Panamalainen lakitoimisto sotki Punaisen Ristin rahanpesuun

Tietovuodon asiakirjat paljastavat, että Mossack Fonseca on säännöllisesti hyödyntänyt kansalaisjärjestöjen, kuten kansainvälisen Punaisen Ristin ja WWF:n nimiä piilottaakseen asiakkaidensa rahojen alkuperän. Järjestöt eivät ole asiakirjojen perusteella tienneet menettelystä.

Niin sanottujen Panaman papereiden mukaan panamalainen lakitoimisto Mossack Fonseca on järjestelmällisesti hyödyntänyt tunnettujen kansainvälisten kansalaisjärjestöjen nimiä piilottaakseen asiakkaidensa rahojen alkuperää.

Ranskalainen Le Monde ja sveitsiläinen Le Matin Dimanche ovat tutkineet Panaman papereita. Asiakirjojen mukaan Mossack Fonseca perusti kaksi ylevältä kuulostavaa säätiötä – Faith Foundationin ja Brotherhood Foundationin.

Asiakirjojen mukaan noin 500 yritystä on siirtänyt varojaan näihin kahteen säätiöihin useiden miljoonien arvosta. Epäilysten välttämiseksi Mossack Fonseca on kuitenkin merkinnyt säätiöiden omistajaksi Punaisen Ristin.

Järjestelyn tarkoituksena on ollut piilottaa varojen tosiasialliset omistajat ja hyödyntää Punaisen Ristin mainetta epäilyttävien varainsiirtojen hälventämiseksi.

Aineistossa on vuodelle 2008 päivätty sähköposti, jossa lakitoimiston työntekijä kertoo, että Mossack Fonsecalla on valmis todistus, jota käytetään säännöllisesti. Sähköpostissa kerrotaan, miten Faith Foundationin edunsaajaksi merkitään juuri kansainvälinen Punainen Risti.

Vuoden 2011 maaliskuussa lähetetyssä sähköpostissa kerrotaan Faith Foundationin edunsaajan osoite. Kyseessä on Sveitsin Genevessä päämajaansa pitävän Punaisen Ristin osoite.

Myös ympäristöjärjestö WWF:n nimeä on hyödynnetty varojen todellisten omistajien piilottelussa.

Asiakirjojen perusteella järjestöt eivät ole tienneet, että niiden nimiä on hyödynnetty varojen piilottelussa. Panaman lakien mukaan järjestöille ei ole tarvinnut kertoa, että ne on merkitty säätiöiden edunsaajiksi, Mossack Fonseca sanoo sähköpostissaan.

Punainen Risti on tyrmistynyt tiedoista.

– Työskentelemme konliktialueilla. Olemme aseettomia. Ainoa suojamme ovat nimemme ja tunnuksemme. Ihmiset luottavat maineeseemme. Mitä jos nämä rahat liittyvät jonkin konliktin osapuoleen. Ajatelkaa, millaisia seurauksia sillä meille olisi, Punaisen Ristin kansainvälisen komitean edustaja Claire Kaplun sanoi uutistoimisto AP:lle.

Punaisen Ristin nimen tai merkin väärinkäyttö on kansainvälisen oikeuden mukaan rangaistavaa. Geneven sopimuksen hyväksyneet valtiot sitoutuvat suojaamaan järjestön mainetta väärinkäytöksiltä.

Yle


*ringaling*
- Mossack Fonseca, kasvoton lakimies puhelimessa.
- No se on kansainvälinen veroviranomainen täällä heippa. Vähän tässä näistä varainsiirroista.
- Ai mistä varainsiirroista? Ei meillä täällä mitään varoja siirretä.
- No siis kun täällä on nämä Faith Foundation ja Brotherhood Foundation, niin ne kiinnostavat.
- Mikä niissä kiinnostaa? Eivät ole yhtään kiinnostavia sellaiset, ei niistä kannata kysellä.
- Eikun nämä nimet ovat vaan niin...jotenkin tuntuvat vähän falskeilta. Ihan niin kuin joku olisi keksinyt, että tällaisia säätiöitä ei ainakaan tutkittaisi.
- Miten niin falskeja? Hä? Aika paksua soitella tänne ja sanoa jotain falskiudesta. Oma nimesikin on varmaan tosi falski, varmaan joku...joku...Heikki.
- Mitä?
- Niin että falski Heikki olet. Helppoheikki. Että ootko itte kiertänyt siis veroja eikun siis perustanut ihan hyviä ja täysin puhdasmielisesti nimettyjä säätiöitä. Että ihan turha soitella tänne! Eiköhän tämä puhelu ollut tässä!
- Hei hei hei, älkääs nyt, vaikutatte jotenkin stressaantuneelta.
- STRESSAANTUNUT OOT ITE ARVAA MILTÄ TUNTUU KUN JOKU SOITTELEE TÄNNE JA SYYTTELEE VERONKIERROSTA EI TUNTUIS KIVALTA SUSTAKAAN HEI!
- Mutta enhän minä syyttänyt teitä vielä mistään. Haluaisin vain tietää, kenen varoja ovat Faith Foundationissa ja Brotherhood Foundationissa.
- Öö...niin siis nehän on...no siis ne mun paprut on siis tuolla vähän kauempana niin en mä nyt _just_ näe niitä omistajia.
- Minä voin kyllä odottaa kun haette ne.
- Jaa...niinkö? Joo...no...ai hitsin vitsi nythän mä muistin että mun sihteeri vei ne just tänään pesuun.
- Pesuun?
- Pesuun? Kuka vei mitään pesuun. Siis vei ne...mitä nyt papereille tehdään...
- Arkistoon?
- Niin just! Arkistoon meni ne, eli en pysty juuri nyt sanomaan teille, että keitä omistajia siellä on!
- Tämä kuulostaa nyt perin epäilyttävältä. Meidän on nyt pakko tulla paikan päälle tutkimaan tätä asiaa.
- Ei! Älkää tulko! Me on just remontoitu! Maali on vielä märkää! Tulee hienoon pukuun tahroja!
- Mutta jos ette voi kertoa omistajia, niin meidän on pakko tutk--
- PUNAINEN RISTI! NE ON PUNAISEN RISTIN RAHOJA!
- Niinkö?
- Joo! Niillä autetaan kuule koko maailmaa ja siellä sota-alueilla saavat lapset niillä rahoilla ruokaa.
- Ai. No sitten. Ei kai tässä mitään. Jatkakaa hommia, mukavaa päivänjatkoa!
- Kiitos! Me jatketaan juuri niin kuin ennenkin!
*klik*

Wahlroos Nordea-kohusta: "Tästä ei itse asiassa löydy mitään väärää"

Nordean hallituksen puheenjohtajan Björn Wahlroosin mukaan Nordea on viime päivien Panama-kohusta huolimatta noudattanut toiminnassaan niin lakia, pankkeihin kohdistuvaa sääntelyä ja omaa sisäistä sääntelyään.

”Tästä ei itse asiassa löydy mitään, missä olisi tehty väärin. Nordean osalta on noudatettu kaikkea sääntelyä, pankkiregulaatiota ja myös sisäistä sääntelyä”, Wahlroos sanoi toimittajille ennen UPM:n yhtiökokousta Helsingissä.

Wahlroos on myös UPM:n hallituksen puheenjohtaja.

Nordea kiristi sisäistä sääntelyään vuonna 2009, jolloin se myös menetti tuhansia asiakkaita. Wahlroos sanoi myös, ettei hän tiennyt Panama-vuodon yhteydessä ilmi tulleesta toiminnasta mitään, eikä siten ole puuttunut siihen. Viime päivien aikana tehdyissä sisäisissä selvityksissä ei ole Wahlroosin mukaan paljastunut mitään lainvastaista.

Nordean maineesta ja imagosta Wahlroos sanoi olevansa hallituksen puheenjohtajana ”aina huolissaan”. Hän myönsi, että kohu on aiheuttanut Nordean maineelle kolauksen.

"Mutta kun tätä nyt selvitetään, ehkä asia saa hieman oikeammat mittasuhteet”, Wahlroos sanoi.

Esimerkiksi SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on ilmoittanut lopettavansa puolueen asiakkuuden Nordeassa.

”Eihän se hyvältä tunnu, mutta en toisaalta tiennyt, että he olivat asiakas”, Wahlroos sanoi.

Kauppalehti


- Björn “Nalle” Wahlroos, tervetuloa Fiktiivisten keskustelujen haastatteluun.
- Hehh eheh hhehhehhehehe, kyllähän tänne voi tulla “rupattelemaan”!
- Herra Wahlroos, Nordea on viime aikojen uutisoinnin mukaan luotottanut Panaman pöytälaatikkoyritysten kautta kazakstanilaista oligarkkia, saanut uhkasakkoja siitä, ettei ole tutkinut asiakkaiden veronkiertoa ja muutenkin samaan aikaan sekä pahoitellut omaa toimintaansa että ilmoittanut lopettaneensa tietyt asiat. Silti olette todenneet haastattelussa että “mitään väärää ei ole silti tehty”, voitteko kommentoida? Miten mitään väärää ei ole tehnyt, jos itseäkin kaduttaa oma toiminta?
- Eheeheheheheh! Ihan lain puitteissa ollaan menty!
- Onko tämä teidän mielestänne kuitenkaan moraalista?
- Ehehehehehehehh! Tai no, niin. Oikeassahan olet - ja jos nyt saan uskoutua sinulle, niin tämä on aika raskasta, vaikka mitäpä en maailman eteen tekisi.
- Mitä te mielestänne maailman eteen teette?
- Minäpä kerron. On nimittäin kaksi asiaa, jotka minulle ovat tässä maailmassa lähellä sydäntä. Toinen on syy-seuraussuhde.
- Ja toinen on?
- Supersankarisarjakuvat.
- Mitä?
- Katsohan, minä olen kahlannut jo 60-luvulta lähtien sarjakuvia. Teräsmies ja Lepakkomies olivat jo tuttuja, Hämähäkkimies vei sydämeni kun alkoi ilmestyä vuonna 1962. Heissä oli se sellainen ihmisen ideaali, se jota halusin saavuttaa!
- Kertokaa toki lisää.
- Ydinaika oli alkanut, joten minä siirryin poliittiseen toimintaan vuonna 1968. Pyrkimyksenä oli päästä kommunistisen liikkeen kautta myös ekologiseen liikkeeseen, jotta olisin voinut päätyä tilanteeseen, jossa hiivimme ydinvoimalalle ja jokin radioaktiivinen ötökkä puraisisi minua. Sitten voisin olla sankari!
- Mitä tapahtui?
- No, emme ikinä päässeet kylliksi lähelle. Mutta ajatus jäi ilmaan. Maailma tarvitsi sankaria. Ja tässä kohtaa tuli syy-seuraussuhde mieleeni.
- Niin?
- Katsohan, jos luet sarjakuvalehtiä tarpeeksi, ymmärrät, että supersankarit saapuvat silloin, kun heitä tarvitaan. Silloin ymmärsin. Kävelin Hankeniin siisteissä kuteissa ja aloin siteerata Ayn Randia. Muutuin kylmäksi ja laskelmoivaksi hirviöksi. Aloin rakentaa imperiumia.
- Tarkoitatko...
- Kyllä. Jotta voimme saada supersankarin, tarvitsemme ensin superroiston. Ja jos se olisi se uhraus, joka minun pitäisi tehdä, niin silloin minun pitäisi se tehdä. Mieti nyt! Idealistinen nuori kääntää _vuoden_ aikana päänsä ja ryhtyy pahikseksi. Jos se jos mikä ei ole superroiston kehitystarina, niin mikä on? Ja ajattele Lex Luthoria. Hän ainakin kiertäisi veroja ja jäädessään kiinni vain myhäilisi ja nauraisi että mitään ei ole tehty väärin. Hän olisi moraaliton saastapilkku. Ei kai kukaan ajattele, että tällainen käytös olisi jotenkin hyvää ja kaunista? Kuka määrittää pankkinsa sisäisen sääntelyn niin, että tällainen toiminta on "normaalia"? Herätkää nyt, ihmiset! Pitääkö tässä alkaa kaataa öljyä joutsenten päälle tai myydä Suomen luonto ulkomaille?
- Mutta--
- Minä uskon, että aika on kypsä. Kohta joku nousee minua vastaan. Ja silloin maailmalla on se sankari, jota se tarvitsee.
- Ja mitä sitten?
- Sitten minä sanon: "Pahkeinen! Estit suunnitelmani tällä kertaa, Erikoishenkilö, mutta vielä minä palaan! Muahaahahaha!"
- Kiitos haastattelusta, Björn Wahlroos.
- Ei Björn Wahlroos...minä olen MAAILMAN PASKIN NALLE! HAHAHAHAHAHAH! VAPISE, MAAILMA!

Nordea kiistää auttavansa asiakkaitaan veronkierrossa

Pohjoismainen pankkikonserni Nordea kiistää auttavansa asiakkaitaan kiertämään veroja.

– Veroneuvontaa koskevat periaatteemme ja eettiset toimintatapamme ovat selvät. Emme kannusta asiakkaitamme verojärjestelyihin emmekä mahdollista järjestelyjä, joita pidetään veronkiertona. Autamme asiakkaitamme maksamaan tarvittavat verot, kirjoittaa Nordean lehdistöpäällikkö Anni Hiekkanen tiedotteessa.

Muun muassa Ylen haltuunsa saamien asiakirjojen mukaan Nordean Luxemburgin-yksikkö on vuosien 2004–2014 aikana perustanut asiakkailleen lähes 400 veroparatiisiyhtiötä Panamaan ja Brittiläisille Neitsytsaarille.

Nordean tiedotteen mukaan sen Luxemburgin-yksikkö on ollut "joidenkin asiakkaidensa puolesta yhteydessä panamalaisiin yhtiöihin hallinnollisissa asioissa".

Nordean mukaan offshore-yhtiöitä voidaan käyttää laillisena apuna asiakkaiden kansainvälisen liiketoiminnan hallinnoinnissa.

– Tällaisissa tapauksissa Nordea varmistaa useilla prosesseilla ja valvontakeinoilla, että asiakkaat ilmoittavat tietonsa asianomaisille veroviranomaisille. Nordea ei missään tapauksessa hyväksy yhtiöjärjestelyjä, jotka eivät ole läpinäkyviä asianomaisten veroviranomaisten kannalta, Hiekkanen kertoo.

Ylen MOT-ohjelman haastatteleman Nordean Luxemburgin toimitusjohtajan ja Nordea Private Bankin johtajan Thorben Sandersin mukaan ennen vuotta 2009 Nordea ei tarkistanut, käyttivätkö asiakkaat pankkia veronkiertoon. Vuoden 2009 lopussa pankki linjasi, ettei se hyväksy, että sitä käytettäisiin tällaiseen toimintaan.

Hiekkanen kertoo tiedotteessa, että toimintatapojen muutos ei miellyttänyt kaikkia asiakkaita, ja sen vuoksi Panamassa yhtiöjärjestelyihin ryhtyneiden asiakkaiden määrä on vähentynyt vuoden 2009 jälkeen.

Taloussanomat


- Päivää, henkilökohtainen pankkineuvoja.
- Päivää, asiakas.
- Olisi ihan sikana fyffeä.
- Jaha.
- Haluaisin kiertää veroja.
- No minä en kyllä siihen kannusta ollenkaan.
- Millä tavalla ette kannusta siihen?
- En kannusta, että avaatte Panamaan yrityksen, jonka kautta voisitte tehdä veronkiertoa.
- Ahaa! Miten se tehtäisiin?
- No varmaankin näin *hiiren klikkailua* ja sitten soitettaisiin puhelu, joka menisi näin, odottakaahan kun soitan…yes, hello, it is personal bank man here, yes, let’s put up a bulvaan, you be the general manager yes of course thank you…niin tuolla tavalla kuin nyt perustin teille firman, se on kuulkaa aivan väärin toimittu silloin!
- Jahas juu ja justiinsa! Mitäs tapahtuu nyt, kun minä voisin siirtää nämä rahani tuonne Panamaan?
- No nyt minä varmistan useilla prosesseilla ja valvontakeinoilla, että ilmoitatte tietonne asianomaisille veroviranomaisille.
- Miten?
- Sanokaa perässäni: Minä lupaan ja vannon—
- Minä lupaan ja vannon.
- Kautta kiven ja kannon—
- Kautta kiven ja kannon.
- Että en jätä mainitsematta veroviranomaisille tästä—
- Että en jätä mainitsematta veroviranomaisille tästä.
- Tai mörökölli minut vieköön.
- Tai mörökölli minut vieköön.
- No niin, hyvä. Sitten vielä toinen valvontakeino.
- No?
- Minä kirjoitan tähän nyt konttorin postiosoitteen. Laitatte minulle HETI postikortin jos aiotte kiertää veroja.
- Tämä selvä.
- Tämä korttimuutos, tämä kuulkaas oli paha juttu. Meiltä lähti tosi monta asiakasta kun tälleen alettiin valvomaan. Että kyllä on nyt selvästi pistetty kova kovaa vastaan!
- Olette te hurjia!

LA Times: Pentagonin aseistamat ja CIA:n tukemat kapinalliset taistelevat keskenään Syyriassa

Yhdysvaltojen eri tiedustelu- ja puolustusorganisaatioiden tukemat erilliset kapinallisryhmät taistelevat toisiaan vastaan Aleppon ja Turkin rajan välisellä alueella Syyriassa, kertoo Los Angeles Times -sanomalehti.

Lehden mukaan kapinallisryhmien väliset taistelut korostavat sitä, kuinka vähän vaikutusvaltaa Yhdysvaltojen tiedustelu- ja sotilasviranomaisilla on rahoittamiinsa ja kouluttamiinsa ryhmiin.

Yhdysvaltain viranomaiset ja kapinallisjohtajat ovat vahvistaneet, että Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA:n ja puolustusministeriö Pentagonin aseistamien ryhmien väliset taistelut ovat kiihtyneet viimeisen kahden kuukauden aikana.

Helmikuun puolivälissä Pentagonin tukemat, pääasiassa kurditaistelijoista koostuvat Syyrian demokraattiset joukot ajoivat CIA:n aseistaman kapinallisryhmän Fursan al Haqin pois Aleppon pohjoispuolella sijaitsevasta Marean kaupungista.

Kapinallistaistelijoiden mukaan vastaavanlaisia yhteenottoja on on tapahtunut muun muassa Azazin kaupungissa ja Aleppossa.

LA Timesin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan Yhdysvaltojen tukemien eri kapinallisryhmien väliset taistelut voivat olla väistämättömiä.

Entinen Yhdysvaltain asevoimien tiedusteluorganisaation Defense Intelligence Agencyn virkailija Jeffrey White arvioi LA Timesille, että ongelma voi kasvaa tulevaisuudessa, kun kapinallisryhmät taistelevat Aleppon pohjoispuolella sijaitsevan raja-alueen hallinnasta.

Yle


- ...ja tukemamme kapinallisryhmä on näin ollen käsiäänestyksellä päätetty. Kiitos.
- *kuiskaten* Hei...psst..CIA:n kaveri...
- *kuiskaten* Mitä, Pentagonin kaveri?
- *kuiskaten* Niin siis ketä me tuetaan?
- *kuiskaten* Emmä tiedä. Kai joku kertoo sen.
- *kuiskaten* Onkse toi listan eka.
- *kuiskaten* Ehkä. Tai listan toka.
- *kuiskaten* Okei. Pitää vaan arvata sit.
- *kuiskaten* Mikset sä kysy?
- *kuiskaten* Emmä kehtaa. En mä kuunnellu. Kysy sä.
- *kuiskaten* No en mäkään kuunnellu, emmäkään kehtaa.
- *kuiskaten* Ehkä joku tietää.
- *kuiskaten* Joo, ei tässä mikään voi mennä vikaan.

Immonen: Kantasuomalaisiin kohdistuu entistä enemmän vihapuhetta, rasismia ja väkivaltaa

– Olen huolestunut suomalaisen valtamedian asenteesta rasismia kohtaan. Monet toimittajat ovat pyrkineet kirjoittelullaan luomaan yhteiskunnassamme yleisesti sellaista mielikuvaa, että rasismin uhrit olisivat aina yksinomaan maahanmuuttajia, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen Facebookissa.

Ensinnäkin osanottoni kaikille niille, jotka ovat menettäneet tänään läheisensä Belgian terrori-iskuissa. Pidän lisääntyneitä iskuja Euroopassa ja niiden polttoaineena toimivaa vihaa länsimaalaisia kohtaan erittäin huolestuttavana kehityksenä.

Toiseksi haluan toivottaa hyvää rasismin vastaista viikkoa kaikille. Olen ollut jo pitemmän aikaa huolissani erityisesti kantasuomalaisiin kohdistuvan vihapuheen, rasismin ja väkivallan voimistumisesta maassamme.

Kuten tiedämme, erityisesti nuoret suomalaiset naiset ovat joutuneet nykyisin enenevissä määrin sekä internetissä että ulkona liikkuessaan kuulemaan monenkirjavaa solvaamista ja haukkumista ulkomailta Suomeen tulleilta vierasmaalaisilta. Kaduilla liikkuvia suomalaisia on myös valittu maahanmuuttajien väkivaltarikosten uhreiksi usein pelkästään sillä perusteella, että he ovat sattuneet olemaan valkoihoisia suomalaisia.

Olen huolestunut myös suomalaisen valtamedian asenteesta rasismia kohtaan. Monet toimittajat ovat pyrkineet kirjoittelullaan luomaan yhteiskunnassamme yleisesti sellaista mielikuvaa, että rasismin uhrit olisivat aina yksinomaan maahanmuuttajia. Todellisuus on kuitenkin toinen, kuten edellä osoitin.

Lisäksi valtamedia on halunnut tuomitsemisen sijaan lelliä sellaisia julkisuuden henkilöitä, jotka ovat sortuneet avoimeen vihapuheeseen suomalaisia kohtaan. Esimerkkinä voidaan mainita Jari Tervo, joka haukkui kirjoituksessaan (Ylen verkkosivut 28.9.2015) osaa suomalaisista ”valkoiseksi roskaväeksi”. Ajatelkaapa, mikä älämölö ja kauhistelu siitä olisi alkanut, jos joku julkisuuden henkilö olisi erehtynyt nimittämään tummaihoisia ”mustaksi roskaväeksi”.

Ajoittain minusta tuntuu, että erityisesti länsimaalainen valkoihoinen lihaa syövä heteromies joutuu alituiseen pyytelemään anteeksi jo pelkkää olemassaoloaan. Uskaltakaa, ystävät, olla aidosti sitä mitä olette.

Suomen uutiset


- Meillä tänään Fiktiivisissä keskusteluissa tärkeästä ja päivänpolttavasta kysymyksestä, rasismista, on kertomassa kansanedustaja Olli Immonen. Tervetuloa.
- Kiitos.
- Olli, sinä olet kokenut rasismia. Haluaisitko kertoa siitä?
- No, mua haukutaan kaveriksi tai Olliksi tai perussuomalaiseksi, persuksi ja kaikkea sellaista. Ei se nimitteleminen hyvältä tunnu. Se on vähän ahdistavaa.
- Tuleeko siitä paha mieli?
- Sitä on tapahtunut niin usein, ettei siitä jaksa oikein enää välittää. Suomalaisena oleminen on muutenkin nykyään todella vaikeaa, kun julkisuuden henkilöt ivaavat.
- Millä tavalla?
- Esimerkiksi Jari Tervo kutsui suomalaisia roskaväeksi.
- Se on kyllä paha juttu. Kaikki suomalaisetko roskaväkeä?
- Ei, vaan osa suomalaisista. Ajattele nyt, jos joku olisi sanonut kaikkia tummaihoisia roskaväeksi.
- Sinä sanoit nyt kaikki, etkä osa.
- Minä tiedän. Tämä on sellainen olkiukko.
- Näytätkö olkiukosta, mihin sinua on syrjitty, Olli?
- Elämä on aivan hirveää, kun on länsimainen valkoihoinen lihaa syövä heteromies. Tuntuu, kuin muiden mielestä pitäisi pyydellä jatkuvasti anteeksi. Kun humalapäissäni kirjoittelen valkoisen rodun noususta ja ruman monikulttuurisuuskuplan tuhosta, niin siitähän tulee heti kalabaliikki.
- Ymmärrän. Sä olet rohkea ja vahva mies, Olli, kun uskallat näin avoimesti puhua tällaisesta asiasta, josta aika harva puhuu. Mitä sulle tämän kirjoittelun jälkeen tapahtui?
- Se oli aivan hirveää. Ensiksi piti lähteä lomalle.
- Palkattomalle?
- Ei, kyllä se ihan palkallinen oli. Mutta kun tulin takaisin…
- Olit menettänyt työpaikkasi?
- Ei, kyllä se työ jatkui ihan siitä mistä aiemminkin.
- Mutta tämä sinun kirjoituksesi oli poistettu?
- Ei, kyllä sekin ihan siellä on vielä. Ei siihen kukaan ole koskenut.
- Eli siis sinuun suhtaudutaan rasistisesti koska—
- No siis mieti! Olen valkoihoinen lihaa syövä heteromies! Pilkkaan kaikkia ja hengailen natsien kanssa eikä siltikään työlle tai maineelle tapahdu mitään! Ihan niin kuin se, että satuin syntymään valkoihoisena ja peniksen kanssa tarkoittaisi sitä, että elämän vaikeusaste olisi heti säätynyt “Easy”-tasoon. Viholliset ovat ihan liian helppoja enkä saa haastetta mistään! Kaiken tämän lisäksi kun kirjoitin tuon FB-statuksen, joka tässäkin dialogissa on kärjessä, niin meidän puolueemme julkaisi sen sellaisenaan Suomen Uutiset -sivulla, eli siis minulla on vielä poliittisen puolueemmekin tuki tälle asialle! Etkö sinä tajua! Minä yritän niin kovasti olla mulkku ja kusipää ja kaikki vain taputtelevat päähän että “semmoista se Olli on”. Yritä tässä nyt kapinoida, kun kaikki ymmärtävät! Kaikki palvovat ympärillä niin, että hävettää aivan! Tekee melkein mieli pyytää anteeksi koko olemassaoloaan!
- Voimia, Olli. Meidän ajatuksemme ovat sinun kanssasi.

Ylen A2-vierasvalinnalle sataa kritiikkiä: Kaksi kansanedustajaa perunut tulonsa

Ylen päätös kutsua A2 Turvattomuus -iltaan islam-vastaisen Finnish Defence League -järjestön puheenjohtajan on saanut kaksi kansanedustajaa perumaan osallistumisensa ohjelmaan. Lisäksi muutamia yleisöön kutsuttuja henkilöitä on perunut tulonsa, kerrotaan Yleltä.

Finnish Defence Leaguen (FDL) puheenjohtajan Jukka Ketosen osallistuminen keskusteluohjelmaan yhtenä illan vieraista julkistettiin eilen.

Valinta on herättänyt voimakasta kritiikkiä sosiaalisessa mediassa.

Kansanedustajat Jani Toivola ja Nasima Razmyar ovat ilmoittaneet jäävänsä pois keskustelusta.

Mikä on toinen ääripää?
Portaankorvan mukaan on äärimmäisen arvokasta, että ensimmäisen kerran saman pöydän ääreen saadaan keskustelemaan maahanmuuttajakeskustelun erilaiset ääripäät.

Mikä on toinen ääripää Finnish Defence Leaguelle?

– Tämä on paha kysymys. Minun mielestäni toinen ääripää on on sellaiset ihmiset, jotka täysin tuomitsevat toiset, jotka eivät edusta samaa näkökulmaa. He, jotka pitävät kynsin hampain kiinni vain omasta näkökulmastaan, eivätkä ole valmiit edes kuuntelemaan. En tarkoita, että pitäisi hyväksyä, mutta voi löytää ymmärrystä sille, miksi ihminen ajattelee tuolla tavalla.

– Ehkä toinen pää on se, joka huutaa sillan toisesta päästä, että sinä olet rasisti, sinä olet fasisti. Sinulla ei ole oikeutta sanoa mitään. Tuki suusi. Ehkä se on se ääripää, Portaankorva vielä tarkentaa.

Hän painottaa, että tarkoitus on saattaa nämä ääripäät vuoropuheluun saman pöydän ääreen.

– En halua tähän maahan sellaista, että alamme keskenämme kahinoimaan. Mutta tämä ei tarkoita sitä, että hyväksyisin fasismia tai mitään sellaista.

…

MTV


- Eli siis mä haluan luoda keskusteluohjelman, jossa AIDOSTI ääripäät keskustelevat. Mukavasti ruoan ääressä.
- Miten pidät sen kontrollissa?
- Annas kun selitän.

***

*kuvausten alettua*
- Ja tervetuloa uuteen hienoon keskusteluohjelmaamme Pötyä pöytään ja politisoimaan! Halusimme tuoda studioon keskustelun ääripäät, joten tuolla pöydän toisessa päässä meillä on uusnatseja.
- White power!
- Ja koska toista ääripäätä ei ole, meillä on täällä tyhjä tuoli. Heippa, tyhjä tuoli.
- ...
- Meillä onkin täällä jo pataruoka valmistumassa. Tänne on pilkottu porkkanaa ja palsternakkaa ja taitaapi siellä olla perunaa ja rakuunaakin! Ihana sinappikastike tässä myös. Mitäs mieltä tyhjä tuoli on?
- ...
- Entä uusnatsi?
- UUNIIN! KAIKKI UUNIIN!
- No todellakin meillä lähtee nyt ruoka uuniin! Eikö ole kiva, kun kerrankin kuuntelemme toisiamme?

Kalevalan päivän erikoinen: Ilmarinen takoo sammon

Vaka vanha Väinämöinen otti ruskean orihin,
pani varsan valjahisin, ruskean re'en etehen;
itse reuoikse rekehen, kohennaikse korjahansa.

Laski virkkua vitsalla, helähytti helmisvyöllä;
virkku juoksi, matka joutui, reki vieri, tie lyheni,
jalas koivuinen kolasi, vemmel piukki pihlajainen.

Ajavi karettelevi. Ajoi soita, ajoi maita,
ajoi aavoja ahoja. Kulki päivän, kulki toisen,
niin päivällä kolmannella tuli pitkän sillan päähän,
Kalevalan kankahalle, Osmon pellon pientarelle.

Siinä tuon sanoiksi virkki, itse lausui ja pakisi:
"Syö, susi, unennäkijä, tapa, tauti, lappalainen!
Sanoi ei saavani kotihin enämpi elävin silmin
sinä ilmoisna ikänä, kuuna kullan valkeana
näille Väinölän ahoille, Kalevalan kankahille."

Siitä vanha Väinämöinen laulelevi, taitelevi:
lauloi kuusen kukkalatvan, kukkalatvan, kultalehvän;
latvan työnti taivahalle, puhki pilvien kohotti,
lehvät ilmoille levitti, halki taivahan hajotti.

Laulelevi, taitelevi: lauloi kuun kumottamahan
kultalatva-kuusosehen, lauloi oksillen otavan.

Ajavi karettelevi kohti kullaista kotia,
alla päin, pahoilla mielin, kaiken kallella kypärin,
kun oli seppo Ilmarisen, takojan iän-ikuisen,
luvannut lunastimeksi, oman päänsä päästimeksi
pimeähän Pohjolahan, summahan Sariolahan.

Jop' on seisottui oronen Osmon uuen pellon päähän.
Siitä vanha Väinämöinen päätä korjasta kohotti:
kuuluvi pajasta pauke, hilke hiilihuonehesta.

Vaka vanha Väinämöinen itse pistihe pajahan.
Siell' on seppo Ilmarinen: takoa taputtelevi.
Sanoi seppo Ilmarinen: "Oi sie vanha Väinämöinen!
Miss' olet viikon viipynynnä, kaiken aikasi asunut?"

Vaka vanha Väinämöinen itse tuon sanoiksi virkki:
"Tuoll' olen viikon viipynynnä, kaiken aikani elellyt
pimeässä Pohjolassa, summassa Sariolassa,
liukunut Lapin lauilla, tietomiesten tienohilla."

Siitä seppo Ilmarinen sanan virkkoi, noin nimesi:
"Oi sie vanha Väinämöinen, tietäjä iän-ikuinen!
Mitä lausut matkoiltasi tultua kotituville?"

Virkki vanha Väinämöinen: "Äijä on mulla lausumista:
onp' on neiti Pohjolassa, impi kylmässä kylässä,
jok' ei suostu sulhosihin, mielly miehi'in hyvihin.
Kiitti puoli Pohjan maata, kun onpi kovin korea:
kuuhut paistoi kulmaluilta, päivä rinnoilta risotti,
otavainen olkapäiltä, seitsentähtinen selältä.

"Sinä, seppo Ilmarinen, takoja iän-ikuinen,
lähe neittä noutamahan, päätä kassa katsomahan!
Kun saatat takoa sammon, kirjokannen kirjaella,
niin saat neion palkastasi, työstäsi tytön ihanan."

Sanoi seppo Ilmarinen: "Ohoh vanha Väinämöinen!
Joko sie minut lupasit pimeähän Pohjolahan
oman pääsi päästimeksi, itsesi lunastimeksi?
En sinä pitkänä ikänä, kuuna kullan valkeana
lähe Pohjolan tuville, Sariolan salvoksille,
miesten syöjille sijoille, urosten upottajille."

Siitä vanha Väinämöinen itse tuon sanoiksi virkki:
"Viel' on kumma toinen kumma: onp' on kuusi
kukkalatva,
kukkalatva, kultalehvä, Osmon pellon pientarella;
kuuhut latvassa kumotti, oksilla otava seisoi."

Sanoi seppo Ilmarinen: "En usko toeksi tuota,
kun en käyne katsomahan, nähne näillä silmilläni."
Sanoi vanha Väinämöinen: "Kun et usko kuitenkana,
lähtekämme katsomahan, onko totta vai valetta!"

Lähettihin katsomahan tuota kuusta kukkapäätä,
yksi vanha Väinämöinen, toinen seppo Ilmarinen.
Sitte tuonne tultuansa Osmon pellon pientarelle
seppo seisovi likellä, uutta kuusta kummeksivi,
kun oli oksilla otava, kuuhut kuusen latvasessa.

Siinä vanha Väinämöinen itse tuon sanoiksi virkki:
"Nyt sinä, seppo veikkoseni, nouse kuuta noutamahan,
otavaista ottamahan kultalatva-kuusosesta!"

Siitä seppo Ilmarinen nousi puuhun korkealle,
ylähäksi taivahalle, nousi kuuta noutamahan,
otavaista ottamahan kultalatva-kuusosesta.

Virkki kuusi kukkalatva, lausui lakkapää petäjä:
"Voipa miestä mieletöintä, äkkioutoa urosta!
Nousit, outo, oksilleni, lapsen-mieli, latvahani
kuvakuun on nouantahan, valetähtyen varahan!"

Silloin vanha Väinämöinen lauloa hyrähtelevi:
lauloi tuulen tuppurihin, ilman raivohon rakenti;
sanovi sanalla tuolla, lausui tuolla lausehella:
"Ota, tuuli, purtehesi, ahava, venosehesi
vieä vieretelläksesi pimeähän Pohjolahan!"

Nousi tuuli tuppurihin, ilma raivohon rakentui,
otti seppo Ilmarisen vieä viiletelläksensä
pimeähän Pohjolahan, summahan Sariolahan.

Siinä seppo Ilmarinen jopa kulki jotta joutui!
Kulki tuulen tietä myöten, ahavan ratoa myöten,
yli kuun, alatse päivän, otavaisten olkapäitse;
päätyi Pohjolan pihalle, Sariolan saunatielle,
eikä häntä koirat kuullut eikä haukkujat havainnut.

Louhi, Pohjolan emäntä, Pohjan akka harvahammas
tuop' on päätyvi pihalle. Itse ennätti sanoa:
"Mi sinä lienet miehiäsi ja kuka urohiasi?
Tulit tänne tuulen tietä, ahavan rekiratoa,
eikä koirat kohti hauku, villahännät virkkaele!"

Sanoi seppo Ilmarinen: "En mä tänne tullutkana
kylän koirien kuluiksi, villahäntien vihoiksi,
näillen ouoillen oville, veräjille vierahille."

Siitä Pohjolan emäntä tutkaeli tullehelta:
"Oletko tullut tuntemahan, kuulemahan, tietämähän
tuota seppo Ilmarista, takojata taitavinta?
Jo on viikon vuotettuna sekä kauan kaivattuna
näille Pohjolan perille uuen sammon laaintahan."

Se on seppo Ilmarinen sanan virkkoi, noin nimesi:
"Lienen tullut tuntemahan tuon on seppo Ilmarisen,
kun olen itse Ilmarinen, itse taitava takoja."

Louhi, Pohjolan emäntä, Pohjan akka harvahammas,
pian pistihe tupahan, sanovi sanalla tuolla:
"Neityeni nuorempani, lapseni vakavimpani!
Pane nyt päällesi parasta, varrellesi valke'inta,
hempe'intä helmoillesi, ripe'intä rinnoillesi,
kaulallesi kaunihinta, kukke'inta kulmillesi,
poskesi punottamahan, näköpääsi näyttämähän!
Jo on seppo Ilmarinen, takoja iän-ikuinen,
saanut sammon laaintahan, kirjokannen kirjantahan."

Tuop' on kaunis Pohjan tytti, maan kuulu, ve'en valio,
otti vaattehet valitut, pukehensa puhtahimmat;
viitiseikse, vaatiseikse, pääsomihin suoritseikse,
vaskipantoihin paneikse, kultavöihin kummitseikse.

Tuli aitasta tupahan, kaapsahellen kartanolta
silmistänsä sirkeänä, korvistansa korkeana,
kaunihina kasvoiltansa, poskilta punehtivana;
kullat riippui rinnan päällä, pään päällä hopeat huohti.

Itse Pohjolan emäntä käytti seppo Ilmarisen
noissa Pohjan tuvissa, Sariolan salvoksissa;
siellä syötti syöneheksi, juotti miehen juoneheksi,
apatti ani hyväksi. Sai tuosta sanelemahan:

"Ohoh seppo Ilmarinen, takoja iän-ikuinen!
Saatatko takoa sammon, kirjokannen kirjaella
joutsenen kynän nenästä, maholehmän maitosesta,
ohran pienestä jyvästä, kesäuuhen untuvasta,
niin saat neion palkastasi, työstäsi tytön ihanan."

Silloin seppo Ilmarinen itse tuon sanoiksi virkki:
"Saattanen takoa sammon, kirjokannen kalkutella
joutsenen kynän nenästä, maholehmän maitosesta,
ohran pienestä jyvästä, kesäuuhen untuvasta,
kun olen taivoa takonut, ilman kantta kalkuttanut
ilman alkusen alutta, riporihman tehtyisettä."

Läksi sammon laaintahan, kirjokannen kirjontahan.
Kysyi paikalta pajoa, kaipasi sepinkaluja:
ei ole paikalla pajoa, ei pajoa, ei paletta,
ahjoa, alasintana, vasarata, varttakana!

Silloin seppo Ilmarinen sanan virkkoi, noin nimesi:
"Akatp' on epäelköhöt, herjat kesken heittäköhöt,
eip' on mies pahempikana, uros untelompikana!"

Etsi ahjollen alusta, leveyttä lietsehelle
noilla mailla, mantereilla, Pohjan peltojen perillä.

Etsi päivän, etsi toisen. Jo päivänä kolmantena
tuli kirjava kivonen, vahatukko vastahansa.
Tuohon seppo seisottihe, takoja tulen rakenti;
päivän laati palkehia, toisen ahjoa asetti.

Siitä seppo Ilmarinen, takoja iän-ikuinen,
tunki ainehet tulehen, takehensa alle ahjon;
otti orjat lietsomahan, väkipuolet vääntämähän.

Orjat lietsoi löyhytteli, väkipuolet väännätteli
kolme päiveä kesäistä ja kolme kesäistä yötä:
kivet kasvoi kantapäihin, vahat varvasten sijoille.

Niin päivänä ensimäisnä itse seppo Ilmarinen
kallistihe katsomahan ahjonsa alaista puolta,
mitä tullehe tulesta, selvinnehe valkeasta.
Jousi tungeikse tulesta, kaasi kulta kuumoksesta,
kaari kulta, pää hopea, varsi vasken-kirjavainen.

On jousi hyvän näköinen, vaan onpi pahan tapainen:
joka päivä pään kysyvi, parahana kaksi päätä.

Itse seppo Ilmarinen ei tuota kovin ihastu:
kaaren katkaisi kaheksi, siitä tunkevi tulehen;
laitti orjat lietsomahan, väkipuolet vääntämähän.

Jop' on päivänä jälestä itse seppo Ilmarinen
kallistihe katsomahan ahjonsa alaista puolta:
veno tungeikse tulesta, punapursi kuumoksesta,
kokat kullan kirjaeltu, hangat vaskesta valettu.

On veno hyvän näköinen, ei ole hyvän tapainen:
suotta lähtisi sotahan, tarpehetta tappelohon.

Se on seppo Ilmarinen ei ihastu tuotakana:
venon murskaksi murenti, tunkevi tulisijahan;
laitti orjat lietsomahan, väkipuolet vääntämähän.

Jo päivänä kolmantena itse seppo Ilmarinen
kallistihe katsomahan ahjonsa alaista puolta:
hieho tungeikse tulesta, sarvi kulta kuumoksesta,
otsassa otavan tähti, päässä päivän pyöryläinen.

On hieho hyvän näköinen, ei ole hyvän tapainen:
metsässä makaelevi, maion maahan kaatelevi.

Se on seppo Ilmarinen ei ihastu tuotakana:
lehmän leikkeli paloiksi, siitä tunkevi tulehen;
laitti orjat lietsomahan, väkipuolet vääntämähän.

Jo päivänä neljäntenä itse seppo Ilmarinen
kallistihe katsomahan ahjonsa alaista puolta:
aura tungeikse tulesta, terä kulta kuumoksesta,
terä kulta, vaski varsi, hopeata ponnen päässä.

On aura hyvän näköinen, ei ole hyvän tapainen:
kylän pellot kyntelevi, vainiot vakoelevi.

Se on seppo Ilmarinen ei ihastu tuotakana:
auran katkaisi kaheksi, alle ahjonsa ajavi.

Laittoi tuulet lietsomahan, väkipuuskat vääntämähän.

Lietsoi tuulet löyhytteli: itä lietsoi, lietsoi länsi,
etelä enemmän lietsoi, pohjanen kovin porotti.
Lietsoi päivän, lietsoi toisen, lietsoi kohta kolmannenki:
tuli tuiski ikkunasta, säkehet ovesta säykkyi,
tomu nousi taivahalle, savu pilvihin sakeni.

Se on seppo Ilmarinen päivän kolmannen perästä
kallistihe katsomahan ahjonsa alaista puolta:
näki sammon syntyväksi, kirjokannen kasvavaksi.

Siitä seppo Ilmarinen, takoja iän-ikuinen,
takoa taputtelevi, lyöä lynnähyttelevi.
Takoi sammon taitavasti: laitahan on jauhomyllyn,
toisehen on suolamyllyn, rahamyllyn kolmantehen.

Siitä jauhoi uusi sampo, kirjokansi kiikutteli,
jauhoi purnun puhtehessa: yhen purnun syötäviä,
toisen jauhoi myötäviä, kolmannen kotipitoja.

Niin ihastui Pohjan akka; saattoi sitte sammon suuren
Pohjolan kivimäkehen, vaaran vaskisen sisähän
yheksän lukon ta'aksi. Siihen juuret juuttutteli
yheksän sylen syvähän: juuren juurti maaemähän,
toisen vesiviertehesen, kolmannen kotimäkehen.

Siitä seppo Ilmarinen tyttöä anelemahan.
Sanan virkkoi, noin nimesi: "Joko nyt minulle neiti,
kun sai sampo valmihiksi, kirjokansi kaunihiksi?"

Tuop' on kaunis Pohjan tyttö itse noin sanoiksi virkki:
"Kukapa tässä toisna vuonna, kenpä kolmanna kesänä
käkiä kukutteleisi, lintusia laulattaisi,
jos minä menisin muunne, saisin, marja, muille maille!

"Jos tämä kana katoisi, tämä hanhi hairahtaisi,
eksyisi emosen tuoma, punapuola pois menisi,
kaikkipa käet katoisi, ilolinnut liikahtaisi
tämän kunnahan kukuilta, tämän harjun hartehilta.

"Enkä joua ilmankana, pääse en neitipäiviltäni,
noilta töiltä tehtäviltä, kesäisiltä kiirehiltä:
marjat on maalla poimimatta, lahen rannat laulamatta,
astumattani ahoset, lehot leikin lyömättäni."

Siitä seppo Ilmarinen, takoja iän-ikuinen,
alla päin, pahoilla mielin, kaiken kallella kypärin
jo tuossa ajattelevi, pitkin päätänsä pitävi,
miten kulkea kotihin, tulla maille tuttaville
pimeästä Pohjolasta, summasta Sariolasta.

Sanoi Pohjolan emäntä: "Ohoh seppo Ilmarinen!
Mit' olen pahoilla mielin, kaiken kallella kypärin?
Laatisiko mieli mennä elomaillen entisille?"

Sanoi seppo Ilmarinen: "Sinne mieleni tekisi
kotihini kuolemahan, maalleni masenemahan."

Siitä Pohjolan emäntä syötti miehen, juotti miehen,
istutti perähän purren melan vaskisen varahan;
virkki tuulen tuulemahan, pohjasen puhaltamahan.

Siitä seppo Ilmarinen, takoja iän-ikuinen,
matkasi omille maille ylitse meren sinisen.
Kulki päivän, kulki toisen; päivälläpä kolmannella
jo tuli kotihin seppo, noille syntymäsijoille.

Kysyi vanha Väinämöinen Ilmariselta sepolta:
"Veli, seppo Ilmarinen, takoja iän-ikuinen!
Joko laait uuen sammon, kirjokannen kirjaelit?"

Sanoi seppo Ilmarinen, itse laatia pakisi:
"Jopa jauhoi uusi sampo, kirjokansi kiikutteli,
jauhoi purnun puhtehessa: yhen purnun syötäviä,
toisen jauhoi myötäviä, kolmannen pi'eltäviä."

Kalevala: Kymmenes runo



(jossain Suomessa, tiellä)
*snap*
*snap*
*snap*
*snap*
- Hei ukko!
- Eikun Väinämöinen. Ukko on vähän korkeammalla.
- Aha, okei. Hei Väinämöinen!
- Mitä?
- Mitä sää siellä puussa teet?
- Laitan tänne tämmöisiä kukkia.
- Nitojalla?
- No en nitojalla, tai mistäs sitä tietää vaikka laittaisinkin. Mutta se on hauskaa ajatella, että Väinämöinen nitoo muovikukkia kuuseen.
- Mitä muovi on?
- No se on semmoista öljystä valmistettua juttua. Tässä niin kuin hienosti sekoitellaan modernia aikaa ja vanhaa aikaa, tulee sellaista kivan anakronistista ja anarkistista vibaa!
- Mutta siis mitä sä teet siellä kuusessa?
- No eikö se nyt näy?
- Nidot tekokukkia kuuseen.
- Joo, ja sitten laitan tänne tämmöisen otavan näköisen systeemin.
- Otavan? Sen tähtikuvion?
- No eikun lohiverkon. Minä googlasin sen itsekin vasta äsken, että otava on lohiverkko.
- Perin mielenkiintoista! Tällä kaikella on varmasti tarinan kannalta joku merkitys! Lähdenpä satunnainen kulkija ja dialogin mahdollistaja tästä matkaan. Hei hei!
- Hei hei, satunnainen kulkija! Minä nidon tänne vielä muutaman tekokukan. Ja taittelen foliosta kuun.

***

*kop kop*
- Väinämöinen! Mitä jätkä?
- Ilmarinen, moikka! *bro fist*
- Missäs jätkä on hengaillut?
- Pohjolassa, Pohjolassa…totaa, onks ollut mitään mimmitouhua?
- Mitäs tässä, eipä juuri, kuinkas?
- Eikun olis yks aivan kipeen upee beibi siellä joka olis ihan just sulle sopiva bööna.
- Tosiaanko? Vitsi miten siistiä! Aivan parast—hetkinen. Et kai sä taas oo mennyt hölmöilemään jotain ja nyt mun pitää käydä takomassa jollekulle jotain arvokasta, ettet sä saa köniisi?
- …
- Väinämöinen.
- …en sano että se _ei_ olisi mahdollista.
- Perkele sun kanssa.
- Mut sä lähdet mun messiin Pohjolaan?
- No en todellakaan lähde. Hoida itte omat hommas.
- Joo, mä hiffaan, mä hiffaan. Sääli. On muuten ihan törkeen hieno kuusi tossa vähän matkan päässä.
- Mitä jostain kuusesta?
- Eiku siis siellon oksilla kukkia ja kuu ja otava.
- Otava? Se tähtikuvio?
- No ei, urpo, ku lohiverkko.
- Hä, miksi kuusessa olisi kukkia ja lohiverkko. En usko.
- Tuu vaikka itte kattomaan!

***

- Ei samperi, kyllä sä olit Väinämöinen oikeassa!
- Mähän sanoin, MÄHÄN SANOIN, ei aina pidä aatella että olisin kauhea douchebag.
- Miten toi on tehty? Mä en todellakaan tajua.
- Kiipeä katsomaan!
- Niin kiipeänkin.
*kiipeämisen ääniä*
- Mitä hittoa? Näähän on tekokukkia ja foliosta tehty kuu ja…
- TORNADO! NYT!
- Mitä? HAISTA SINÄ VÄINÄMÖINEN VI*pluff*
*tuuli kaappaa Ilmarisen ja vie tämän kohti Pohjolaa*
- Olipa oivasti tarinan kannalta merkityksellinen tämä kuusijuttu!
- Eikö vain, satunnainen kulkija?

***

- aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa *tömps*
- Kuka siellä kulkee? Mitä hä? Saat haulikosta!
- Älä ammu! Minä olen lentänyt halki ilmojen tänne vastentahtoisesti!
- Mmhmm. No kun oot lentänyt, niin ootko nähnyt sitä Ilmarista, semmoinen luvattiin tänne. Sampoa takomaan.
- Minä itse asiassa olen Ilmarinen.
- Ai sää vai! Mahtavaa! Minä olen Pohjolan emäntä. Tulit sitten naista hakemaan?
- No…niin…no…
- Tässäpä on tyttäreni, Pohjan tyttö. Tyttö, tules sanomaan moi!
- Whatever, mutsi.
- Oho, hänhän on aika…
- Vetävä?
- No, sanotaan näin. Mitä pitää tehdä?
- Takomishommiin, takomishommiin!
- All right! Ai niin, meinasit niin kuin oikeaa takomista. Okei, tehdään se saakelin Sampo.
- Ei Danske Bank -vitsiä?
- En saanut sopimaan tähän.

***

MITÄ TÄNÄÄN TAOTTAISIIN?

- Jaha, ja meillä onkin täällä jo näköjään paja kuumana. Ilmarinen, mikäs meillä on meininki?
- Noo, pari päivää meillä meni kamojen etsimisessä ja hyvän ahjopaikan laittamisessa, mutta nythän meillä on tuolla jo liekit täysillä! Kolme päivää on nyt sitten paisteltu.
- Näköjään orjat puhaltelevat hiillosta oikein kunnolla, eikös tämä ole hieman arveluttava toimintamalli?
- Emme puhu orjista, puhumme tukityöllistetyistä.
- Aivan, aivan juu. Siellä meillä onkin valmistumassa jo jotain mainiota, mikäs siellä on?
- Katsellaanpa…otetaan tästä kiinni…
- Onpas todella komea kultainen jousi! Kyllä tätä kelpaa näyttää—
- *kraks* Juu siis tämä on aivan paska ei tämän tämmöinen pitänyt olla. Laitetaas takaisin liekkeihin.
- Mutta…
- Tulehan uudestaan huomenna.
- Menemme mainostauolle huomiseen asti!

NYT UUDET HUONEKALUT SOTKASTA! MUNANMUOTOISET TUOLIT SINULLEKIN!

- Ja me palasimme nyt mainostauolta ja nyt meillä onkin jo taas tulossa uutta ahjosta, ja se on upea VENE! Voi hitsi, näin upeaa venettä en ole nähnyt koskaan! Olet sinä eri mainio—
- *kraks* IT’S FUCKING RUBBISH! SHUT IT DOWN! SHUT IT DOWN! Vene palasiksi ja ahjoon! En todellakaan tilannut tällaista. IT’S INEDIBLE!
- Mennäänpä taas mainoskatkolle.

TURSO DESIGN! ME MAHDUTAMME KAIKKI IDEASI LOPPUTULOKSEEN!

- Ja täällä taas ahjon äärellä, meillä on haastateltavana Ilmarinen, joka on juuri ottamassa ahjosta--
- LEHMÄ! MITEN TÄÄLLÄ ON LEHMÄ?! OIKEASTI! VOI SAAKELI!
- Mutta sehän on kovin komea—
- HIEHO HALKI JA UUNIIN!
- Tässä myös todistamme suomalaisen maahanmuuttokeskustelun syntyä. Mainoskatkolle.

AINO-JÄÄTELÖ! MAISTA MAKUJA AJALTA, JOLLOIN PAKASTINTA EI OLLUT KEKSITTYKÄÄN! PERINTEINEN MAKU, IHAN VARMASTI!

- En keksi enää yhtään juontoa, mites, joko meidän perfektionisti-Ilmarinen
- Aura! VOI PERKELE! EN TODELLAKAAN OO MITÄÄN AURAA TAKOMASSA—
- Jooei, tämä ei ole enää edes hauskaa. Menen etsimään viinaa.

***

- Kappas vaan, tupsahti sampo pihalle ahjosta.
- No kiva, Ilmarinen. Sehän tuli ihan ekalla yrityksellä. Miten joku ylipäänsä onnistuu takomaan ensin vaikka mitä muuta ennen kuin saa sen, mitä LÄHTI YRITTÄMÄÄN?
- Kestäähän se, kun on takoja iänikuinen—
- Se on se Väinämöinen, joka on TIETÄJÄ iänikuinen. Eli besserwisser.
- Noh noh. Mutta tässä tää sampo nyt sinulle olisi, Pohjolan emäntä.
- Ja siinä on kaikki pyydetyt ominaisuudet?
- Kyllä. Tuosta kun väännät niin tulee rahaa, tosta viljaa ja tuosta suolaa.
- Kiva juttu hei! Mäpä laitan tämän tuonne meidän varastoon lukkojen taakse, sä voisitkin lähteä nyt vikittelemään sitä tytärtäni.

***

- Hei, nuori neito.
- Whatevs.
- Mites, tuota, kun minä tuon sammon taoin.
- Niin?
- Niin että mites, lähdetkö sä mun mukaan?
- Siis are you 4 realz? lol, ihan käsittämätönt et dude niinku vaan tulee mestoille ja sit vähän naputtelee jotain ja siit hyvästä MUN pitäis järkkää pesää? Luuletsä et mä oon joku trophy wife?
- No siis…
- Kato tää mun speech pattern saattaa muistuttaa semmost rasittavaa pissist mut se on vaan six et mä oon teini! Ei se meinaa sitä, et vaik oisinkin tämmönen, et lähtisin tost noin jonku mutsin valitseman kundin messiin. Mullon omii haaveit!
- Mut—
- Mullei oo tos penniikää kii! Mä lähen menee. Ciao!
- Perkele…

***

- Voi Ilmarinen, vituttaako?
- No kyllä. Tässä kyllä kylvetään siemenet kainuulaiselle pessimismille.
- Tekiskö mieli lähteä naruun, on sen verran kypärä kallellaan?
- Joo. Himaan ja nirri veks.
- No otapa tosta kuule vähän syötävää ja juotavaa ja sitten paattiin tästä hop! Kolmen päivän perästä pitäisi olla kotona.
- Mitäpä se hyvejää.

***

- Ilmarinen! Mitä bro! Menikö hyvin?
- No meni kuule Väiski aivan _sairaan_ hyvin.
- Kuulostat sarkastiselta. Taoitko sammon?
- No kyllä taoin. Tuli kuule sen verran rahaa ja viljaa ja suolaa että kyllä kelpaa olla perhana. Mua ei huvita enää kyllä mikään.

Paavo Väyrynen perustaa uuden puolueen

Keskustan konkarivaikuttaja ja kunniapuheenjohtaja, europarlamentaarikko Paavo Väyrynen perustaa uuden puolueen.

Väyrynen ilmoittaa puolueen perustamisesta verkkosivuillaan.

Väyrynen kertoo, että hänen perustamansa Kansalaispuolue ry (Medborgarpartiet r.f.) on tarkoitus merkitä puoluerekisteriin, kun edellytykset tähän täyttyvät. Puoluerekisteriin päästäkseen uusi puolue tarvitsee 5 000 kannattajakorttia.

Väyrysen mukaan puolueen tärkein ja kiireellisin tehtävä on Suomen irrottaminen euroalueesta. Omaan kelluvaan valuuttaan siirtymisen lisäksi puolue pyrkii rakentamaan ”tasa-arvoista ja hajautettua ihmisyyden yhteiskuntaa” ja vastustaa keskittävää metropolitiikkaa.

Väyrynen ilmoittaa jatkavansa europarlamentaarikkona Kansalaispuolueen jäsenenä, mutta hän aikoo palata eduskuntaan vaalikauden aikana. Väyrynen aikoo myös olla ehdolla vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.

Väyrynen kehottaa Keskustan toiminnassa mukana olevia kannattajiaan jatkamaan työtään puolueessa ja vaikuttamaan sen poliittiseen linjaan.

Yle Uutisten tavoittaman Väyrysen avustajan mukaan Väyrynen kommentoi asiaa tiedotustilaisuudessa huomenna aamulla.

Väyrysen suunnitelmista ensimmäisenä kertoi Maaseudun Tulevaisuus.

Yle


- Paavo Väyrynen--
- EUROPARLAMENTAARIKKO Paavo Väyrynen!
- Anteeksi. Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen, tervetuloa Fiktiivisten keskustelujen haastatteluun.
- Kiitos.
- Mukavaa, että ehditte kiireiseltä aikataulultanne tänne. Olette perustanut uuden puolueen. Kertoisitteko siitä?
- Mielelläni! Kansalaispuolue on Suomen oloissa ainutlaatuinen parlamenttipuolue. Tarkoituksena on, että sen jäsenenä tulevat olemaan vain eduskunnan ja Euroopan parlamentin jäsenet, jotka kaikki kuuluvat puoluehallitukseen. Omalta osaltani olen Kansalaispuolueen jäsen aluksi europarlamentaarikkona. Joskus vaalikauden mittaan aion palata eduskuntaan ja olla ehdokkaana vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.
- Hetkinen nyt siis. Puolueessa ei ole muita jäseniä kuin eduskunnan ja Euroopan parlamentin jäsenet?
- Niin.
- Miten tämä nyt on kansalaispuolue? Miten kansalaiset muka kuuluvat tähän?
- Kansalaispuolueelle muodostetaan tukiryhmä, johon voivat kuulua sellaiset sitoutumattomat ja eri puolueisiin lukeutuvat suomalaiset, jotka kannattavat sen tavoitteita. Tukiryhmään ilmoittautuva voi itse päättää julkistetaanko hänen kuulumisensa siihen vai ei.
- Eli ei kuitenkaan kuulu puolueeseen?
- Ei toki.
- Miksi ei? Eihän tämä sitten aja kansalaisten asiaa?
- Ei kansalaisten, vaan KANSALAISEN. Kansalainen olen minä.
- En nyt täysin ymmärrä--
- Minäpä selitän. Tunnetteko Newtonin kolmannen lain?
- Toki. Jos kappaleeseen vaikuttaa toinen kappale jollain voimalla, niin samanaikaisesti kappaleen täytyy vaikuttaa toiseen kappaleeseen yhtä suurella, mutta suunnaltaan vastakkaisella voimalla.
- Aivan. Eli jos Kansalaispuolueen jäsenenä ovat vain eduskunnan ja Euroopan parlamentin jäsenet...
- Niin?
- ...niin se tarkoittaa myös sen, että eduskunnan ja Euroopan parlamentin jäsenet ovat myös automaattisesti Kansalaispuolueen jäseniä. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Suomen 200 kansanedustajasta, jotka kaikki ovat eduskunnan jäseniä, kaikki ovat automaattisesti Kansalaispuolueen jäseniä, tehden Kansalaispuolueesta välittömästi Suomen suurimman puolueen ja minusta näin ollen pääministerin.
- ...
- Kysyttävää?
- Olen sanaton.
- Sanokaa vain "kiitos haastattelusta", niin minä poistun.
- Öö...kiitos haastattelusta.

Poliisi: Turvapaikanhakijat ahdistelleet lapsia Helsingissä – ”Nuoriin tyttöihin käydään käsiksi”

Helsingin apulaispoliisipäällikön Ilkka Koskimäen arvion mukaan turvapaikanhakijat syyllistyvät usein Helsingissä häirintään ja ahdisteluun.

Kyseessä on laaja ja vakava asia, Koskimäki kertoo.

– Pakko tunnustaa se tosiasia, että jonkin sortin ilmiöstä tässä on kyse. Emme halua, että se ilmiö laajenee, Koskimäki sanoo Ilta-Sanomille.

Ilmiöön liittyviä tapauksia raportoidaan Koskimäen mukaan muutamia kertoja viikossa. Tapauksia on todellisuudessa paljon enemmän, koska kaikkia ei ilmoiteta poliisille, Koskimäki arvioi.

Ilmiö liittyy erityisesti Helsingin keskustaan ja sen yöelämään.

– Naisiin ja nuoriin tyttöihin käydään käsiksi, seurataan ja eri tavoin häiritään.

Koskimäen mukaan ahdistelun kohteeksi on joutunut myös lapsia.

– Kyllä on ollut ihan selvästi alle 15-vuotiaita käpälöintijutuissa ja suutelutapauksissa.

Alaikäisten uhrien todellista määrää on mahdotonta tietää varmasti.

– Ilmoitukset ovat tulleet vanhempien kautta, jos on ollut alaikäinen. On toinen juttu, uskalletaanko ikävästä asiasta kertoa vanhemmille.

Ahdistelijat ovat Koskimäen mukaan pääasiassa 18 vuotta täyttäneitä nuoria miehiä. Poliisi on pyrkinyt vaikuttamaan ongelmaan tekemällä valistustyötä vastaanottokeskuksissa.

– Haluamme antaa viestiä, että meillä on nollatoleranssi, ja että meillä kunnioitetaan naisia ja on tasa-arvo.

ONGELMANA on Koskimäen mukaan se, että uhrit eivät vaadi tekijöille rangaistusta tai jättävät tapahtuneen ilmoittamatta.

– Asioista pitäisi ilmoittaa poliisille tuoreeltaan, jotta asianomaiset henkilöt saataisiin kiinni. Omille lapsille pitää neuvoa, että tällaista ei tarvitse hyväksyä.

…

IS


*ringaling*
- Yksinkertaisia ratkaisuja vaikeisiin pulmiin -puhelinpalvelu, puhelimessa Joona, kuinka voin auttaa?
- No se on täältä poliisilaitokselta päivää.
- No heippahei sinne sullekin, mikä painaa mieltä, mikä fiilis, mitä laitetaan?
- Juu, eli meillä täällä Helsingissä on ongelma, kun 18-vuotiaat turvapaikanhakijat lähentelevät 14-15 -vuotiaita tyttöjä.
- Jaaha, eli tytöt siis ilmoittavat tästä teille?
- No ei, vaan heidän vanhempansa.
- Just joo, kyllä kyllä…eli tämä pulma on kyllä vaikea, mutta ratkaisu on hyvin yksinkertainen!
- Niinkö? Kertokaa!
- Kyllä vain! Otetaan pojat kiinni ja passitetaan—
- Rajan yli ja pois?
- Ei ei ei, miten brutaalia. Laitetaan pojat Juvan ammattikouluun ja hankitaan heille kaikille 90-luvun Ford Escortit!
- Miten se estää heitä lähentelemästä 14-vuotiaita tyttöjä?
- Ei mitenkään, mutta menee sitten ainakin samalla tavalla kuin meillä on parinmuodostus tehty jo vuosikymmenten ajan!
- Nerokasta! Kiitos tästä!
- Kiitos itsellenne! Heippadei!
*klik*

Uuteen Tuntematon sotilas -elokuvaan haetaan avustajia avoimella haulla – edellyttää Veikkauksen asiakkaaksi ryhtymistä

Kuka tahansa voi päästä esiintymään Aku Louhimiehen ohjaamaan Tuntematon sotilas -elokuvaan – edellyttäen, että kirjautuu osoitteessa veikkaus.fi/tuntematon2017 Veikkauksen kanta-asiakkaaksi.

Tarjolla on paikkoja kuvauksissa jatkosodan eturintamalle, lotaksi Itä-Suomeen tai vaikkapa kyläläiseksi Karjalaan.

”Lisäksi jotkut onnekkaat voivat saada elokuvasta vielä merkittävämmät roolit”, sivulla kerrotaan.

Nettisivulla tehtävän hakemuksen yhteyteen tulee liittää myös valokuva. Lisäksi itseään voi esitellä ohjaajalle videolla.

Edvin Laineen elokuvaversio Väinö Linnan romaanista valmistui vuonna 1955 ja Rauni Mollbergin vuonna 1985. Aku Louhimiehen elokuvan on määrä saada ensi-iltansa joulukuussa 2017, jolloin itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta.

HS:n tuoreessa, elokuviin keskittyvässä Teema-lehdessä kerrotaan, että Louhimiehen versioon etsitään nyt lisäksi myös muun muassa syöksyveneitä ja suomenhevosia. Ensimmäiset kuvat tulevasta elokuvasta ovat jo valmistuneet: ne ovat Anssi Rauhalan storyboard-piirroksia, joiden avulla lopullinen teos saa hahmonsa. Muutama Rauhalan piirros on julkaistu Teemassa.

Elokuvatuotanto ja Veikkaus kertoivat hausta mainoskampanjalla, jonka ilmoitus ilmestyi myös HS:n etusivulla.

HS


- Anteeksi hei, olisko hetki aikaa?
- No olin tässä menossa junalle, mutta…
- Tässä oltaisiin nyt kivalla asialla.
- Kaipa minä voin ottaa seuraavan. Mitä asiaa.
- Jes! Elikkästä elikkästä me tarvittaisiin vähän sun apua. Sun pitäisi nyt lähteä meidän kanssa tonne metsään ja sun pitäis siellä maata mudassa.
- Aha…?
- Joo, eli siis mennään tonne metsään ja sit makaat mudassa siellä taustalla ja me sit kuvataan sitä.
- Hmmm...no en kyllä tiiä...
- Siellä on julkkiksia kans!
- Ai on vai? Pääseekö niitä tapaamaan?
- Joo! Tai ehkä ei. Tai siis ei varmaan. Tai siis et todellakaan.
- Saako siellä mennä miten tahtoo?
- Ei, kun sun pitää tehdä just kuten me sanotaan. Silleen et makaat siellä mudassa etkä nouse ennen kuin sanotaan, että saa nousta.
- Kauanko tässä menee?
- No ei varmaan kauaa! Tunti, puoltoista…neljä…ehkä viistoista tai kakskyt…siis MAKSIMISSAAN yks viikonloppu.
- Saako sieltä ruokaa?
- No siis me keskustellaan että saadaanko me cateringia mut siis riippuen porukasta me saatetaan ruokkia teitä ehkä.
- Maksetaanko tästä?
- Niin no kun siis tässä on kyse silleen vapaaehtoisesta avustamisesta, niin palkkaa emme valitettavasti voi maksaa mutta roppakaupalla saat hienoja kokemuksia ja ehkä näyt elokuvassakin! Et se olis vähän niin kuin se diili.
- No…voishan sitä ehkä.
- Mahtavaa! Elikkästä ensiks sun pitää logata tonne saitille ja sitten syöttää sun tiedot ja hyväksyä että Veikkaus lähettää teille markkinointiviestintää.
- Eli siis mun pitäisi antaa teille mun aikaani, tehdä mitä te pyydätte ja sit tuoda ehkä omat eväätkin. Tämä kaikki ilmaiseksi ja sitten vielä pitäisi antaa yhteystiedot mainostajalle?
- No et kai sä tätä tosta noin pääse tekemään. Tiedätkö moniko ottaisi sun paikan tosi mielellään, hä?

ITSENÄISYYSPÄIVÄN 6.12.2015 JUHLA JA MIELENILMAUS HELSINGIN KANSALAISTORILLA KLO 14-17.30

Tervetuloa juhlimaan kanssamme rakkaan isänmaamme itsenäisyyspäivää.

– Itsenäisyys on turvallisuutta –

Tilaisuuteemme ovat tervetulleita osallistujiksi, talkoolaisiksi ja puhujiksi ryhmät ja yksityiset ihmiset, jotka haluavat vahvistaa Suomen itsenäisyyttä.

Ylpeänä voimme esittää erittäin laadukkaan puhujalistan, musiikkia ja videoesityksiä sisältävän ohjelmamme

ITSENÄINEN SUOMI 2015 -ohjelma

13.15-13.50 avoin mikrofoni
13.59 AVAUS
14.00 Laura Huhtasaari
14.05 avauspuhe Kyuu Eturautti
14.10 Terhi Kiemunki
14.15 Junes Lokka
14.20 Reija Kuparinen
14.25 musiikkia: Petri Kaivanto
14.35 Panu Huuhtanen
14.40 Jarkko Jaakola
14.45 Erkki Valtamäki
14.50 Ilja Janitskin (kirje luetaan)
14.55 Markku Jaatinen
15.00 musiikkia: Heidi.ka
15.10 Marco de Wit
15.15 Jari Väli-Klemelä
15.20 Tuukka Kuru
15.25 Kristiina Kalliojärvi
15.30 Keijo Korhonen (kirje luetaan)
15.35 Anti-Dystopinen Puheenvuoro
15.40 Hommafoorum
15.45 Sami Martikainen
15.50 EU
15.55 Matti Karvonen
16.00 musiikkia: Stormheit
16.05 Sinivalkoinen kavallus -video
16.15 Hilkka Laikko
16.20 Noor Budde
16.25 Hommafoorum
16.30 Niko Kauko
16.35 Mauri Nygård
16.40 musiikkia: Stormheit
16.45 Akseli Erkkilä
16.50 Petteri Evilampi
16.55 Sebastian Tynkkynen
17.05 musiikkia: Stormheit
17.10 Itsenäinen suomalainen -äänestys
17.15 Maamme -yhteislaulu
17.20 päätössanat Kyuu Eturautti
17.25 musiikkia: Stormheit
17.30 ohjelma Kansalaistorilla päättyy

Siirtyminen 612-soihtukulkueen aloituspaikalle Töölöntorille tapahtuu poliisin turvaamana kulkueena.

Tarjoamme makkaraa ja lämmintä juotavaa.

Itsenäinen Suomi 2015


- Oletko sä nyt _aivan_ varma tästä aikataulutuksesta?
- No tietty olen. Olen pyytänyt kaikilta viiden minuutin puheet ja nyt kaikilla on ainakin viisi minuuttia aikaa.
- Selvä sitten.

***

- …Ja haluaisin korostaa, että ulkomaalaiset ovat uhka meidän— Hei anteeksi, voitko mennä siitä, mulla on puhe kesken?!
- Mun aika alkoi jo 30 sekuntia sitten!
- Mä pääsin aloittamaan vasta 27 yli! Mulla on vielä kaksi sivua jäljellä!
- Mut mulla oli tärkeätä asiaa siitä että *mikrofoniin* MEIDÄN PITÄÄ NYT SAADA RAJAT KIINNI HETI--
- Hei hei mun pitää saada tulla kertomaan siitä, että arabikevät--
- Mutta minulla oli polttopullo jo valmiin--
- Anteeksi, mut meidän bändi oli täs aloittamassa YY KAA KOO NEE--
*räminää*
*kiroilua*
*sekamelskaa*

Pörssiyhtiö Biohitin johtajalle tuomio pahoinpitelystä ja raiskauksesta

Pörssiyhtiö Biohit Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja pääomistaja Osmo Suovaniemi on saanut puolentoista vuoden ehdollisen vankeusrangaistuksen.

Tuomion luki hänelle Espoon käräjäoikeus. Oikeuden mukaan Suovaniemi on syyllistynyt pahoinpitelyyn ja raiskaukseen.

Ehdollisen vankeusrangaistuksen ohessa Suovaniemen tulee suorittaa 30 tuntia yhdyskuntapalvelua. Raiskauksen uhrille hänen tulee suorittaa sadan euron korvaus kärsimyksestä.

Korvausta voinee pitää Suovaniemen varallisuuteen nähden lähinnä symbolisena.

...

72-vuotiaan Suovaniemen osakkeiden yhteenlaskettu arvo on reilusti yli kymmenen miljoonaa euroa.

IL


- Apua, apua! Päälleni käydään!
- Jumalauta! Onko se mamu, onko se turvapaikanhakija! Nyt vedetään turpaan huolella! Ja karkotetaan! Ja laitetaan vankilaan! Ja karkotetaan koko suku!
- Ei, se on 72-vuotias hallituksen puheenjohtaja!
- Ai, no sitten. Öö...tota...soo soo? Tuhma pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja! Ei saa väkisinmaata. Saat satasen vahingonkorvaussakkoa!
- Tossa on kaksi sataa. Raiskaa sääki.

VR lupaa pysyviä alennuksia hintoihin – potkut ensivaiheessa 157 työntekijälle

VR kertoo laskevansa junalippujensa hintoja pysyvästi ensi vuonna. Alennusten toteuttamiseksi junayhtiö ilmoittaa jatkavansa kustannusten karsimista ja palveluiden uudistamista sekä siirtämistä digitaalisiin välineisiin. 

VR kertoi maanantaina, että marraskuussa päättyneissä yt-neuvotteluissa on päätetty 157 työntekijän irtisanomisista. VR:n matkustajaliikennejohtajan Maisa Romanaisen mukaan nyt ilmoitetut irtisanomiset ovat alku vähennyksille.

– Aiomme laskea junalippujen hintoja pysyvästi ensi vuoden alkupuolella. Jotta voimme tehdä sen kannattavasti, meidän on uudistuttava ja muutettava toimintatapojamme, Romanainen linjaa.

Nyt ilmoitetut irtisanomiset koskevat lähinnä matkustajaliikennettä. Jatkossa irtisanomiset uhkaavat muun muassa kaluston ylläpitoa.

–  Yhteistoimintaneuvottelujen tuloksista kerrotaan vaiheittain, koska liikennerakenteesta ei ole tehty päätöksiä. Siihen ja junakaluston kunnossapitoon liittyvät päätökset annetaan kokonaisuudessaan myöhemmin.

Osana säästöjä VR lakkauttaa lipunmyynnin 13 asemalta ensi vuoden alkupuolella.
Hämeenlinnan, Joensuun, Karjaan, Kokkolan, Kouvolan, Kuopion, Lappeenrannan, Mikkelin, Pasilan, Riihimäen, Rovaniemen, Seinäjoen ja Vaasan asemien lipunmyyntipisteet suljetaan 10. tammikuuta mennessä. Lisäksi Kemijärven lipunmyyntipiste suljetaan ensi vuoden aikana.

VR on ilmoittanut yhteensä 50 miljoonan euron säästöistä, joilla haetaan tehokkuutta kaukojunaliikenteeseen.

Irtisanottaville työntekijöille VR tarjoaa muutosturvaa.

Tamperelainen


- VR:n matkustajaliikennejohtaja Maisa Romanainen, tervetuloa Fiktiivisten keskustelujen haastatteluun.
- Kiitos.
- Pääsitte hyvin perille?
- Taksilla tulin, ovelta ovelle vie se.
- Annoitte ilmoituksen, että hinnanalennusten takia irtisanotte matkustajaliikenteestä 157 henkilöä.
- Kyllä.
- Mistä nämä irtisanomiset otetaan?
- Hämeenlinnan, Joensuun, Karjaan, Kokkolan, Kouvolan, Kuopion, Lappeenrannan, Mikkelin, Pasilan, Riihimäen, Rovaniemen, Seinäjoen ja Vaasan asemien lipunmyyntipisteet suljetaan 10. tammikuuta mennessä. Lisäksi Kemijärven lipunmyyntipiste suljetaan ensi vuoden aikana.
- Miten asiakkaat ostavat lippuja?
- Konduktööreiltä voi ostaa.
- Ah, sitten tietysti ongelma ei ole yhtä paha. Konduktöörit siis saavat pitää työpaikkansa?
- Eivät toki, heidätkin irtisanotaan.
- …Mutta…miten ihmiset sitten ostavat lippuja?
- Netistä voi ostaa.
- Ah, ja sitten vain junaan. Mutta junankuljettajako liput tarkastaa?
- Ei tietenkään. Junankuljettajat irtisanotaan.
- Ööh…no miten se juna sitten kulkee?
- Ei se kuljekaan. Se on siellä asemalla vaan, semmoinen dynaaminen koppi.
- No mutta mitä järkeä siinä sitten on?
- Näiden irtisanomisten ansiosta voimme puolittaa näiden junavuorojen hinnat! Tulevaisuudessa on huomattavasti halvempaa matkustaa perutulla junavuorolla.
- Mutta eihän se juna vie perille.
- Arvon haastattelija…milloin viimeksi VR:n palveluita käyttävä on uskonut pääsevänsä junalla perille?

Sipilä hallintarekisteristä: Kukaan ei ole irtautumassa

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan kukaan ei ole irtautumassa hallituksen ajamasta hallintarekisteriuudistuksesta. Sipilä kommentoi asiaa saapuessaan Brysseliin EU:n Turkki-kokoukseen.

Julkisuudessa on sunnuntaina ollut tietoja siitä, että perussuomalaiset olisivat kaatamassa kiistellyn hallintarekisterin.

– Ei tästä keskusta ole irtautumassa eikä kukaan ole irtautumassa. Tästä tehdään hallituksena päätös, kun nyt ollaan saatu lausunnot kasaan.

Sipilä tulkinta hallintorekisteristä annetuista lausunnoista oli, että ne lausunnot eivät olleet kovin positiivia. Hallitus tekee päätöksensä hallintarekisterin suhteen tiistain ja keskiviikon aikana, Sipilä kertoi.

Sitäkään ei Sipilän mukaan ole vielä päätetty, miten valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok.) eduskunnalle antamia vääriä tietoja oikaistaan sen jälkeen, kun itse hallintarekisteripäätös on tehty.

– Minulla ei ole tietoa tahallisesta väärien tietojen levittämisestä. Jos sellaista on tehty, niin sitten tehdään asianmukainen oikaisu siihen. Varmasti siihen sopiva keino löytyy.

Joka tapauksessa Stubbilla on Sipilän täysi tuki.

Yle


- Pääministeri Juha Sipilä, tervetuloa Fiktiivisten keskustelujen haastatteluun.
- Kiitos.
- Meillä onkin ollut hallituksestanne täällä vieraita tämän hallintarekisterin tiimoilta aika paljon. Herra pääministeri, miten tämä nyt sitten oikein menee? Oletteko irtautumassa hallintarekisteristä?
- Ei tästä ole kukaan irtautumassa. Me teemme hallituksena päätöksen.
- Entä mitä ajattelette valtiovarainministeri Stubbin antamasta väärästä tiedosta?
- En tiedä onko siellä annettu väärää tietoa, ainakaan tahallaan.
- Mikä on tulkintanne lausunnoista?
- No eivätpä ne kovin positiivisia olleet.
- Pakko kysyä tässä kohtaa yksi asia, herra pääministeri...
- No kysyhän toki.
- Jos te itse henkilökohtaisesti olette todenneet, että lausunnot eivät ole olleet kovin positiivisia, niin kuinka sitten on mahdollista, että samoista lausunnoista voidaan todeta, että 90% on positiivisia?
- Kyse on sanan positiivinen määrittelystä.
- Anteeksi?
- No, mikäli siis lausunnot eivät ole positiivisia, niin se tarkoittaa sitä, että tarkoitettu asia on negatiivinen. Emme toki halua tukea negatiivista asiaa. Siinä tapauksessa negatiivinen kanta on Suomen kansan kannalta positiivinen, jolloin voidaan todeta, että on positiivista, että tämä negatiivinen kanta tulee esiin. Onhan näet niin, että negatiivinen lausunto hallintarekisteristä on positiivinen. Ja positiivisia kantojahan tässä on etsitty.
- Anteeksi...mitä?
- Ja koska ministeri Stubb on jatkuvasti kertonut, että haluamme positiivisia kantoja hallintarekisteristä ennen kuin teemme päätöksen puoleen tai toiseen, on selvää, että jos lähes 90% annetuista lausunnoista ovat negatiivisia, on todella positiivista, että meillä on näin monta selkeää negatiivista lausuntoa negatiiviseen asiaan. Ja siinä mielessä siis meillä on 90% positiivisia lausuntoja.
- Ei tässä ole mitään järkeä!
- Kuulkaahan, nuori toimittaja: Stubb on toiminut ihan oikein, hän on selvittänyt nämä asiat ja näin positiivisilla lausunnoilla on selvää, että tuemme häntä sataprosenttisesti. Lisäksi varojen piilottaminen on mahtavaa hommaa, itse olen tehnyt sitä jo vuosia.
- Tämähän on berlusconilaista omaan pussiin pelaamista koko homma!
- Tarvitseeko aina olla noin negatiivinen? Eikö voisi välillä olla positiivinen?

Ministeri Stubb myöntää antaneensa eduskunnalle väärää tietoa hallintarekisterin kannatuksesta

Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok) myöntää antaneensa väärää tietoa kansanedustajille siitä, kuinka laajasti Suomen viranomaiset kannattavat hallintarekisteriä. Stubb kommentoi eduskunnalle antamiaan tietoja ensi Ylen Ykkösaamussa lauantaina ja myöhemmin blogissaan illalla.

Hallintarekisteri nousi esille eduskunnan kyselytunnilla torstaina. Hallintarekisteriä puolustava Stubb sanoi eduskunnassa, että ”noin 90 prosenttia lausunnoista on itse asiassa myönteisiä”.

Helsingin Sanomien selvityksen mukaan hallintarekisteriä kannattaa noin kymmenen prosenttia siitä lausuneista viranomaisista. Selvitys ei löytänyt minkäänlaista tukea Stubbin esittämälle kannatusluvulle.

Stubb myönsi Ylelle, että ”ilman muuta debatin tuoksinassa tekee virheitä ja tämä oli yksi niistä”.

Stubbin mukaan lausuntoja voi laskea monella eri tavalla ja ”katsoa, onko kyse viranomaislausunnosta vai ei”.

”Tuo Helsingin Sanomien juttu osoittaa, että laskea voi monella tavalla. Mutta virhe oli ilman muuta minun, sori siitä”, Stubb pahoitteli Ykkösaamun haastattelussa.

Hallintarekisteriä koskevista lausunnoista 21 kappaletta tuli viranomaisilta ja loput pääasiassa erilaisilta etujärjestöiltä. Osa viranomaisista eli yhdeksän jätti ottamatta selvää kantaa hallintarekisteriin, kymmenen vastusti sitä ja kaksi viranomaislausujaa kannatti sitä, HS:n selvitys kertoo.

Hallintarekisteriä kannattivat Kilpailu- ja kuluttajavirasto sekä Suomen Pankki, sekin varauksin. Rekisteriä vastustavat muun muassa lainvalvojat, syyttäjälaitos ja verottaja.
Lausunnon antaneisiin viranomaisiin kuuluu HS:n laskelmassa myös valtiovarainministeriön vero-osasto. Valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosasto jätti vero-osaston laatiman lausunnon pois hankerekisteristä ja lausuntoyhteenvedosta.

…

HS


- Valtiovarainministeri Alexander Stubb, tervetuloa jälleen Fiktiivisten keskustelujen haastatteluun.
- Kiitos.
- Tällä viikolla kävi ilmi, että olette antanut väärää tietoa hallintarekisterin kannatuslausunnoista. Totesitte, että 90% lausunnoista on myönteisiä. Oikea luku oli 10%. Haluatteko kommentoida?
- Toki. Tämä johtuu vain siitä, että laskea voi monella tavalla. Jos toteamme, että 10% kannattaa, ajattelemme asioita liian suoraviivaisesti.
- Niinkö?
- Toki. Meidän on otettava huomioon esimerkiksi virhemarginaali. Vähintään yhden prosentin virhemarginaali merkitsee sitä tosiasiaa että kymmenen sijasta on täysin varmaa, että yhdeksän kannattaa hallintarekisteriä.
- Eli…
- Tämä on yksinkertaista matematiikkaa. Jos yhdeksän kymmenestä varmuudella kannattaa, niin silloin kannattajia on 90%. Yhdeksän kymmenestä kun on yhdeksänkymmentä prosenttia. Kymmenen kymmenestä olisi sata prosenttia.
- En nyt ole aivan varma, miten vedenpitävää järkeilynne on.
- Kuulkaapas nyt, nuori toimittaja. Meillä on tuhansia sivuja analyysia arvopaperikeskusasetuksesta ja siihen liittyvästä hallintarekisteristä. Kun ne kaikki katsoo, ne ovat päällisin puolin myönteisiä.
- Niin, minulla onkin tässä eräs näistä analyyseista…
- No niin! Hyvä! Kuten huomaatte, näissä on kaikissa tuollainen iloinen naama kannessa :D
- Se on kaksoispiste, jonka jälkeen on iso D.
- Eli sellainen naurava hymiö! :D
- Ei, siinä lukee että Hallintarekisteri: Diskvalifioitava.
- Mutta päällisin puolin on myönteinen!
- Tehän olette puhunut itsenne täysin pussiin. Miksi te ylipäänsä tulitte tänne haastateltavaksi?
- Virhe oli ilman muuta minun, sori siitä.

Hallitus tekeekin työehtojen heikennyksistä pysyviä – pakkolait eivät välttämättä piristä taloutta

Työehtojen merkittäviin heikennyksiin johtavasta lakipaketista tulee pysyvä, vaikka vielä kuukausi sitten hallitus puhui määräaikaisesta lakipaketista. Lakipaketissa perustellaan ratkaisua sillä, että lakien tavoiteltu vaikutus ei toimi kolmen vuoden aikana.

Hallitus sai tänään valmiiksi työntekijöiden työehtoja heikentävän niin sanotun pakkolakiesityksen. Esitys lähtee tänään keskiviikkona neljä viikkoa kestävälle lausuntokierrokselle. Lakipaketissa on runsaasti kiistanalaisuuksia, ja sen vaikutusarviot perustuvat paljolti oletuksiin ja ennusteisiin.

Pakkolaeilla leikataan lomarahoista 30 prosenttia, ensimmäisestä sairauspäivästä tulee palkaton, vuosiloma muuttuu korkeintaan kuuden viikon mittaiseksi ja loppiainen sekä helatorstai muuttuvat palkattomiksi vapaapäiviksi.

Lakien mukaan työmarkkinajärjestöt eivät voi sopia lakia paremmista ehdoista kolmeen vuoteen. Itse työehtojen heikennykset sen sijaan jäävät voimaan kolmen vuoden kuluttuakin koskien sairausajan palkkaa, loppiaista ja helatorstaita, vuosilomien kestoa ja lomaltapaluukorvausta.

Mekanismi on se, että kolmen vuoden kuluttua palkansaajat ja työnantajat voivat sopia myös toisin kuin näissä laissa määrätään. Se ei kuitenkaan tarkoita, että näin todella kävisi, sillä jatkosta päättävät työmarkkinoiden osapuolet.

”Teoriassa on mahdollista, että kaikki ehdot palautuvat ennalleen”, sanoo valtiovarainministeriön apulaisbudjettipäällikkö Juha Majanen.

Jos kaikki palautuu ennalleen, lakipaketin kustannuskilpailukykyä parantavat päämäärät eivät toteudu. Valtiovarainministeriö on laskenut, että lakipaketin taloudelliset hyödyt alkavat näkyä vasta ajan kanssa.

”Jos kaikki palautuvat ennalleen, joku voi jopa väittää, että lakipaketin taloudelliset vaikutukset ovat jopa negatiiviset”, Majanen sanoo.

Lakipaketin perusteluissa sanotaan, että lyhyellä aikavälillä uudistuksella voi olla myös negatiivisia vaikutuksia kotimarkkinoille, koska ostovoima heikkenee. ”On mahdollista, että tämä aiheuttaa työllisyyden heikkenemistä lyhyellä aikavälillä ennen kuin vientisektorin elpyminen korvaa ostovoiman heikentymisen kotimarkkinoilla”, lakiesityksen perusteluissa sanotaan.

Ylipäätään perusteluissa sanotaan, että laskelmiin liittyy suurta epävarmuutta. ”Toimenpiteiden vaikutukset riippuvat pitkälti sopimusrajoitusten jälkeen solmittavien työ- ja virkasopimusta sisällöstä”, esityksen perusteluissa sanotaan.

...

HS


- Valtiovarainministeriön kasvoton virkamies, tervetuloa Fiktiivisten keskustelujen haastatteluun.
- Kiitos.
- Puhutaanpa vähän tulevasta lakipaketista.
- Puhutaan toki.
- Alunperin lakipaketin oli tarkoitus kestää vain kolme vuotta, nyt siitä tulee pysyvä. Miksi?
- Lakien tavoiteltu vaikutus ei tapahdu kolmen vuoden aikana.
- Mutta täällähän todetaan, että uudistuksella voi olla negatiivisia vaikutuksia, useat asiantuntijat ovat todenneet, että palkaton ensimmäinen sairaspäivä ei säästä rahaa ja--
- Säästöjä? Eivät ne tavoitellut vaikutukset ole säästöjä.
- No mitä ne sitten ovat?
- Apatia ja vitutus.
- Mitä?
- Katsohan, jos läpsii ihmistä naamaan ja toteaa, että kolmen vuoden päästä tämä on ohi, niin sillä on toivoa. Se jaksaa uskoa tulevaisuuteen. Mutta sitten jos ensin toteaa, että tämä on vain väliaikaista ja sitten toteaakin että ähhä-häh, ei olekaan, tämä jatkuu aina ja ikuisuuteen, niin kyllä siinä toivo karsiutuu ja apatia valtaa alaa!
- ...Mitä?
- Kiusa se on pienikin kiusa, mutta more is more.

Slush käynnistyi – paikalla tuhansia kasvuyrityksiä

Työntekijät voivat tavata työnantajia pikatreffeillä ja esimerkiksi tietotekniikkayhtiö Google tuo 40 kansainvälistä asiantuntijaa tapahtumaan.

***

Kasvuyritystapahtuma Slush käynnistyi tänään keskiviikkona ja paikalla tuhansia kasvuyrittäjiä. Tällä kertaa tapahtuma keskittyy kasvuyritysten rahoituksen lisäksi työntekijöiden rekrytointiin.

Kasvuyritystapahtuma Slush on jo monta vuotta keskittynyt sijoitusten hakemiseen kasvuyrityksille. Nyt järjestäjien analyysin mukaan alkurahoituksen hakeminen ei enää ole yhtä suuri ongelma yrityksille kuin viime vuosina.

Tänä vuonna tapahtuma keskittyy sijoitusten lisäksi yritysten rekrytointiin ja kasvuun kansainvälisillä markkinoilla. Työntekijät voivatkin tavata työnantajia pikatreffeillä ja esimerkiksi tietotekniikkayhtiö Google tuo 40 kansainvälistä asiantuntijaa tapahtumaan.

Tämän lisäksi tapahtumassa on 1 700 yritystä ja 800 kansainvälistä sijoittajaa, joilla on 4 000 sovittua tapaamista yrittäjien kanssa.

Tapahtuma on loppuunmyyty ja Helsingin Messukeskuksessa vierailee yhteensä 15 000 ihmistä.

Yle


- Sä oot siis sijoittaja, eikö? Siis total awesomee.
- Juu, olen kyllä.
- Eli siis tervetuloa tänne Slushiin, mä oon Aleksi, mä oon sun henkilökohtainen Slush-assari. Ihkuu! Ota älypuhelin ja lataa virallinen Slush-sovellus!
- Hmm?
- Joo, eli siis tosta klikkaat noin ja sit se on tosta...ja noin, sit ostat Virallisen Slush(tm)-sovelluksen, sehän on vaan siis tarjolla meidän Premium-asiakkaille tähän 79 euron hintaan...ja nyt se on tossa. Tsekkaa tätä, tää sovellus on swäg!
- Jahas, mitä minä teen?
- Eli siis tää nyt näyttää näitä startup-firmojen logoja sulle. Sit jos oot silleen et omg mitä shaissee, nii sä swaippaat sen vasemmalle ja sit jos oot, että ok, kertokaa lisää, niin sä swaippaat oikealle.
- Ja sitten jos molemmat meistä ovat hyväksyneet toisen, niin applikaatio yhdistää meidät?
- Ei ei ei siis mitä sä selität. Sullon fyrkkaa. Kaikki nää firmat haluu saada fyrkkaa. Siksi heti jos sä swaippaat oikealle, niin nää avaa chatin sulle. Koita vaiks.
- Okei, noilla on tommoinen kiva spiraalimainen logo, tulee mieleen messupöhinä. Eli minä...?
- Swaippaat niinku oikeelle.
- Eli näin...kas, chat-ikkuna aukesi. Joku kirjoittaa..."lukeeks sun kravatissa made in heaven ku oot tommonen enkelisijoittaja"...tsih, aika söpö TJ, sen nimi on näköjään Uula. Kuulostaa seksikkäältä lappilaisfirmalta.
- Kato tälleen me yhdistetään ihmisiä! Sehän vois olla meidän seuraava tunnuslause! Connecting people! Mä haistan hei suuren suomalaisen menestystarinan tässä! Siis ihan huikeen menestystarinan!

Stubb uskoo sote-ratkaisuun – tulevaisuudessa tekoäly voi korvata vaikka lääkärikäyntejä

Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) uskoo, että viikonloppuna syntynyt sote-malli on sellainen, mikä tulee toimimaan Suomessa.

– Tavoitteena täytyy olla kaksi asiaa. Se, että saadaan parempia terveysjärjestelyjä ja kustannuksiltaan tehokkaammin. Julkisella terveydenhuollossa hyvät hartiat, mutta yksityinen tekee jotkin asiat tehokkaammin, valtiovarainministeri sanoi vieraillessaan MTV:n Huomenta Suomessa.

Esimerkiksi Stubb nostaa tekoälyn ja robottien hyödyntämisen terveydenhuollossa, jolla kustannuksia saadaan alas.

– Minulle tulee usein tunne, että puuttuu jokin luovuus. Uskon, että tulevaisuudessa tekoäly pystyy analysoimaan ja diagnosoimaan vaivoja. Ehkä nopeammin ja tehokkaammin kuin esimerkiksi lääkäri. Se tarkoittaa, että kustannukset laskevat.

– Toinen esimerkki on, että uskon, että meillä tulee olemaan sellaisia malleja, joko julkisia tai kolmannen sektorin tai yksityissektorin kautta, jossa käytetään applikaatioita, informaatioteknologiaa, vaikka puhelinta, diagnosoimaan vaivoja. Ottaa vaikka puhelimella kuvan luomesta ja lähettää sen eteenpäin. Sanotaan, että viidestä potilassoitosta ehkä ainoastaan yksi johtaa lääkärikäyntiin. Se parantaa kustannuksia.

…

MTV


- seu raa va po ti las
- Niin, päivää…minulla on vähän vaivaa…
- ker ro on gel ma
- No on vähän ollut unettomuutta, tulevaisuus stressaa aika paljon. Tuntuu pahalta rinnassa.
- saat ko nu kut tu a
- No en, kun on sitä unettomuutta.
- o let ko y rit tä nyt nuk ku a
- Olen.
- i kä
- Minun? No, pari vuottahan tässä on eläkkeelle…
- sat tuu ko mu nu ai siin
- Öö...ei.
- sat tuu ko sy dä meen
- Ei?
- sat tuu ko mak saan
- Eikun nyt on siis semmoinen masennuksen tyyppinen tämä sairaus. Siihen tarvitsisin apua.
- pro ses soi daan … 10 %
- Niin minä—
- pro ses soi daan … 35 %
- Jos vaikka tässä pari päivää sairaslomaa, niin—
- pro ses soi daan … 75 %
- Ja jos vaikka jotain rauhoittavaa? Saisi nukuttua?
- di ag noo si val mis po ti las e pä kun nos sa
- ?
- lii an van ha ei kan na ta kor ja ta suo ri te taan lo pe tus
*BLAM*
- tal le te taan: [munuaiset, maksa, sydän]
*vvviirrrr*
*nnniuuuu*
*sklortch*
- tal le tet tu [munuaiset, maksa, sydän]

***

(paria vuotta aiemmin)
- Eli siis me rakennetaan se siten, että se arvioi hoidontarpeen kuin vakuutusyhtiön lääkäri?
- Toki. Tai siis vähän kustannustehokkaammin, mutta tasan yhtä ihmisarvoisesti.

Stubb hermostui sote-infossa: ”Valinnanvapaus ei tarkoita yksityistämistä”

Kokoomuksen puoluevaltuusto ja eduskuntaryhmä hyväksyivät yksimielisesti puoluehallituksen kanssa viime yönä sorvatun sote-ratkaisun.

Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok) piti lauantaina tiedotustilaisuuden rajun sote-väännön tuloksista.

Stubb ilmoitti, että kokoomuksen puoluevaltuusto ja eduskuntaryhmä ovat yhdessä ja yksimielisesti puoluehallituksen kanssa hyväksyneet viime yönä sorvatun sote-ratkaisun.

– Olen tyytyväinen ratkaisuun. Tämä on hyväksi Suomelle. Jos yksi viidestätoista sote-alueesta ei voi kantaa vastuuta, sote-alueita voidaan vähentää, Stubb totesi tiedotustilaisuudessa.

Stubb kuitenkin lisäsi, että hallintomallina nyt sovittu ratkaisu ei ole paras mahdollinen.

Stubb kehui erityisesti soten valinnanvapauslainsäädäntöä, joka mahdollistaa palveluiden valitsemisen julkiselta, yksityiseltä tai kolmannen sektorin tuottajalta.

Stubb vaikutti kuitenkin hieman hermostuvan, kun häneltä kysyttiin toistuvasti, mitä kokoomuksen soteen ajama valinnanvapaus käytännössä tarkoittaa.

Stubb toisteli, että valinnanvapaus ei tarkoita yksityistämistä.

– Valinnanvapaus tarkoittaa, että yksittäinen potilas voi käyttää kolmea kanavaa. Ne kilpailevat keskenään, mikä tuo tehokkuutta järjestelmään, Stubb sanoi tiedotustilaisuudessa.

Stubb myös sanoi, että päätös on nyt sementoitu eikä sitä tulla enää muuttamaan.

Stubb vakuutti, että hänelle ei jäänyt mitään hampaankoloon, vaikka kokoomus ei kovassa sote-väännössä saanut kaikkia omia tavoitteitaan läpi.

– Ei jäänyt. Ja nämä ovat aika isot hampaat, Stubb kuittasi kysymyksen.

– Menneitä ei tarvitse muistella. Nyt saimme puristettua hallituskauden vaikeimman päätöksen.

Kokoomus olisi alun perin toivonut pienempää sote-alueiden määrää kuin keskusta.

Perjantain ja lauantain välisenä yönä sorvatussa sote-sopimuksessa päätettiin, että itsehallintoalueita perustetaan 18 ja sosiaali- ja terveyspalvelualueita 15.

IS


- Alexander Stubb, tervetuloa Fiktiivisten keskustelujen haastatteluun.
- Kiitos.
- Sote-uudistuksen askelmerkit on nyt sovittu, miltä nyt tuntuu?
- No, nyt tuntuu kyllä todella hyvältä. Olen tyytyväinen ratkaisuun.
- Uudistuksen myötä päivystyssairaaloiden määrä laskee 19 sairaalasta 12 sairaalaan, eli reilusti yli kolmannes sairaaloista katoaa. Miltä tämä tuntuu?
- Täällä on ihmeellinen pullamössötappiomieliala. Sairaaloita lähti. So fucking what? Niiden tilalle tulee uusia sairaaloita.
- Tarkoitatteko yksityisiä sairaaloita, jotka saattavat puliveivata siten, kuten Attendo tarjotessaan 50 sentin tuntihinnalla lääkäreitä vankiloihin, vaikkeivät aikoneetkaan tarjota palvelua kuin sisäänheittona ja sen sijaan aikoivat tarjota noin 200 euron tuntihintaisia erikoislääkäreitä? Tai esimerkiksi sitä, kun Mehiläinen laskutti ylimääräistä ja jäädessään kiinni uhkasi viedä lääkärinsä kokonaan pois?
- Sinulla on Tuomas...saanko sanoa Tuomas?
- Saat sanoa.
- Ollaan nyt rehellisiä, Tuomas. Sinä vain kirjoitat tänne olkiukkoja, jotka edustavat kärjistettyjä mielipiteitä voidaksesi jollakin tavalla vaikuttaa ylevältä ja osaavalta ja ajattelevalta kaverilta. Vähän niin kuin sen The Newsroom-ohjelman Will McAvoy, joka on ihan vain pelkästään Aaron Sorkinin omakuva, jolle hän voi kirjoittaa mielestään fiksuja repliikkejä. Ja sitten me oikeistolaiset olemme tässä blogissasi vain semmoisia, jotka emme muka tajua yhtään mitään.
- Niin no, osittain varmasti niinkin.
- Ja sitten peität koko homman satiiri-nimekkeen alle.
- Sekin on varmasti totta.
- No niin. Voidaan siis varmasti todeta nyt ihan ääneen, että oikeasti sinä katsot tätä harvinaisen yksisilmäisesti. Ei se, että laitos on julkinen, ole samantien mikään syy, että sairaala toimisi tehokkaasti. Lukisit julkisen valinnan teoriaa. Siinä todetaan hyvin, että poliitikot ja virkamiehet suosivat tovereitaan ja näin ollen käyttävät valtion rahaa siihen, että kaverit voivat tehdä tehottomia ratkaisuja. Siksi terve kilpailu on huomattavasti parempi kuin se, että asioita hoidettaisiin julkisen puolen kautta.
- Mutta tuonhan voi allekirjoittaa vain silloin, jos uskoo, että lähtökohtaisesti ihmiset ajavat vain omaa etuaan--
- Toisekseen, emme ole missään kohtaa sanoneet, että tämä valinnanvapaus tarkoittaisi yksityistämistä. Se tarkoittaa sitä, että palvelujen käyttäjä saa itse valita, mitä palveluita käyttää. Tämä ei tarkoita pelkästään yksityissairaaloita, vaan myös ns. kolmannen sektorin edustajia. Nämä kilpailevat keskenään, se tuo tehokkuutta.
- Kolmannen sektorin edustajia eli siis vapaaehtoissektoria?
- Niin. Ei terveyspalvelun tuottajan ole pakko vaatia tekemisistään rahaa. Saattaa olla, että joku rikas lääkäri alkaakin hoitaa kaikkia ilmaiseksi.
- Kuulostaa epätodennäköiseltä.
- Vain siksi, että ajatus on epätodennäköinen, ei tarkoita sitä, etteikö se voisi olla mahdollista.
- Mutta ministeri Stubb, mikä sitten muuttuu? Enkö minä ole tähänkin mennessä voinut valita, menenkö julkiselle vai yksityiselle?
- Olet toki, mutta nyt myös kunnat...tai siis sotealueet saavat päättää, ottavatko ne julkisia vai yksityisiä palveluita maksettavakseen.
- Ja tarjouskilpailun kautta?
- Tietysti, sitähän puhdas kilpailu on.
- Joten Attendon ja Mehiläisen kaltainen puliveivaus voi tapahtua isommilla alueilla, eikä julkista hoitoa välttämättä voi saada valittavaksi asti? Miten tämä valinnanvapaus muka kohdistuu yksittäiseen henkilöön, jos kaikki kilpailutukset ja ylipäänsä instanssien olemassaolot on päätetty jo ennen kuin yksittäinen henkilö pääsee valitsemaan? Entä jos kunta ei tarjoa enää muuta kuin kallista yksityistä palvelua?
- Kuules--
- Itse juuri otit puheeksi julkisen valinnan teorian. Toteat, että virkamiehet suosivat tovereitaan ja käyttävät valtion rahaa. Mikä muu nämä yksityiset palvelut kilpailuttaa, kuin juuri julkinen puoli?
- Kuules, Tuomas...sinä nyt murehdit vähän liikaa. Anna Stubbin murehtia, sillä on isommat hampaat :D

Espoo suunnittelee valtavaa asutettua tekosaarta rannikolleen – ruoppaukset uhkaavat lintuja ja kuoriaisia

Espoon Finnooseen on suunnitteilla tekosaari. Saareen rakennettaisiin asuinkerrostaloja noin 1 400 asukkaalle. Talot olisivat enintään kuusikerroksisia. Tekosaari on osa Finnoonsataman rakentamishanketta. Alueen osayleiskaava on yleisön nähtävillä nyt kuukauden ajan.

Uuden asuinalueen keskiössä on metroasema, jonka ympärille halutaan rakentaa tornitaloja. Siitä asuinalue jatkuu rantaan, mistä pääsisi siltaa pitkin tekosaarelle. Tekosaaren ja rannan ympäristöön on suunniteltu satoja uusia venepaikkoja.

Tekosaaren ja satamalaajennuksen rakentaminen aiheuttaisi alueella mahdollisesti kahden miljoonan kuutiometrin ruoppaustarpeen. Ruoppaus jatkuisi alueella noin 3-4 vuotta kun merenpohjaa kaivettaisiin ja pohja-ainesta kuljetettaisiin proomulla ulkosaaristossa sijaitseville läjityspaikoille. Yksi vaihtoehto olisi rakentaa tekosaari metrotunnelien- ja asemien rakentamisesta syntyvällä maa- ja kiviaineksella.

”Kun tällaista aluetta rakennetaan, se kestää aina vuosia”, sanoo Espoon yleiskaavapäällikkö Marianne Kaunio. ”Täytyy kuitenkin muistaa, että sinne tulee ihmisille myös enemmän palveluita tämän myötä: päiväkoteja, kouluja, kaupallisia palveluita ja uusia virkistysalueita, metrosta puhumattakaan.”

Vesilintujen pesimäluotona toiminut luoto jäisi kokonaan tekosaaren alle. Linnuille on mahdollisesti suunnitteilla tekoluoto, mihin pesintä voisi siirtyä.

Osan ranta-alueista on havaittu olevan elinolosuhteiltaan kelvollinen uhanalaiselle meriuposkuoriaiselle. Itse eläintä Finnoon osayleiskaava-alueelta ei vielä ole löydetty. ”Jos siellä elää tämä kuoriainen, niin on mahdollisesti olemassa sellainen riski, että se häviää, jos nämä vedenvirtaukset muuttuvat voimakkaasti”, sanoo ympäristöasiantuntija Laura Lundgren Espoon ympäristökeskuksesta.

Eläimen löytyminen alueelta ei välttämättä estä alueen tai tekosaaren rakentamista. ”Siitä pitää sitten neuvotella.” Selvää kuitenkin on, että tekosaaren kaltainen rakentaminen merenrantaan vaikuttaa haitallisesti alueen luontoarvoihin. ”Ihmiset kokevat veden samentumisen ikävänä ja virkistystoimintaa kuten uimista haittaavana”, Lundgren sanoo. Marianne Kaunion mukaan vesi muuttuu sameammaksi vain rakentamisen ajaksi.

...

HS


- Espoon yleiskaavapäällikkö Marianne Kaunio, tervetuloa Fiktiivisten keskustelujen haastatteluun.
- Kiitos.
- Espoon Finnooseen on suunnitteilla tekosaari. Voitteko kertoa siitä?
- Ilman muuta. Tarkoitus on siis rakentaa asuinalue, jossa metroasema on keskiönä. Sen ympärille rakennettaisiin tornitaloja ja tästä eteenpäin sitten rantaan, jossa olisi tämä tekosaari. Tiedättehän, vähän niin kuin vaikkapa Dubaissa on.
- Aivan...tästä aiheutuisi varmaan jotain ruoppaustarpeita?
- Kyllä tietysti. Ja tiedän, mitä aiot kysyä seuraavaksi: luontoarvoista. Minun on kuitenkin oikein helppo pitää mielesi rauhallisena: emme aio aiheuttaa yhtään enempää haittaa faunalle kuin Espoossa noin yleensä.
- Aiotte siis jyrätä kaikki pikkuelikot traktorin alle?
- Näin on ja presiis. Ympäristöasiantuntijathan tietysti totesivat, että paikalla saattaa olla uhanalaisia kuoriaisia, mutta eipä se ole kuule helppoa meilläkään. Ja jotkut valittavat tietysti veden samentumisesta mutta vitsi kapsahtaa omaan nilkkaan: meidän vetemme ovat jo valmiiksi ankean sameita!
- Justiinsa. Miksi tällainen saari rakennetaan?
- No, me haluamme päiväkoteja, kouluja, kaupallisia palveluita ja uusia virkistysalueita. Ja metronkäyttäjiä.
- Mikä tällaisen tekosaarella sijaitsevan talon myyntihinta olisi?
- Joitakin miljoonia, noin.
- Eli siis ei varmaankaan vuokra-asuntoja?
- Ei tietenkään. Kalliita ostoasuntoja.
- Ja nämä ihmiset käyttäisivät metroa tai paikallista päiväkotia, koska..?
- Niin no...mutta ajattele nyt, samanlainen kuin Dubaissa!
- Marianne hei.
- Niin?
- Me puhumme Espoosta.
- Niin?
- Siitä Matinkylän lähistöstä.
- Ja?
- Siellä sataa yhdeksän kuukautta vuodesta räntää.