Pages

Turun kulttuurivuodelta karhutaan ehkä miljoonia takaisin

31.10.12

Valtiontalouden tarkastusvirasto katsoo kulttuuripääkaupunkivuodesta vastanneen Turku 2011 -säätiön käyttäneen miljoonia euroja luvattomiin kohteisiin ja kirjanneen ne kirjanpitolain vastaisesti.

Tilintarkastusneuvos Pekka Ihalaisen mukaan viisi miljoonaa euroa tulkitaan käyttämättömäksi avustukseksi, joka täytyy palauttaa. Jos valtio perii rahoja takaisin, ne karhuaa opetusministeriö.

Säätiöllä on vuoden loppuun asti aikaa tehdä ministeriölle selvitys avustusten käytöstä.

Keskeinen kysymys on se, miten veikkausvoittovaroista jaettuja erityisavustuksia saa käyttää. Säätiö on jäänyt vuosina 2008–2011 voitolle viisi miljoonaa euroa, vaikka avustusehdoissa kielletään voitollisen tuloksen tekeminen.

Tarkastusviraston mukaan säätiö on myös maksanut 1,3 miljoonaa euroa tukea yli 60 kulttuurivuoden jälkeiselle jatkohankkeelle, joita ei avustusehtojen mukaan saisi tukea.

– 6,3 miljoonaa euroa on aika lailla se tulkinnanvaraisen erän suuruus, toteaa tilintarkastusneuvos Ihalainen.

Summat ovat poikkeuksellisen suuria, sillä pelkästään luvattomaksi ylijäämäksi tulkittu viisi miljoonaa on saman verran kuin valtio vuosittain myöntää Savonlinnan oopperajuhlien ja Pori Jazzin kaltaisille valtakunnallisille kulttuuritapahtumille yhteensä.

Turku 2011 -säätiö on kiistänyt kaikki epäilyt virheistä tai väärinkäytöksistä. Säätiö sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä 2008–2011 yhteensä 16,5 miljoonaa euroa avustuksia.

TS


*ringaling*
- Turku 2011 -säätiö, kuinka voin auttaa?
- Valtiontalouden tarkastusvirastosta soittelen.
- Ai kun kiva. Miten voin auttaa?
- Kateltiin vähän näitä avustusrahoja.
- Jaa?
- Joo. Näköjänsä ootte pistäneet vähän rahaa sivuun.
- Niinkö?
- Joo. Teille annettiin rahaa kulttuurin tekemiseen, mutta silti ootte pistäneet säätiön omaan taskuun 5 miljoonaa euroa talteen ja sitten 1,3 miljoonaa euroa ootte jakaneet jatkohankkeille. Sitä ei olisi sopimuksen mukaan saanut tehdä.
- Aivan naurettava väitös. Me olemme tehneet kaikella rahoilla kulttuuria.
- Niinkö?
- Kyllä. Tällainen toiminta kuuluu tyypillisesti turkulaiseen yrityskulttuuriin. Että eiköhän tämä ollut tässä, kiitos ja hei.
*klik*

Lehmä tappoi uhraajansa kesken rituaalin

29.10.12

Palestiinalaismies kuoli yrittäessään tappaa lehmää Gazassa lauantaina.

Kyseessä oli muslimien Id al-Adha -juhla, jota vietetään sen kunniaksi, että profeetta Ibrahim oli valmis uhraamaan poikansa.

Muslimit kautta maailman teurastavat neljä päivää kestävissä juhlallisuuksissa lampaita, lehmiä ja vuohia ja antavat osan lihasta köyhille.

52-vuotias mies tallautui kuoliaaksi ja kolme muuta loukkaantui vakavasti, kun teuraaksi ajateltu lehmä pääsi irti Rafahin kaupungissa.

Terveysviranomainen Ashraf al-Kidra kertoi myös, että noin 150 ihmistä sai vammoja yrittäessään pitää aloillaan pakoon pyrkiviä teuraseläimiä.

IS


- ...ja me tosiaan seuraamme täällä muslimien Id al-Adha -juhlaa. Meillä on kommentaattorina Timo Jutila.
- Ny rillataan!
- Siellä on 52-vuotias mies teurastamassa lehmää...ai ai, nyt taisi lehmä päästä irti ja talloa rituaaliteurastajansa. Julmaa jälkeä. Kommentteja, Juti?
- Kis kis, älä lähre sinne!

Kääntäjien joukkopako uhkaa MTV3:n ohjelmien tekstitystä

26.10.12

MTV3:n ohjelmien käännöstyön ulkoistaminen on aiheuttanut kääntäjien joukkopaon.

Tähän mennessä noin 110:stä palkkalistoilla olleesta freelance-kääntäjästä on lähtenyt jo 80, mikä saattaa tuottaa ongelmia ulkomaisten ohjelmien tekstitykselle.

MTV Media myi käännöstoiminnan BTI International -yhtiölle, ja kääntäjät ovat olleet uuden työnantajan palveluksessa lokakuun alusta.

"Arvioimme, että työehtosopimuksen umpeutuessa ensi vuonna palkkiot putoavat 70–75 prosentilla, eli tasolle, jota firma maksaa muille kääntäjilleen", sanoo työntekijöiden edustaja Maria Kynsijärvi. "Lisäksi BTI pakottaa kääntäjät yrittäjiksi ja vie kaikki luovutettavissa olevat tekijänoikeudet."

"BTI tunnetaan alan pahimpana hikipajana, joten irtisanoutumiset todennäköisesti jatkuvat. BTI:n vahvistunut asema johtaa pahimmillaan siihen, että koko ammatistamme tulee heikkojen työehtojen takia pelkästään opiskelijoiden ja harrastelijoiden läpikulkutyöpaikka."

Journalisti-lehden mukaan BTI:ssä kääntäjä tienaa noin 1 200 euroa kuukaudessa.

Viime viikolla kolmisenkymmentä yliopisto-opettajaa ja tutkijaa paheksui julkilausumassaan MTV Median päätöstä ulkoistaa käännöstyö. Heidän mukaansa se vie pohjan asiantuntijoiden koulutukselta, polkee hintoja ja heikentää tekstitysten laatua.

Ulkoistamisesta vastannut MTV Median teknologiajohtaja Risto Koivula ja BTI Internationalin Suomen-johtaja Paula Kaurismäki eivät vastanneet torstaina Helsingin Sanomien soittopyyntöihin.

HS


- Illan elokuvana MTV3 esittää klassisen draaman Tuulen viemää. Elokuvassa on uusi BTI Internationalin käännös. Mukavaa elokuvailtaa!

***

- Rhett, Rhett minne olet menossa?
- Aion Charleston. Back Where I Belong.
- Ole hyvä, ota minut mukaasi.
- Ei, olen läpi kaiken täällä. Haluan rauha. Haluan nähdä, jos siellä on jotain jossain, jos jäljellä elämän charmia ja armon. Tiedätkö, mitä olen puhut?
- En vain tiedä, että minä rakastan sinua.
- Se on sinun epäonnea.
- Rhett! Jos menet, Minne menen? Mitä Teen?
- Frank rakkaani, en anna patoa.

Lumi tuli pääkaupunkiseudulle - pelti rytisee nyt

Pääkaupunkiseutu on peittynyt varhain perjantaiaamuna hennon lumikerroksen alle. Lunta on tuiskuttanut kevyesti tai runsaammin niin Helsingissä, Espoossa kuin Vantaallakin.

Pieniä kolareita oli ennen aamuseitsemää sattunut hieman tavallista enemmän. Helsingin poliisin yleisjohtaja Jarkko Lehtinen kertoo, että viranomaiset selvittelivät ennen aamuruuhkia Helsingissä yhtä, Itä-Uudellamaalla kolmea ja Länsi-Uudellamaalla kahta onnettomuutta.

Liikenneviraston mukaan yksi onnettomuuksista oli Kehä III:lla Vantaalla, ja se aiheutti ruuhkaa lännen suuntaan. Onnettomuus sattui Lahdenväylän liittymän ja Kuninkaalan liittymän välissä noin klo 6.45.

Kello seitsemän jälkeen onnettomuuksia on sattunut lukuisia lisää. Esimerkiksi Kehä III:n liikennettä länteen haittasi myös toinen kolari, joka sattui melko lähellä ensimmäistä kolaripaikkaa, eli Suutarilan liittymän ja Koivuhaan liittymän välillä. Kello 07.50 liikenne häiriintyi myös idän suuntaan, kun Lentoasemantien liittymän kohdalla tapahtui onnettomuus.

Tienpinta on monilla pääkaupunkiseudun teillä luminen ja osin jopa erittäin liukas. Ilmatieteen laitos varoittaa huonosta ajokelistä.

Vartti


- Hei, herää!
- Mitä? Mitä?
- Lumi on tullut!
- On vai?
- No on on!
- Mahtavaa! Kyllä sitä on odotettukin jo pitkään! Tuskin maltan odottaa että pääsen kieriskelemään siinä!
- Sanos muuta! Laitetaan takit päälle ja lähdetään ulos katsomaan pakkasilmaa.
- Pakkasilmaa? Ai. Sä puhuitkin ihan tavallisesta lumesta. Meen takaisin nukkumaan, kerro kun paketti saapuu.
- Stödö, musta tuntuu että sä käytät kamaa vähän liikaa.

Asiantuntija: Surffaajan tappaja oli iso valkohai

25.10.12

Amerikkalaismies joutui todennäköisesti valtamerten pelätyimmän eläimen hampaisiin.
Kalifornialainen surffaaja Francisco Javier Solorio sai kohtalokkaan puremavamman ylävartaloonsa tiistaina rannalla Santa Barbarassa. Mies kuoli heti.

Asiantuntijoiden mukaan miehen surmasi todennäköisesti valkohai, joka oli peräti 4,5-metrinen. Puremajälkiä aiotaan vielä tutkia varmuuden saamiseksi.

Santa Barbaran Surf Beach on suljettu tapahtuman takia. Samalla rannalla kuoli toinenkin surffaaja hain puremaan vuonna 2010.

Haitutkija Ralph Collier selitti hyökkäystä sillä, että hai todennäköisesti luuli surffaajaa ruuaksi, kuten hylkeeksi, ja puraisi tätä kokeeksi.

Solorion ystävä veti tämän vedestä ja yritti elvyttää miestä, mutta tämä todettiin kuolleeksi jo rannalla.

IS


- ...ja studiossa meillä on haastateltavana haitutkija Ralph Collier. Ralph, miksi hai yritti syödä surffaajan?
- Luultavimmin hai luuli surffaajaa ruuaksi.
- Onko tämä yleistäkin?
- Mikä?
- Että hai puraisee ruokaansa.
- Niin. No. Tuota.
- Selvä. Ja seuraavaksi puhelimen päässä on sheriffi Martin Brody, joka kertoo meille rannan evakuoimisesta.

Hakkarainen: Seiska salaa kyseenalaisen toimintansa ja toimittajansa rikoshistorian

24.10.12

Perussuomalaisten kansanedustaja Teuvo Hakkarainen on tehnyt tutkintapyynnön poliisille 7 päivää -lehdestä. Hakkaraisen mukaan Seiska on julkaissut perättömiä väitteitä ja julkaissut juttuja ilman, että on yrittänyt tarkistaa tietojen oikeellisuutta.

Syy tutkintapyyntöön on Hakkaraisen epäilys, että 7 päivää -lehti on maksanut viranomaisille hankkiessaan hänestä tietoja. Hakkarainen pyytää poliisia tutkimaan, onko lehti syyllistynyt lahjusrikokseen.

Hakkarainen ihmettelee, miten lehti sai täsmälliset tiedot hänen ylinopeussakostaan kolme kuukautta ennen kuin ne tulivat julkisiksi. Hakkaraisen mukaan tietojen täytyy olla peräisin poliisin tietojärjestelmistä.

Nelosen uutiset tavoitti 7 päivää -lehden päätoimittajan Marko Petäjäjärven kommentoimaan Hakkaraisen väitteitä.

- Kovin kepoiselta näyttää tämä tutkintapyyntö ja katsotaan johtaako tämä mihinkään. Mikäli johtaa, niin Seiska mielellään lähtee oikeuteen juttunsa todistamaan. Se on ihan selvä asia. Muuten Hakkaraisen väitteet vaikuttavat kovin perättömiltä ja suorastaan höpöhöpötasolta, Seiskan päätoimittaja Marko Petäjäjärvi sanoo.

Kiistät Hakkaraisen väitteet?

- Aivan kaiken.

Tiedotteessaan medialle Teuvo Hakkarainen ihmettelee, miksi ihmisten taustoja penkova 7 päivää -lehti on salannut toimittajansa rikostaustan.

Kansanedustaja kysyy tiedotteessaan, onko 7 päivää -lehden toimittaja, jolla on pitkä rikoshistoria, oikea ihminen kivittämään muita. Hakkarainen luettelee tiedotteessaan 7 päivää -lehden toimittajan tekemiä rikoksia. Hakkarainen ihmettelee, miten kyseisen toimittajan tausta vaikuttaa hänen uskottavuuteensa ja luotettavuuteensa.

Seiska-lehden päätoimittaja Petäjäjärvi kiistää myös toimittajan väitetyn rikostaustan.

- Kyseinen väite ei pidä paikkansa, Petäjäjärvi toteaa.

Nelosen uutiset tarkasti Helsingin käräjäoikeudesta, että kansanedustajan kertomus 7 päivää -lehden toimittajan rikoshistoriasta pitää paikkansa.

Lehden toimittaja on saanut tuomion muun muassa huumausainerikoksista, väärennöksistä, varkauksista, kätkemisrikoksista, rattijuopumuksista, törkeästä rattijuopumuksesta ja pahoinpitelystä. Tuomiot ovat vuosilta 1993-2005.

Miten on mahdollista, että oikeudesta saatujen tietojen mukaan Hakkaraisen kertoma pitää paikkansa?

- Kuten sanoin, että tämä sanamuoto esimerkiksi, jota Hakkarainen käyttää tästä asiasta, niin kyseinen väite ei tosiaankaan pidä paikkaansa.

Mikä sanamuoto?

- Mitä Hakkarainen käyttää. Raskas rikoshistoria ei pidä paikkaansa.

Tiedättekö, mihin rikoksiin toimittajanne on syyllistynyt?

- Näitä asioita en tässä tilanteessa kommentoi, Petäjäjärvi vastaa.

Nelosen uutiset tavoitti kyseisen toimittajan, mutta hän ei halunnut kommentoida tapausta.

Nelonen


*ringaling*
- Seitsemän päivää, Marko Petäjäjärvi puhelimessa.
- Nelosen uutisista hei. Tästä Teuvo Hakkaraisen avoimesta kirjeestä soittelin.
- Kovin kepoiselta näyttää tämä tutkintapyyntö ja katsotaan johtaako tämä mihinkään. Mikäli johtaa, niin Seiska mielellään lähtee oikeuteen juttunsa todistamaan. Se on ihan selvä asia. Muuten Hakkaraisen väitteet vaikuttavat kovin perättömiltä ja suorastaan höpöhöpötasolta.
- Kiistät siis väitteet?
- Aivan kaiken.
- Mutta kun täällä on todisteet niistä asioista.
- No kun siis katsoo tätä sanamuotoa tässä, jota Hakkarainen käyttää, niin ei kyllä mitenkään pidä paikkaansa. Ei ole raskasta rikoshistoriaa. Ja täällä puhutaan vaikka että tilinylityksestä pankkikortilla. Ei ole sellaista tapahtunut. Luottokortilla korkeintaan. Ja täällä väitetään, että Seiska valehtelee. Sekin on pötypuhetta. Seiska ei koskaan valehtele jutussa.
- Mitä tarkoitatte tällä?
- No siis saatamme kirjoittaa täyttä fiktiota, jolloin se ei ole valehtelua, vaan fiktiota. Mutta sitä juttua saatamme väittää faktajutuksi, jolloin valehtelemme JUTUSTA, emme JUTUSSA. Näin ollen on täysin vastuutonta väittää, että valehtelisimme lehtijutuissamme ja aionkin tehdä tästä asiasta tutkintapyynnön.
- Marko Petäjäjärvi, tiedättekö että olette puhuneet itsenne täysin pussiin?
- Näitä asioita en tässä tilanteessa kommentoi.
*klik*

Mies meni kauppaan - anasti kaksi kasipäkkiä

Mies anasti olutta Jyväskylän Runkotiellä sijaitsevasta kaupasta tiistaina. Mies otti kaupasta mukaansa kaksi kahdeksan oluen pakkausta ja poistui maksamatta niitä.

Hieman puolen päivään jälkeen tapahtunut anastus tallentui valvontakameralle.

Asiaa tutkitaan näpistyksenä.

Keskisuomalainen


- Haluutsä kuulla sanaleikin?
- Toki.
- Okei, mä sanon aina yhden lauseen ja sä sanot siihen että "niin minäkin".
- Okei.
- Okei. Nyt lähtee. Mies meni kauppaan.
- Niin minäkin.
- Anasti kaksi kasipäkkiä.
- Niin minäkin.
- Kiitos. Nyt lähdetään kamarille vähän juttelemaan.

Italiassa alkoi metsästyskausi - jo 16 kuollut ja 33 haavoittunut

23.10.12

Tähän on maassa jo totuttu: metsästäjät ampuvat lähes kaikkea liikkuvaa.
Vajaat kaksi kuukautta käynnissä ollut Italian metsästyskausi on edennyt totutulla tavalla. Tähän mennessä metsästäjät ovat tappaneet 13 ihmistä ja 33 on haavoittunut. Viime viikonloppuna metsästäjät tappoivat yhden 16-vuotiaan pojan ja ampuivat puutarhatöissä ollutta eläkeläistä sekä pyöräilijää.

Italian metsästyslait ovat ikivanhoja, ja kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että niitä on uudistettava. Siitä, miten lakeja muutetaan, ei sitten yksimielisyyttä olekaan.

Italiassa on noin 700 000 metsästäjää. Valtaosa on iäkkäitä, 65-78 -vuotiaita miehiä.

Lukuisat onnettomuudet kielivät eläinsuojelujärjestö Animalisti Italianin mukaan siitä, etteivät rauhoitetut eläimetkään ole turvassa.

- He ampuvat kaikkea, mikä liikkuu, perusteli järjestön edustaja Walter Caporale.
IS


- Antonio, nyt me tehdään niin, että kun minä en näe enää kunnolla, niin mene sinä metsään ja jos siellä on hirvi, niin älä huuda mittään ja sitten minä ammun. Jos taas ei ole hirveä, niin huuda, että ei ole hirveä niin minä en ammu.
- Mutta pappa, mitäs jos sinä et kuule kun minä huudan takaisin? Ammutko?
- Mitä?
- Mitäs jos sinä et kuule kun minä huudan takaisin? Ammutko?
- Mitä?
- MITÄS JOS SINÄ ET KUULE KUN MINÄ HUUDAN TAKAISIN? AMMUTKO SINÄ SILLOIN VAHINGOSSA MINUT?
- Höpsistä, Antonio. Tässä ei voi mennä mikään vikaan. Juoksehan nyt jo sinne metsään.

Vankilan näkösuoja nousi naapureiden ikkunoiden eteen

22.10.12

Pitkä harmaa alumiinisäleikkö ei kuulosta erityisen hyvältä pihaelementiltä, mutta kun se nousee oman olohuoneen ikkunan eteen, muutos maisemassa on melkoinen.

Helsingin vankilan naapurustossa Hermannissa on viime viikolla totuteltu uuteen näkösuojaan, jota asennetaan muurin päälle parin sadan metrin matkalle. Kaikki asukkaat eivät ole tyytyväisiä.

- Kauniin punatiilisen vankilanmuurin päälle on tehty pohjattoman ruma ja suuri harmaa metallisäleikkö. Se näyttää halvalta aaltopeltirakennelmalta, kritisoi yksi lähinaapureista.

Halpa näkösuoja ei kuitenkaan ole. Vankilan kiinteistöpäällikön Markku Salon mukaan kustannusarvio on 400 000 – 500 000 euron välimaastossa. Maksaja on Helsingin kaupunki, jonka ansiosta lähimmät uudet talot on rakennettu asemakaavan vastaisesti liian liki muuria ja varustettu parvekkeilla, joita niihin ei pitänyt tulla.

Näkösuoja on tarpeen, koska uusien talojen ylimmistä kerroksista näkee suoraan vankien ulkoilupihalle.

Aidan rakennuslupaa on hierottu Helsingin kaupunkikuvaneuvottelukunnassa varsin pitkään. Myös museovirasto osallistui neuvonpitoon, koska vankila on listattu valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen listalle.

- Tutkittiin muun muassa puuston käyttöä näkösuojana, mutta se olisi ollut liian ongelmallista valvontajärjestelmän kannalta. Tarjolla oli myös Hermannin taideteemaan liittyvä vaihtoehto, jossa oli sellaista räväkkää värikkyyttä. Lopulta pääsimme sopuun tästä vaihtoehdosta, jonka arvioitiin soveltuvan ympäristöön, mutta joka olisi myös riittävän tukeva, luonnehtii arkkitehti Hannu Pyykkönen Helsingin rakennusvalvontavirastosta.

Teräsrunkoisen aidan säleikkö on alumiiniprofiililistaa. Lisäaidan korkeus vaihtelee kahdesta metristä 4,5 metriin. Näkösuojaan asennetaan myös valaistus. Aita on pultattu kiinni muurin sisäpuolelta.

- Ei se täällä sisäpuolella niin hyvältä näytä, mutta ei sen tarvitsekaan. Mutta kyllä se minun mielestäni ulkoapäin näyttää ihan hyvältä, arvioi kiinteistöpäällikkö Markku Salo.

Näkösuojan läpi voi vielä nähdä pihalle, mutta tarkoituksena on, ettei yksittäisiä vankeja pysty tunnistamaan. Säleikkö on kiinnitetty muuriin siten, että se voidaan poistaa, jos vankilatoiminta päättyy. Helsingin vankilan rakennukset Sörnäisissä ovat osin suojeltuja. Sekä tiilimuuri että yksi torneista on suojeltu.
Vartti


- Kristoffer!
- No mitä?
- Kristoffer! Tule katsomaan!
- No mitä nyt?
- Katso noita iljettäviä otuksia tuolla!
- Yhh. Näen kyllä.
- Kuvottavaa, huutelevat siellä rivouksia ja käyttäytyvät kuin mitkäkin raakalaiset!
- Tähän on saatava loppu!
- Det är för säkert! Meidän ei tarvitse katsella noiden julkisia irstailuja! Fy fan!
- Minä otan vankilanjohtajaan yhteyttä välittömästi ja vaadin tuohon muurin ylle aitaa!
- Todellakin! Hermannilaiset tirkistelijät saavat vastedes katsella muuta kuin meitä! Vaikka olemmekin vankeja, niin on meilläkin yksityisyydenrauha!
- Näin on!

"Totta kai tällainen tulos harmittaa"

19.10.12

Tasaisempi tulos ensimmäisellä äänestyskierroksella olisi voinut tuoda vielä Suomelle voiton Luxemburgista, arvioi ulkoministeri Tuomioja.

- Totta kai tällainen tulos harmittaa, ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd) kommentoi IS:lle 131-62 -tappiota Luxemburgille äänestyksessä paikasta YK:n turvaneuvostossa.

- Ennen kaikkea niiden ihmisten puolsta, jotka ovat vuosia tehneet tätä kampanjaa täyspäiväisesti.

Tuomiojan mukaan kampanja oli hyvä.

- Tämä varmaan käydään vielä läpi, mutta nyt on sellainen ajatus, ettei mitään olisi voinut tehdä toisin.

Tuomiojan mukaan turvaneuvostovaalin tulos oli paitsi ikävä, myös hieman yllättävä.

- Ennen äänestystä oli tunnelma, että joka toinen tuli sanomaan, että Suomi on vahvoilla, Tuomioja kertoo käytäväspekulaatioista.

- Jopa Australian edustaja tuntui olevan aidosti yllättynyt, kun Luxemburg voitti toisella kierroksella.

Tuomiojan mukaan Luxemburgin voittoa selittää se, että maa oli ensimmäistä kertaa ehdolla turvaneuvostoon, vaikka se on YK:n perustajajäsen. Suomi liittyi YK:n jäseneksi kymmenen vuotta sen perustamisen jälkeen ja on ollut jo kaksi kertaa turvallisuusneuvoston vaihtuvana jäsenenä.

Luxemburg sai siis sympatia- tai kannustusääniä.

Luxemburg oli vähällä tulla valituksi jo ensimmäisellä kierroksella. Se jäi vain yhden äänen päähän riittävästä äänimäärästä. Toisella kierroksella voitto Suomesta oli ylivoimainen.

- Jos ensimmäinen kierros olisi ollut tasaisempi, toisen kierroksenkin tulos olisi voinut olla toinen. Nyt oli selvää, että Luxemburg menee ensimmäisen kierroksen momentumilla voittoon, Tuomioja sanoo.
IS


- Ei sitten riittänyt perille asti, ministeri Tuomioja.
- No ei riittänyt. Tietysti harmittaa. Tämä varmaan käydään vielä läpi, mutta nyt on sellainen ajatus, ettei mitään olisi voinut tehdä toisin. Ennen äänestystä oli tunnelma, että joka toinen tuli sanomaan, että Suomi on vahvoilla. Todennäköisesti Luxemburg sai ääniä Baltian mailta, me oletimme että tällainen suomalainen näkökulma olisi tällä kertaa piristänyt. Harmillista tosiaan, koska meidän biisi oli kyllä hyvä.
- Ministeri Tuomioja, minä puhun nyt YK:n turvaneuvostosta enkä euroviisuista.
- Ai oltiinko me sellaiseenkin haettu? Eikä päästy? Ensin lätkähäviö, sitten euroviisut ja nyt vielä tämä!

Asiantuntija kyseenalaistaa 4G-verkon nopeuden tarkoituksenmukaisuuden

18.10.12

Hallitus teki maaliskuussa periaatepäätöksen, että teleyrityksille huutokaupataan uusia taajuuksia 4G-verkon ulottamiseksi kaikille suomalaisille.

Tietoverkkotekniikan professori Jukka Manner Aalto-yliopistosta sanoo, että verkon mahdollistamaa 26 megabitin nopeutta tarvitsee todellisuudessa vain harva.

- Kännyköiden ja tableteiden osalta se on jokseekin ehkä turha. Hyvä kysymys on kumpi sitä tarvitsee enemmän, operaattori vai kuluttaja. En itse näe, mikä on se ehdoton vaatimus, että minullakin on oltava 4G jossain vaiheessa, Manner sanoo.

Manner kuvaa verkon kehitystä alan normaaliksi evoluutioksi, jossa nopeus on keskeinen kilpailutekijä. Hän arvelee, että sillä saatetaan myös tuoda lisää kapasiteettia tukkeutuvaan 3G-verkkoon.

Manner toteaa, että 4G-verkon rakentamiskustannukset nousevat maailmanlaajuisesti lähivuosina kymmeniin miljardeihin, ja Suomessa mahdollisesti satoihin miljooniin euroihin.

Hän näkee väistämättömänä nettiyhteyksien hintojen nousun.

- Viime kädessä asiakkaat tietenkin maksavat nämä investoinnit. Olen odottanut, että koska hinnat nousevat, koska uutta tekniikkaa tulee, ja kuten nyt jo näkyy, TeliaSoneralla on ollut haasteita kustannusten kanssa, Manner sanoo.

Teleyhtiö TeliaSonera ilmoitti eilen säästökuuristaan, jonka seurauksena konsernista on tarkoitus vähentää kaksituhatta työntekijää parin vuoden sisällä.
Yle


- Herra professori, ymmärtääkseni olette 4G-verkkoa vastaan?
- Kyllä. En näe, mikä on se ehdoton vaatimus että minullakin on oltava 4G jossain vaiheessa. Kyllä tämä tulee olemaan kallis investointi. Siellä Pihtiputaan mummo joutuu maksamaan verkkomaksuja.
- Kiitos, herra prof--
- Ja digiboksit! En tajua miksi piti ihan hyvä analoginen tv-verkko purkaa! Kallis investointi on digiboksi! Joutui Pihtiputaan mummo ostamaan digiboksin!
- Öh, kiitos--
- Ja yleensäkin matkapuhelimet! Piti kaikkien ostaa kännykät! Joutui Pihtiputaan mummokin maksamaan Nokiasta ja kato mitä siinä kävi! On Nokia selällään, sätkii kuin koppakuoriainen! Joka paikassa soi! Mikseivät ihmiset puhu puhelimiin kotonaan?!
- Kiitos, herra professori.
- Kekkonen takaisin! YYA-sopimus! Agraariyhteiskunta!

Tutkijat: Luovuus ja mielenterveysongelmat kulkevat käsi kädessä

17.10.12

Etenkin kirjoittajilla esiintyy skitsofreniaa selvästi useammin kuin ihmisillä, jotka eivät tee luovaa työtä, ruotsalaistutkijat ovat vahvistaneet. Tulosten mukaan taiteilijoita ja tieteilijöitä kasvaa todennäköisemmin suvuissa, joissa on havaittu muun muassa kaksisuuntaista mielialahäiriötä.

Luovaa työtä tekeviä ihmisiä hoidetaan mielenterveysongelmien vuoksi enemmän kuin muita, kertoo Ruotsin Karoliinisen instituutin tuore tutkimus. Tutkijoiden havaintojen mukaan esimerkiksi kirjoittamisen ja skitsofrenian sekä kaksisuuntaisen mielialahäiriön välillä on selvä yhteys.

Verrattuna koko väestöön, taiteilijoita ja tieteilijöitä kasvaa todennäköisemmin suvuissa, joissa esiintyy kaksisuuntaista mielialahäiriötä ja skitsofreniaa, tutkimusryhmä todisti viime vuonna.

Tutkimusta laajennettiin sittemmin useisiin muihin psyykkisiin diagnooseihin. Siihen sisällytettiin muun muassa masennus, alkoholismi, autismi ja anoreksia. Vertailuun otettiin mukaan myös avohoitopotilaat, eikä vain sairaalahoidossa olevat.

Tulokset vahvistivat aiempia tutkimustuloksia: kaksisuuntainen mielialahäiriö on yleisempi luovien ihmisten kuten tanssijoiden, tutkijoiden, valokuvaajien ja kirjailijoiden joukossa verrattuna koko väestöön.

Kirjoittajilla myös muut mielenterveysongelmat olivat yleisiä. Tutkimustulosten mukaan kirjoittajilla on 50 prosenttia suurempi itsemurhariski kuin verrokeilla.

- Tulosten valossa on syytä lähestyä mielisairauksia uudella tavalla, sitä kautta löydettäneen myös uusia hoitomuotoja, psykiatrian asiantuntija ja tohtoriopiskelija Simon Kyaga Karoliinisesta instituutista kuvailee.

Tutkimus tehtiin laajana rekisteritutkimuksena Ruotsissa. Se on alallaan kattavin tutkimus tähän asti. Siihen osallistui liki 1,2 miljoonaa potilasta ja omaista. Tutkimus on julkaistu Journal of Psychiatric Research -lehdessä.

Karoliininen instituutti on yksi johtavista lääketieteen yliopistoista.
Yle


- Tuomas!
- Tuomas!
- Tuomas!
- No mitä?!
- Justiinsa luin yhden uutisen, siitä vois ehkä saada hyvän Fiktiivisen keskustelun!
- Mitäs tällä kertaa.
- Ilmeisesti luovasti kirjoittavilla ihmisillä on 50 prosenttia suurempi itsemurhariski kuin verrokeilla, masennusta, alkoholismia, autismia ja skitsofreniaa--
- Öh, tuota.
- Mitä?
- Skitsofrenia?
- Mitä siitä? Ah. Öh. Joo. Hmmm.
- Ehkä me ei kirjoiteta tästä.
- Ehkä me ei.
- Ehkä meidän ei pitäisi hetkeen jutella.
- Jos minä menen vaikka tuonne.
- Elä koske pulloon tai teräviin esineisiin.

Kahvista löytyi yllättäviä terveysvaikutuksia – kuusi kuppia päivässä riittää

16.10.12

Suomalaiset ovat tunnetusti erittäin innokkaita kahvin juojia. Maassamme juodaankin enemmän kahvia kuin missään muualla maailmassa, eli noin 4 – 5 kupillista päivässä henkeä kohden. Tuore tutkimus on nyt paljastanut runsaaseen kahvinjuontiin littyviä yllättäviä terveysvaikutuksia.

Harvardin yliopistossa suoritetun tutkimuksen mukaan päivittäin 4 – 6 kahvikuppia nauttineiden naisten riski sairastua kohtusyöpään väheni huomattavasti. Miehillä taas laski eturauhassyövän saamisen riski, Daily Mail -lehti uutisoi. Tutkimukseen osallistui 117.000 vapaaehtoista.

Yllättävää on kuitenkin se, että samat tulokset havaittiin sekä normaalia kahvia että kofeiinitonta kahvia juoneilla tutkittavilla. Kyseiset terveysvaikutukset eivät siis ole yhdistettävissä kofeiinin nauttimiseen. Tutkijat saivat myös selville, että kahvinjuojilla on pienempi riksi sairastua kakkostyypin diabetekseen ja Parkinsonin tautiin. Heillä myös esiintyy harvemmin sappikiviä.

Tutkimuksessa kokelaiden kahvitottumuksia seurattiin yli 20 vuotta. Teen juomisella ei havaittu olevan samanlaisia terveysvaikutuksia. Yhden teorian mukaan kahvin terveysvaikutukset liittyvät sen mahdollisiin vaikutukseen kehon insuliinintuotannossa. Tutkijat kuitenkin varoittavat kahvin kuluttajia lisäämästä juomaansa sokeria ja kermaa, sillä niiden lisäkalorit saattavat kumota muut juoman terveysvaikutukset.

Stara


- No, löytyykö niistä tutkimustuloksista kahvinjuonnista mitään?
- No, tuota--
- Enkä halua sitten kuulla mitään negatiivista!
- Mutta--
- EI MITÄÄN NEGATIIVISTA! Me yritämme lisätä kahvinjuomista!
- No...tuota...
- Keksi nyt jotain!
- Okei. Päivittäin 4-6 kahvikuppia nauttineiden naisten riski sairastua kohtusyöpään väheni huomattavasti.
- Oho! Olipas hyvä uutinen! Lisää!
- No, miehillä laskee eturauhassyövän saamisen riski...
- Just tällaisia me halutaan kuulla! Lisää! Lisää!
- Öö, no tota...kahvin juojilla on pienempi riski sairastua kakkostyypin diabetekseen ja vaikkapa Parkinsonin tautiin.
- Loistavaa! Aivan loistavaa! Hyvä! Tällä me mennään! Voitaisko me saada joku sellainen kahvilla parantunut haastatteluun?
- No tota, ei.
- Ei? Miksei?
- No ne on kaikki kuolleet sydänkohtauksiin korkean verenpaineen takia.

Itävaltalainen uskalikko syöksyi alas 39 kilometrin korkeudesta

15.10.12

Felix Baumgartner rikkoi kaksi ennätystä: hän hyppäsi korkeammalta kuin kukaan koskaan ja ylitti äänen nopeuden.

Itävaltalainen Felix Baumgartner on loikannut kapselista, jonka heliumpallo kuljetti ensin runsaaseen 40 kilometriin ja sieltä hivenen takaisin eli 39 kilometrin hyppykorkeuteen.

Hän syöksyi aluksi kohti maata ennätysnopeudella. Myöhemmin varmistui, että äänen nopeus oli todellakin ihmiseltä ylittynyt ensi kertaa ilman konevoimaa.

Vapaan pudotuksen jälkeen auennut laskuvarjo pehmensi Baumgartnerin laskeutumisen Yhdysvaltoihin New Mexicon osavaltioon.

Ennätysyritystä saattoi seurata sponsorin internetsivulla. Lähetyksessä oli 20 sekunnin viive, jotta se olisi voitu keskeyttää, jos yritys olisi osoittautunut kohtalokkaaksi.

Yle


(vuonna 1974)

- Arvatkaa mitä jätkät?
- No mitä, Felix.
- Mä hyppäsin just vitosen hyppyristä järveen!
- No ei toi oo mitään, mamis. Mä hyppäsin seiskapuolesta ja Erhard hyppäs kympistä.
- En oo mikään mamis!
- Ootpas.
- En oo!
- Todista ja hyppää korkeammalta.
- Niin todistankin!
- Jätkä ei uskalla, lyödään femmasta vetoa.
- Lyödään vaan.
- No, koskas hyppäät?
- Jossain vaiheessa. Pitää vain valmistella ensin.
- Hah! Näkis vaan!

Nobelin rauhanpalkinto Euroopan unionille

12.10.12

Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi on nimetty Euroopan unioni. Nobel-komitea julkisti päätöksensä tiedotustilaisuudessa tänään puolenpäivän aikaan Oslossa.

EU:n presidentti Herman Van Rompuy saapui kello 11.55 eduskunnan suureen valiokuntasaliin, jossa Helsingin Sanomat onnitteli häntä siitä, että EU on saanut Nobelin rauhanpalkinnon.

"Onko se virallista?", Van Rompuy kysyi.

Saatuaan tiedon, Van Rompuy sanoi olevansa hyvin kiitollinen. Hän kertoi Helsingin Sanomille, että EU on pitkä rauhanprosessi ja uskoi, että palkinto on myönnetty pitkälti historiallisista syistä.

Norjan yleisradioyhtiö NRK paljasti jo aiemmin aamupäivällä saaneensa tiedon EU:n Nobel-voitosta.

Nobel-komitean mukaan päätös palkinnosta syntyi yksimielisesti. EU on ollut myös aiemmin ehdolla palkinnon saajaksi.

Unionin kehutaan lujittaneen muun muassa Ranskan ja Saksan sekä useiden muiden Länsi-Euroopan maiden kumppanuussuhteita.

Tämän vuoden veikkauspörsseissä ennakkosuosikeiksi nousivat myös venäläiset ihmisoikeusaktivistit.

Venäjä on myös ollut näkyvästi esillä tänä vuonna, kun uusien lakien ja erilaisten oikeusjuttujen on pelätty kaventavan kansalaisyhteiskunnan tilaa maassa.

Presidentti Martti Ahtisaari sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2008.
HS


- Ja sen haluaisin Kreikka sanoa sulle, että sä olet ihan hirvittävä loinen, kuppaat meiltä rahaa--
- Saksa, turpa kiinni! Ilman teitä ei ois natseja!
- No niin, rauhoittukaas nyt--
- Iso-Britannia, mitä sä tähän tuut väliin? Sulla ei oo ees euroa, mikäs hätäpäivä sulla on?!
- Mutta--
- Älä Saksa nyt rupea tähän, britit on mun kaveri!
- Irlanti? Et kai sä nyt oikeasti oo Brittien puolella, teillähän oli Derrystäkin ihan älyttömät tappelut!
- Merde!
- Bloody hell!
- Donnerwetter!
- Missä EU, siellä ongelma! Nyt tulee kuulkaa Suomesta kaikille turpaan...hei, mikä tuo on?
- Huhuu, minä olen Nobel-komitea! Kun te nyt ootte osanneet vuodesta 1945 niin kivasti leikkiä keskenänne, niin tässä on teille Nobelin rauhanpalkinto! Käyttäydytte kattokaas hyvin tulevaisuudessakin!
- Oho! No sori Saksa että haukuin sua natsiksi.
- Ei se mitään Kreikka. Ja britit, te ootte ihan jees! Ja irkut kanssa!
- Fer straigh'!
- Mennäänkö oluelle?
- Mennään vain, Suomi, mennään vain.

Oli jo aikakin - 145-vuotias Diacor aloittaa imagokampanjan

Diacorin historian ensimmäinen yrityskuvakampanja osuu aikaan, jolloin kilpailijoiden imagoita tahraa veroparatiisikohu.

Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön omistama Diacor terveyspalvelut, alansa suurin suomalaisessa omistuksessa oleva toimija, aloittaa historiansa ensimmäisen yrityskuvakampanjan maanantaina 15. lokakuuta.

Diacorin historia on Suomessa alan pisin. Juuret juontuvat vuoteen 1867, jolloin entinen keisarillinen hovineiti, sittemmin sosiaali- ja diakoniatyön uranuurtaja Aurora Karamzin perusti kulkutautisairaalan Helsinkiin.

Kampanjan kasvoina ovat Diacorin omat terveysalan ammattilaiset, jotka mainoksissa kiittävät asiakkaitaan Diacorissa käymisestä. Ja kävijöitä riittää, sillä Diacorin toimipisteissä käy joka päivä kolmisentuhatta asiakasta. Kampanjassa näkyvät myös asiakkaat sekä toiminnalla rahoitettavat kohteet kuten työ nuorten ja asunnottomien keskuudessa.

Julkinen keskustelu terveysalan toimijoista, niiden omistuksesta ja verotuksesta on käynyt viime keväästä asti kuumana. Veroparatiisien sijaan Diacorin osingot käytetään joka vuosi omistajan Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön yhteiskunnalliseen työhön sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen niiden ihmisten keskuudessa, jotka ovat vaarassa jäädä hyvinvointiyhteiskunnan ulkopuolelle. Vuonna 2011 tuo summa oli yli 3,5 miljoonaa euroa.

Diacorin yrityskuvakampanja alkaa siis aikana, jolloin keskeisten kilpailijoiden imagoa tahraa niiden omistajatahojen verosuunnittelu.

"On sattumaa, että meidän kampanjamme osuu samaan aikaan tämän julkisen keskustelun kanssa. Asiakkailta tullut palaute oli kampanjan kimmokkeena ja suunnittelu alkoi jo alkutalvesta" sanoo Diacorin toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen.

"Diacorilaisille tärkeitä asioita ovat vastuuntuntoisuus ja reiluus, ja nyt oli hyvä aika tulla esiin ja kertoa tarinaamme. Kampanjan suunnittelu alkoi jo tämän vuoden helmikuussa ja on osa läpinäkyvää viestintäämme. Myös tässä asiassa haluamme olla suomalainen suunnannäyttäjä", Vepsäläinen sanoo.

Kampanja on tehty yhteistyössä mainostoimisto McCannin kanssa, jonka kanssa Diacor on tehnyt jo pitkään yhteistyötä.

Kampanja näkyy ensi vaiheessa Helsingin Sanomissa, Kauppalehdessä, Talouselämässä, Suomen Kuvalehdessä, verkko- ja ulkomainonnassa sekä omilla lääkäriasemilla. Kampanjalle ei ole lyöty lukkoon loppumisaikaa.

Markkinointi & Mainonta


- Onko kaikilla kahvia? Hienoa, sitten voimmekin varmaan aloittaa mainosvideon esittelyn. Kampanjan pääsuunnittelija voisi vähän pohjustaa ja näyttää videon.
- Ilman muuta. Kun meille annettiin tehtäväksi suunnitella Diacorille mainoskuvakampanja, me mietimme vaihtoehtoja. Miksi joku haluaisi valita juuri Diacorin? Miksi Diacor olisi paras toimija alallaan? Meillä on jo paljon työterveyssopimuksia, joten me halusimme vedota yksittäiseen kuluttajaan.
- Kuulostaa hyvältä! Katsotaan video!
- Katsotaan! Painatko Tuukka sitä play-nappia sieltä.

***

*kohinaa*
*mustavalkoinen turvakameran näkymä*
*kertojanääni alkaa puhua*
"Tuttu tilanne monille. On kehno olo ja jonotetaan terveyskeskuksessa."
*turvakameran kohiseva kuva siirtyy kuvaamaan lehteä selaavaa mummoa*
"Ristikot on täytetty ja naistenlehtikin on vuodelta 1986. Jonottaminen on kestänyt jo kaksi tuntia! Lääkärikin varmaan määrää taas vain Buranaa."
*mummo pyyhkii hikeä otsalta*
"Ja niin on kuumakin! Eikö täällä ole ilmastointia?"
*yhtäkkiä jostain pyyhältää nuori mies joka alkaa potkia mummoa*
"Eikä mikään muutu, taas käy subutex-narkkari potkimassa."

*mummo katsoo suoraan kameraan*
- EIKÖ TÄLLE VOI TEHDÄ MITÄÄN?!

*fade valkoiseen ja kiiltävään sairaalaan*
"Tule Diacoriin! Meillä ei heikompi kansanosa viihdy! Asiantuntevat lääkärimme tekevät sinulle kaikki kokeet mitkä edes välillisesti voisivat kenties liittyä sairauteesi!"
*komeat lääkärit ja kauniit hoitajat hymyilevät hampaat valkoisina kameralle*
"Tilaamme kaikki olennaiset naistenlehdet ja lapsille meillä on ilmapalloja. Kysy myös kulutusluotostamme, jolla voit maksaa lääkärinlaskusi osissa!"
*mummo näyttää euforiselta täyttäessään ristikkoa, hoitaja saapuu ja silittää mummon päätä*
"Diacor. Koska sinulla on varaa terveyteen!"
*fade out*

Norjan media ei huomaa, kuinka kauniisti Haukio pukeutuu

11.10.12

Tasavallan presidentin suorittama valtiovierailu on jäänyt Norjan mediassa vähälle huomiolle.
Presidenttipari saapui Norjan kuningasparin kanssa Litteraturhusetiin, jossa presidentti Sauli Niinistö piti puheen.

Rouva Jenni Haukiolla oli yllään ohut ja nuorekas kesäisen kirjava silkkileninki. Jalkansa hän oli sujauttanut asuun sopiviin silkkikorkokenkiin. Kuningatar Sonjalla oli yllään mustavalkoinen villa-asu.

Presidenttiparin valtiovierailua ei ole norjalaismedioissa juurikaan huomioitu. Media on keskittynyt kuningatar Sonjasta kertovan kirjan referoimiseen.

Tänään kirjasta kertovissa artikkeleissa pureudutaan kuningasparin pitkään avioliittoon ja siinä esiintyneisiin ongelmiin.

Suomen presidenttiparin valtiovierailu on kirjasta kertovissa artikkeleissa huomioitu vain kerran, yhden artikkelin kuvatekstissä.

IS


*ringaling*
- Aftenposten, päätoimittaja Hilde Haugsgjerd puhelimessa.
- No se on Rita Tainola täällä, päivää.
- No päivää.
- Haluaisin vähän jutella tästä teidän journalisminne tasosta.
- Niin?
- Se on vähän kehnoa ollut viime aikoina.
- Myönnän toki, että vähän skandaalihakuistahan tuo on ollut tuo kuningatar Sonjan kirjan tutkiminen.
- No nimenomaan! En ole esimerkiksi lukenut riviäkään Suomen presidenttiparin valtiovierailusta!
- Voimme vakuuttaa teille, arvon rouva Tainola, että huomisen numerossa kirjoitamme asiasta. Arktisen alueen teollisuuden lisääminen ja sen vaikutus ekologiseen tasapainoon on kuitenkin mielenkiintoinen ja merkittävä aihe journalismille.
- Ei ei ei, sinä et nyt Hilde tajua. Ei kukaan nyt TUOLLAISTA halua lukea!
- Anteeksi, mutta--
- Kato nyt sitä Jenniä! Tosi nätti on ja kiva! Ei ole juttuja näkynyt siitä että Jennillä on nuorekas kesäisen kirjava leninki ja silkkikorkokengät! Ei tule ylistystä ollenkaan! Luuletko, että suomalaiset pitkään katselevat moista hävytöntä huomiottajättämistä?
- Minä laitan tämän luurin nyt kiinni.
- Minä soitan poliisille ja kirjastoon! Minä kirjoitan tästä Ilta-Sanomiin!
- Hei hei. *klik*

Jatkuva viriketulva tukahduttaa lapsen

Lastenpsykiatrian erikoislääkärin Jari Sinkkosen mielestä perheet pyörivät nykyään liikaa lasten ympärillä.

– Kaikki elämä ei saa olla sitä, että viedään lasta paikasta paikkaan ja mietitään, mikä kehittäisi hänen aivojaan eniten.

Sinkkonen olisi valmis kärräämään kaiken maailman palikkatestilaatikot yhteen kasaan ja tuikkaamaan sen tuleen.

– Työnnämme lapsille virikkeitä sellaisella tahdilla, että siinä ei ole mitään rajaa. Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan lapsella on jo ennen syntymäänsä 15 lelua. Ei siinä ole mitään tolkkua.

– Nykyisin lapsen kasvattamisesta on tullut suoritus ja vanhemmuudesta puurtamista. Oikeasti lapsesta on huojentavaa, kun kaikki ei pyöri hänen ympärillään.

Sinkkonen myös muistuttaa, että lasten leikeissä ei pidäkään olla mitään järkeä.

– Lasten tehtävä on säntäillä metsässä räkä poskella ja tehdä asioita, joissa ei ole päätä eikä häntää.

Savon Sanomat


- Äiti, mitä--
- Ai mitäkö tekisit? No leiki vaikka tällä sun uudella lelulla.
- Eikun äiti, mitä--
- Eikse lelu nyt kelpaa vai? Vaikka se oli uus ja kasvavan lapsen aivoja kehittäväksi tarkoitettu? Nyt täytyy kyllä kirjoittaa joku reklamaatio sinne valmistajalle, että minun lapseni ei kyllä nyt saa yhtään virikkeitä.
- ÄITI! Mitä--
- Ja nyt sä raivostut! Tää on niin just sitä mitä mä lehdestä luin, sulla on nyt varmaan se kaksisuuntainen mielialahäiriö. Raivostut täysin turhasta, tän on pakko johtua siitä, että sulta vaaditaan niin paljon nyky-yhteiskunnassa! Mutta lapseni rakas, kun ei se oo niin helppoa äidilläkään nykyään! Tiedätkö! Äidiltäkin vaaditaan paljon! Sinäkin vaadit paljon! Äiti ei vaan YKSINKERTAISESTI KESTÄ JA OSAA SANOA SULLE ETTÄ MITÄ SUN PITÄISI TEHDÄ NYT! Loppuu ratkaisut kesken! Nyt tehdään kuule niin, että otat tän sun rauhoittavan lääkkeesi ja äiti lähtee ostamaan sulle paremman lelun. Minun vahtivuorollani sinä et kyllä syrjäydy!
- Mutta äiti...
- Minä menin jo! Ei tarvitse kuule minulle huutaa! Kyllä minä tiedän olevani huono äiti! *ulko-ovi rämähtää perässä kiinni*
- …Mä vaan halusin kysyä että mitä ainetta pilvet on ja miten ne voi leijua taivaalla.

Tutkimus: Ihminen tekee järkevämpiä päätöksiä vieraalla kielellä

9.10.12

Jos haluaa harkita jotakin asiaa viileästi, kannattaa ajatella sitä vieraalla kielellä, yhdysvaltalaistutkijat havaitsivat. Vieras kieli nimittäin vähentää harhaanjohtavia ja syvälle juurtuneita ajattelun vinoutumia.

Chicagon yliopiston tutkijat vertasivat 300 opiskelijan päätöksentekoa näiden äidinkielellä sekä vieraalla kielellä. Puolet koehenkilöistä oli yhdysvaltalaisia, jotka osasivat myös espanjaa tai japania. Loput olivat korealaisia, jotka osasivat myös englantia.

Koehenkilöiden käskettiin ratkaista ongelmia. Kun ratkaisu tehtiin vieraalla kielellä, ratkaisut perustuivat enemmän järkeen ja vähemmän tunteisiin. Syy on tutkijoiden mukaan se, että vieras kieli antaa sekä ajattelulle että tunteille enemmän etäisyyttä ongelmaan.

Tutkimuksen julkaisi Psychological Science.

HS


- Excuse me, sir?
- Yes?
- What is the discussion about here?
- We are discussing the freedom of choice regarding whether an individual should give the mandate about his life to his government in order to authorize his participation in crisis situations which use lethal force against perceived threats.
- Oh. Sounds like the freedom of choice should actually be upon the individual himself should the situation escalate into a crisis due to reasons he cannot support.
- I value your opinion, sir. Other people think otherwise but I don't think we can find a final common ground on the issue ever.
- Well, these questions tend to be tricky.
- Might I ask, where are you from?
- I'm Finnish, born and raised.
- Ai olette Suomesta! Ahaa, olisitte heti sanonut! Niin, siis tosiaan täällä puhumme armeijapakosta ja siitä kuinka--
- Ai intistä! No pitäähän sitä nyt miehen intti käydä, eihän se nyt mikään mies ole jos ei käy! Sivari on ihan pelleilyä.

Public Service Announcement XIV: 500 tekstiä

8.10.12


- Tuomaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaas!
- No mitä, Tuomas.
- No tuo kolmas Tuomas keksi, että meillä on viidessadas teksti!
- Hurraa!
- Kuuletko? Kuuletko?! Siellä se heittelee konfettia ja laittaa kesken sivua--



- tuollaisia raivostuttavia ysärihenkisiä animoituja giffejä! Sun täytyy Tuomas hankkiutua siitä eroon! Heti! Sitä paitsi se on ihan silkka Säihkyturpa-ripoff, kun se-- 


--Voisitko Tuomas siis pliis hankkiutua eroon tuosta bilehileestä?
- Pyydä kiltisti.
- Haista sinä Tuomas--


- Pyydä kiltisti.
- Kiltti Tuomas, hankkiudu Positiivi-Tuomaksesta eroon.
- No kun kerran kiltisti pyysit.

cd tuomaat
del tuomas.pos
"tuomas.pos was deleted."

- No niin, oletko nyt tyytyväinen?
- No, en minä nyt virallises--

undelete tuo

- Olen tyytyväinen! Olen tyytyväinen!
- Puhalla nyt vielä paperipilliin sitten, onhan meillä bileet.
- En puhalla.
- Mulla on vielä konsoli auki.
- No okei, puhallan. TÄMÄN KERRAN.
- Niin sitä pitää.


Fiktiivisiä keskusteluja toivottaa kaikille lukijoilleen hyviä ja loistokkaita viidensadan tekstin pirskeitä!

(Säihkyturpa on Fok_it-sarjakuvan hahmo. Gif-kuvat on kiskottu jostain verkosta, toivottavasti niiden oikeudenomistajat eivät vihaa.)