoa.
- On esitetty epäilyksiä, että Teit meistä kauniin -elokuva olisi falski ja teollinen teos, joka vain rahastaa nostalgiannälkäisillä entisillä teineillä, maalaillen kuvaa lapsuuden lama-ajoista, samalla mainostaen yhtyeen käsittämätöntä erinomaisuutta.
- Tämähän on se tyypillinen kriitikon näkökulma. Minusta on erikoista, että kriitikko ylipäänsä hahmona on olemassa. Elokuva-arviohan on aina suoranaista vihapuhetta elokuvataidetta vastaan. Paitsi jos arvio on tietysti hyvä. Minusta on tietysti hauskaa, että vaikkapa Kalle Kinnunen totesi, että elokuva on “teollista vanukasta”, meillä kuitenkin on pienenä tee-se-itse-firmana indiemeininki ja kaikkihan tietävät, että mikäli esimerkiksi panttaa talonsa elokuvaa varten, on helppo tehdä taiteen edessä sellaisia ratkaisuja, joita suuri yleisö saattaisi karsastaa. Suomessa on sellainen erikoinen ajatus, että jos tekee taidetta, niin raha pitää saada kokonaan jostain muualta. Mä taas lähden siitä, että se taide on uskottavampaa, jos siihen on valmis laittamaan myös omia rahojaan. Ei tule valittua sitä kaikkein varminta ja valmiiksi pureskelluinta tietä silloin, kun on vastuu ainoastaan itselleen ja omalle kodilleen ja loppuelämälleen.
- Aivan. Elokuvan oheismainonta on myös huomattu—
- Siksihän mainostetaan, että huomataan, eikö?
- Totta. Etenkin tämä Hesburger-diilinne on herättänyt keskustelua.
- Mun mielestä se on ihan järjettömän punkkia, että tuollainen turkulainen perheyritys, jolla on pitkät perinteet, laittaa anarkian merkin mainokseen ja haluaa poiketa heidän hyvin konservatiivisesta korporaatiomaailmasta tähän suuntaan.
- Mutta eikö käytännössä tässä tilanne mene toisin päin - anarkian merkki korporaation rahantekijänä ei juuri anarkiasta kerro? Eikö tämä ole tekopyhää?
- Tiedätkö mikä on tekopyhää? Se, että pitäisi tehdä mitä sanotaan! Niin kuin nyt vaikka punkkarit. Pitäisi olla yhteiskuntakriittinen ja pitäisi miettiä vähävaraisia ja pitäisi yrittää murtaa sortavat järjestelmät! Pitäisi ja pitäisi!
- Niin, no—
- Tiedätkö mikä on oikeata punkkia? Se, että pesee aamulla hampaat ja menee kouluun! Se, että opiskelee itselleen kunniallisen ammatin. Se, että tienaa omat rahansa ja äänestää sopivaa ehdokasta vaaleissa! Mutta ennen kaikkea se on oikeata punkkia, että antaa hallituksen tehdä rauhassa omat ratkaisunsa eikä lähde huutelemaan poliittisille kentille! Se on sitä aitoa punkkia!
- Kas, kaadoit riehuessasi kahvia HOK-Elanto-paidallesi. Onko se punkkia?
- Alepasta ostettiin teininä kaljat. Tämä paita on vapauden symboli.
- Kiitos haastattelusta, Tuukka Temonen.
- Kiitos.
