”Suomi on todellisessa hädässä: Yhä useampi on työtön tahallaan”

Tietokirjailija ja viestintävalmentaja, viestintätoimisto Kaiku Helsingissä partnerina työskentelevä Jouko Marttila ihmettelee blogissaan niitä, jotka valitsevat työttömyyden tarkoituksella.
- Usein kuulee väitteen, että kukaan ei ole työtön tahallaan. Itse asiassa yhä useampi taitaa olla.

- Työnkarttajien joukko kasvaa, Marttila kirjoittaa.

Marttila antaa blogissaan esimerkkejä työnkarttajista. Yksi heistä on Ylen haastattelema Mervi Venäläinen, jonka tarina herätti viime viikolla ihmetystä.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvos Esko Salo sanoi Uudelle Suomelle, että Venäläisen tapauksen ei pitäisi olla mahdollinen. Venäläinen ei halua vastaanottaa hoitoalan töitä, joihin hänellä on koulutus, mutta on silti oman kertomansa mukaan ansiosidonnaisella.

Jouko Marttilan mielestä kyseessä on iso ongelma, jos ihmiset valitsevat työttömyyden.

- Suomi on todellisessa hädässä, jos työttömyys koetaan paremmaksi vaihtoehdoksi kuin työn tekeminen. Edes sen pohtiminen ei pitäisi olla mahdollista, että voisi vaihtaa työnsä joutenoloon yhteiskunnan kustannuksella, ei edes 400 päivän ajaksi.

- Työttömiä tulee joka päivä lisää. Työttömiä maahanmuuttajia tulee joka päivä lisää. Jos tähän päälle tulee vielä paljon Mervin kaltaisia työnkarttajia, niin kuuden euron pitsat ja harmaa talous alkavat olla yksi pienimpiä ongelmiamme, Marttila kirjoittaa.

Uusi Suomi


*ringaling*
- TE-toimisto, kuinka voin auttaa?
- Moi, se on Koskenkorvan Jaakko täältä moikka.
- No terve Jaakko!
- Sellaista tässä soittelin, että sain teiltä kirjeen, että ansiosidonnaiseni on katkaistu. Miksi?
- Juu, meillä ei oo ollut tapana maksella ansiosidonnaista ihmisille, jotka ovat tahallaan työttömänä.
- Mitä? Miten? Enhän minä ole tahallani työtön! Minähän haen töitä koko ajan!
- Työnkarttajien joukko kasvaa.
- Mitä hittoa selität?! Minä olen tehnyt kaikki pyytämänne toimenpiteet, hakenut niitä kaikkia töitä mistä minulle on ilmoitus kotiin lähetetty ja käynyt vaatimanne tukityöllistämiskurssit, myös sen, jossa opeteltiin käyttämään kirjastoa! Kirjastoa! Minä opettelin aikanaan käyttämään sitä 8-vuotiaana!
- Ymmärrän, mutta teidän täytyy tajuta, että Suomi on todellisessa hädässä, jos työttömyys koetaan paremmaksi vaihtoehdoksi kuin työn tekeminen. Edes sen pohtiminen ei pitäisi olla mahdollista, että voisi vaihtaa työnsä joutenoloon yhteiskunnan kustannuksella, ei edes 400 päivän ajaksi.
- EIHÄN SE EDES OLE MAHDOLLISTA! Mistä keksitte, että olisi?
- No, luettiin yhtä blogia ja siitä sitten se idea lähti. Pakkohan sen on olla totta, jos se on netissä.
- Mutta kun ei noin voi tehdä, sehän on nimenomaan teidän omien säädöstenne mukaan mahdotonta--
- Kuulkaa nyt! Eikö se ole iso ongelma, jos ihmiset valitsevat työttömyyden työn sijasta?
- Mitä?
- Eikö se ole iso ongelma?
- No on, kai...
- Ja sinä olet työtön.
- Niin?
- Olet siis valintasi tehnyt.
- Minkä valinnan? Mitä sinä oikein höpötät?
- No, täällä tiedoissanne todetaan, että kun vuonna 1998 menitte töihin opintojen jälkeen, te tietoisesti valitsitte Nokian Oulun konttorin työpaikaksenne.
- Tietysti, minähän asuin Oulussa ja olin insinööri.
- Ja nyt kun vuonna 2014 saitte lapun kouraan YT-neuvotteluissa, voidaan todeta että te ihan itse valitsitte työpaikan, joka irtisanoo teidät kuudentoista vuoden työuran jälkeen. Olisiko kannattanut miettiä etukäteen?
- ...
- Että siksi me tässä katkaisimme teidän ansiosidonnaisenne. Työttömiä tulee joka päivä lisää. Työttömiä maahanmuuttajia tulee joka päivä lisää. Jos tähän päälle tulee vielä paljon kaltaisianne työnkarttajia, niin kuuden euron pitsat ja harmaa talous alkavat olla yksi pienimpiä ongelmiamme.

Ministeriön viestintäjohtaja epäsi toimittajan pääsyn tiedotustilaisuuteen luottamuspulan takia – "Aivan absurdi tilanne"

Valtiovarainministeriön viestintäjohtaja Liinu Lehto epäsi vapaan toimittajan Jari Hanskan pääsyn torstaiseen ministeriön järjestämään, hallintarekisteriä taustoittavaan tiedotustilaisuuteen.

"Valitettavasti ministeriössämme ei ole luottamusta sinua kohtaan. Laitamme materiaalin tulemaan sinulle tilaisuuden päätyttyä", Lehto kirjoitti Hanskalle lähettämässään sähköpostissa, jonka Hanska julkaisi Facebook-sivullaan.

Muun muassa Eduskunta-näytelmien käsikirjoittajana sekä Voima-lehden määräaikaisena päätoimittajana tunnettu Hanska oli lähettänyt pyynnön osallistumisestaan tilaisuutta järjestävälle valtiovarainministeriön virkamiehelle, ei Lehdolle itselleen.

HS tavoitti viestintäjohtaja Lehdon keskiviikkona alkuillasta, mutta hän ei ollut halukas kommentoimaan ratkaisuaan. Tarkoitus oli kysyä Lehdolta, miksi Hanskalle vastattiin sähköpostissa mainitulla tavalla, luottamuksen puutteeseen vedoten ja miksi luottamusta ei löydy.

Lehto päätti puhelun ennen kuin HS ehti kysyä häneltä asiasta. Tämän jälkeen HS ei enää tavoittanut Lehtoa.

…

Myöhemmin keskiviikkona Lehto otti yhteyttä HS:n toimitukseen.

"Hän (Hanska) on useamman kerran toiminut vastoin journalistin ohjeiden 17. kohtaa. Näin on tapahtunut Eduskunta-näytelmistä 1:n ja 3:n kohdalla kahden tai kolmen eri virkamiehen kanssa."

Journalistin ohjeiden kohdassa 17 sanotaan, että "haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä. Haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi."

Lehto kertoi, että ei ole törmännyt vastaavaan tilanteeseen aiemmin. Hän sanoi itse päättäneensä, että Hanska ei ole tilaisuuteen tervetullut.

"Olen nyt suunnilleen kymmenen vuotta työskennellyt toimittajien kanssa eikä tällaista ole koskaan aikaisemmin minun kohdalla tapahtunut."

"Tuleva tilaisuus on taustoittavaa tietoa varten ja olemme kutsuneet sinne aiheesta kiinnostuneita toimittajia. Hanska on kyllä tervetullut meidän avoimiin tilaisuuksiin."

Lehdon mukaan luottamus on mahdollista palauttaa, mutta vielä hän ei ole reseptiä luottamuksen palautuksen suhteen laatinut. Hän kertoi HS:lle vielä sähköpostin välityksellä twiitanneensa, "että Hanska on tervetullut meille keskustelemaan asiasta. Voimme yhdessä miettiä luottamuksen palauttamista puolin ja toisin".

…

HS


*ringaling*
- Valtionvarainministeriö.
- Tuomas täällä Fiktiivisistä keskusteluista hei.
- No heipä hei, kuinka voimme auttaa?
- Olisin saapumassa tuonne hallintarekisteriä taustoittavaan tiedotustilaisuuteen.
- Jaa, sinähän taidat kirjoittaa sitä blogia, johon keksit ihan päästäsi kaiken keskustelun.
- Se vähän niin kuin lukee myös otsikossa, kyllä.
- No sitten valitettavasti et voi saapua, ministeriössämme ei ole luottamusta sinua kohtaan.
- Harmin paikka. Onhan tämä nyt kieltämättä objektiivisen raportoinnin suhteen hankalaa, etenkin näin sananvapausviikolla.
- Kyllähän se on, mutta onneksi meillä on ratkaisu.
- Joka on?
- Meillä on jo osallistumassa teidän mediastanne edustaja.
- Osallistumassa? Mutta minähän teen näitä ihan yksin…
- Kuunnelkaahan nyt. Tämä on mahtava juttu! Me nimittäin onnistuimme saamaan eräältä Tattarisuolla toimivalta romuttamolta noin kaksisataa kohtalaisessa kunnossa olevaa törmäystestinukkea. Laitamme yhdelle sellaiselle rintaneulan, jossa lukee “Edustaja, Fiktiivisiä keskusteluja” ja laitamme istumaan jos ei nyt ihan eturiviin (bloggari kuitenkin kun olette) niin varmasti kolmannelle tai neljännelle riville!
- Miten tämä nyt auttaa minua?
- No, koska olemme siirtymässä jatkuvasti enemmän tiedotustilaisuuksiin, joissa on äänityskielto, kuvauskielto, siteerauskielto ja kysymyskielto, sellainen ihmisen kokoinen toimittajanukke ajaa varsin hyvin asian.
- Öööh…
- Lisäksi näistä tiedotustilaisuuksista tulee kivasti paljon virtaviivaisempia, kun kukaan ei kysele vaikeita kysymyksiä.
- Ei tämä nyt ihan kyllä…
- Joten älkää huoliko, kerromme edustajallenne oikein mielellämme asiat! Hän sitten tietää. Ei kerro, mutta tietää. Okkamoi!

SS: Mäntylä haluaa velvoitteita oleskeluluvan saaneiden tukiin

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (ps.) haluaa vastikkeellisuutta, velvoitteita ja valvontaa Suomesta oleskeluluvan saaneille myönnettäviin tukiin.

Perussuomalaisten Mäntylä sanoi Savon Sanomille Kuopiossa ajatuksensa toteuttamisesta, että perustasoon olisi esimerkiksi mahdollista saada bonusta jos täyttää edellytykset tai sitten velvoitteet, jotka pitää täyttää, jotta saa perustason.

Sosiaali- ja terveysministeri haluaa myös alentaa merkittävästi oleskeluluvan saavien turvapaikanhakijoiden tukitasoa.

Mäntylä ei myöskään katso hyvällä sitä, että kunnat joutuisivat ottamaan pakolla vastaan turvapaikanhakijoita.

– Samoin kuin EU:ssa, vastuunjaon pitää myös Suomen sisällä perustua vapaaehtoisuuteen. Jos kunta päättää että ei, niin sitä pitää kunnioittaa, Mäntylä sanoi Savon Sanomille.

Yle


- Tervetuloa Fiktiivisten keskustelujen haastatteluun, sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä.
- Kiitos, kiitos.
- Mennäänpä suoraan asiaan: totesitte Savon Sanomille että haluaisitte vastikkeellisutta, velvoitteita ja valvontaa tukiin.
- Kyllä.
- Mitä tämä tarkoittaa?
- No ensinnäkin se tarkoittaa sitä, että täytyy täyttää tietyt velvoitteet, että voi saada perustason tuista.
- Millaisia nämä velvoitteet ovat?
- Ei saa olla älypuhelinta.
- Miksi?
- No koska ei kaikilla suomalaisillakaan välttämättä ole älypuhelinta. Oletko ikinä miettinyt, millainen fiilis tulee suomalaiselle, jos se näkee ulkomaalaisen jolla on älypuhelin? Ei täällä ennenkään oo millään koreiltu, niin tulee semmoinen olo, että tänne se vaan tulee ja meille nauraa.
- Nyt menee heti niin vahvasti uhriutumisen puolelle, että mennään seuraavaan asiaan. Mitä muuta tuo tukiasia tarkoittaa?
- No se voisi tarkoittaa vaikkapa sitä, että jos täyttää tietyt edellytykset, voi saada bonusta.
- Millaista bonusta ja millaiset edellytykset?
- Puhumme ratkaisevasti nousevasta vastaanottorahasta, mikäli turvapaikanhakija ei rekisteröidy Suomeen turvapaikanhakijaksi ollenkaan. Hän voi saada jopa 30% korkeampaa vastaanottorahaa, mikäli hän ei ota sitä vastaan ja pysyy kaukana Suomesta.
- Mutta--
- Tätä tukiajattelua olemme pohtineet muun muassa työministeri Jari Lindströmin kanssa. Olemme vahvasti sitoutuneet parantamaan nimenomaan suomalaisen asemaa. Korostamme asianomaisen omaa vastuuta asiassa, mutta olemme valmiit tulemaan vastaan jopa kymmen- tai SATAKERTAISILLA korotuksilla työttömyysturvaan, mikäli tietyt ehdot täyttyvät.
- Miten tällaisen korotuksen voi saada?
- Se maksetaan niille työttömille jotka käyvät töissä ja pääsevät sen palkkatulomäärän yli, jonka jälkeen työttömyystukia ei enää makseta.
- Anteeksi?
- Eli mikäli tienaat yli 1500 euroa kuukaudessa, olet oikeutettu satakertaiseen työttömyystukeen, kunhan et tienaa yli 1500 euroa kuukaudessa.
- Eihän se ole mahdollista.
- Juuri tuo on sitä vahingollista ajattelua, mikä on vienyt Suomen Kreikan tielle. Tarvitsemme vähemmän termiä "ei se ole mahdollista" ja enemmän can do -spirittiä!
- Mutta tuossahan on kaksi ristiriitaista ajatusta päällekkäin.
- Se oli kieltämättä ensin ongelma, kunnes Sampo Terho tuli eduskunnan kahvilassa vastaan ja kehotti kutsumaan tätä lakimuutosta "Schrödingerin tueksi". Nyt meillä on jo sopimus siitä, että Steven Spielberg ohjaa aiheesta mustavalkoisen Oscar-draaman. Kulttuurin tukeminenhan meillä on sydäntä lähellä.
- Ehh...
- Aiomme tulevaisuudessakin tehdä sellaista politiikkaa, että siitä kirjoitetaan kirjoja ja ohjataan elokuvia!

Jenkkisijoittaja osti aids-lääkkeen, nosti hinnan 55-kertaiseksi, vastasi kritiikkiin Eminemin lyriikoilla

Internetin vihatuin mies juuri nyt saattaa olla Martin Skhreli.

32-vuotias uraohjus johtaa itse perustamaansa Turing Pharmaceuticals -sijoitusrahastoa. Elokuussa rahasto osti Daraprim-nimisen lääkkeen, jota käytetään aidsin ja syövän kaltaisten, immuunijärjestelmää heikentävien sairauksien hoidossa.

Heti kaupan jälkeen Daraprimin hinta nousi 13,50 dollarista 750 dollariin tabletilta, eli yli 55-kertaiseksi. Daraprimia säännöllisesti syövien potilaiden lääkekustannukset nousivat kertalaakista satoihin tuhansiin dollareihin.

Sijoitusrahaston tempaus on osa laajempaa trendiä, jossa vanhojen, hoidoiksi vakiintuneiden lääkkeiden hinnat ovat nousseet dramaattisesti kun sijoitusrahasto on ostanut ne, kirjoittaa New York Times.

Esimerkiksi tuberkuloosin hoitoon käytetyn Cycloserine-lääkkeen hinta nousi 500:sta dollarista 10 800 dollariin per purkki, kun Rodelis Therapeutics osti lääkkeen.

Lääkkeillä keinottelua on käsitelty Yhdysvaltojen kongressia myöten. Paikalliset lääke- ja aids-järjestöt lähettivät syyskuussa Turing Pharmaceuticalsille yhteiskirjeen, jossa ne vastustivat kovin sanoin Daraprimin hinnannousua ja pitivät sitä uhkana kansanterveydelle.

...

Nyt


*ringaling*
- Skhrelillä, Martin puhelimessa.
- Fiktiivisistä keskusteluista Tuomas, moikka!
- No moikka Tuomas! Etpä oo hetkeen kirjoittanut niitä dialogeja!
- Enpä juu ole, mutta ihan sillä lähdin soittelemaan, että luin sen verran jännää juttua jotta oli pakko soittaa ja kysellä!
- No voi halipusipuppeliskuppeli, kerrohan ihmeessä mitä halusit kysellä.
- Semmoista vain, että jos yhden Daraprim-tabletin hinta on 750 dollaria, niin miten ihmeessä saat myytyä niitä tarpeeksi, että tekisit noilla tableteilla voittoa?
- Voi sinua höpönassua. Enhän minä niillä voittoa tee.
- Täh?
- Onhan minulla nyt rahaa. Katso nyt, minä ostin justiinsa Daraprim-lääkkeenkin tosta noin vain! Kyllähän meitsillä niin sanotusti pätäkkää on.
- No mitä järkeä tässä sitten on, jos et halua rahaa? Etkö pidä rahasta?
- Pidän pidän, mutta on tärkeämpiäkin asioita kuin vain raha.
- Kuten?
- Minä vihaan ihmisiä.
- ...
- Okkamoi!
*klik*

Opintotuen ehtojen tiukkeneminen etenee eduskunnassa

Opintotuen ehtojen tiukentaminen etenee eduskunnassa.

Se hyväksyi tiistaina ensimmäisessä käsittelyssä hallituksen esityksen, jonka mukaan korkeakoulututkinnon suorittanut opiskelija ei voi enää saada opintotukea toista samantasoista tutkintoa varten.

Tiukennus koskisi sekä alempia että ylempiä korkeakorkeakoulu- ja ammattikorkeakoulututkintoja. Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ja Suomen opiskelijakuntien liitto Samok vetoavat eduskuntaan, jotta esitystä ei hyväksyttäisi toisessa käsittelyssä perjantaina.

Opiskelijajärjestöt arvostelevat muutosta siitä, että se voi tehdä alan vaihdon opiskelijalle taloudellisesti mahdottomaksi. Toisen korkeakoulututkinnon suorittamisen syy on usein aiemman alan heikko työllisyystilanne.

Esityksen mukaan muutos toisi 10,5 miljoonan euron säästöt vuoteen 2019 mennessä. Opiskelijajärjestöt eivät usko säästöihin, koska opintotuen leikkaus pidentää todennäköisesti opintoaikoja.

IS


- Pekka, mikäs sinua harmittaa?
- No tuli YT:t ja lappu kouraan.
- Voi harmin paikka. Milläs alalla olit?
- No paperitehtaassahan minä olin töissä.
- Epäilemättä ottaa kuuppaan! Mutta hei Pekka, älä nyt syrjäydy! Ota kato itseäsi niskasta kiinni! Tämä on muuttuva maailma! Ei voi vain jäädä omaan poteroonsa ja odottaa, että kaikki tulee itselle tarjottuna! Pitää koittaa tarjota maailmalle myös jotain takaisin! Oletko ajatellut, että voisit uudelleenkouluttautua tekemään jotain muutakin? Vaikka it-alalle? Oletko ajatellut, että voisit olla vaikka it-tradenomi?
- Hei, tuossahan on ideaa! Tietotekniikkaa opiskelemaan! En olisi enää pelkkä paperialan insinööri, vaan—
- Hetkinen. Mitä sä sanoit.
- Että olet oikeassa! Turha tässä jäädä tuleen makaamaan! Minä osaan nämä jutut! Minä kouluttaudun uudestaan! Minusta tulee it-tradenomi paperialan insinöörin lisäks—
- Ei ei ei. Pekka, ei.
- Mitä?
- Jos sä olet jo kouluttautunut, niin et sä enää uudestaan voi.
- Mitä? Miksi? Onhan mulla vielä opintotukikuukausia, kun valmistuin aikanaan ajoissa!
- No mitä siitäkin tulis, jos kaikki vain sais kouluttautua jäljellä olevilla opintotukikuukausilla yhteiskuntaa hyödyttävään työhön?
- Oot oikeassa. Ehkä meen syrjäytymään.
- No mene. Ja häpeä mennessäs.

Kalevalan päivän erikoinen: Väinämöisen ja Joukahaisen kohtaaminen

Vaka vanha Väinämöinen,
tietäjä iän-ikuinen,
oli teittensä ajaja,
matkojensa mittelijä
noilla Väinölän ahoilla,   
Kalevalan kankahilla.

Tuli nuori Joukahainen,
ajoi tiellä vastatusten:
tarttui aisa aisan päähän,
rahe rahkehen takistui,
länget puuttui länkilöihin,
vemmel vempelen nenähän.

Siitä siinä seisotahan,
seisotahan, mietitähän...
vesi vuoti vempelestä,
usva aisoista usisi.

Kysyi vanha Väinämöinen:
"Kuit' olet sinä sukua,
kun tulit tuhmasti etehen,
vastahan varattomasti?
Säret länget länkäpuiset,
vesapuiset vempelehet,
korjani pilastehiksi,
rämäksi re'en retukan!"

Silloin nuori Joukahainen
sanan virkkoi, noin nimesi:
"Mie olen nuori Joukahainen.
Vaan sano oma sukusi:
kuit' olet sinä sukua,
kuta, kurja, joukkioa?"

Vaka vanha Väinämöinen
jo tuossa nimittelihe.
Sai siitä sanoneheksi:
"Kun liet nuori Joukahainen,
veäite syrjähän vähäisen!    
Sie olet nuorempi minua."

Silloin nuori Joukahainen
sanan virkkoi, noin nimesi:
"Vähä on miehen nuoruuesta,
nuoruuesta, vanhuuesta!
Kumpi on tieolta parempi,
muistannalta mahtavampi,
sep' on tiellä seisokahan,
toinen tieltä siirtykähän.
Lienet vanha Väinämöinen,
laulaja iän-ikuinen,
ruvetkamme laulamahan,
saakamme sanelemahan,
mies on miestä oppimahan,
toinen toista voittamahan!"

Vaka vanha Väinämöinen
sanan virkkoi, noin nimesi:
"Mitäpä minusta onpi
laulajaksi, taitajaksi!

Ain' olen aikani elellyt
näillä yksillä ahoilla,
kotipellon pientarilla
kuunnellut kotikäkeä.
Vaan kuitenki kaikitenki
sano korvin kuullakseni:
mitä sie enintä tieät,
yli muien ymmärtelet?"

Sanoi nuori Joukahainen:
"Tieänpä minä jotaki!
Sen on tieän selvällehen,
tajuelen tarkoillehen:
reppänä on liki lakea,
liki lieska kiukoata.

"Hyvä on hylkehen eleä,
ve'en koiran viehkuroia:
luotansa lohia syöpi,
sivultansa siikasia.

"Siiall' on sileät pellot,
lohella laki tasainen.
Hauki hallalla kutevi,
kuolasuu kovalla säällä.
Ahven arka, kyrmyniska
sykysyt syvillä uipi,
kesät kuivilla kutevi,
rantasilla rapsehtivi.

"Kun ei tuosta kyllin liene,
vielä tieän muunki tieon,
arvoan yhen asian:
pohjola porolla kynti,
etelä emähevolla,
takalappi tarvahalla.
Tieän puut Pisan mäellä,
hongat Hornan kalliolla:
pitkät on puut Pisan mäellä,
hongat Hornan kalliolla.

"Kolme on koskea kovoa,
kolme järveä jaloa,
kolme vuorta korkeata
tämän ilman kannen alla:
Hämehess' on Hälläpyörä,
Kaatrakoski Karjalassa;
ei ole Vuoksen voittanutta,
yli käynyttä Imatran."

Sanoi vanha Väinämöinen:
"Lapsen tieto, naisen muisti,
ei ole partasuun urohon
eikä miehen naisekkahan!
Sano syntyjä syviä,
asioita ainoisia!"

Se on nuori Joukahainen
sanan virkkoi, noin nimesi:
"Tieän mä tiaisen synnyn,
tieän linnuksi tiaisen,
kyyn viherän käärmeheksi,
kiiskisen ve'en kalaksi.
Rauan tieän raukeaksi,
mustan mullan muikeaksi,
varin veen on vaikeaksi,
tulen polttaman pahaksi.

"Vesi on vanhin voitehista,
kosken kuohu katsehista,
itse Luoja loitsijoista,
Jumala parantajista.

"Vuoresta on vetosen synty,
tulen synty taivosesta,
alku rauan ruostehesta,
vasken kanta kalliosta.

"Mätäs on märkä maita vanhin,
paju puita ensimäinen,
hongan juuri huonehia,  
paatonen patarania."

Vaka vanha Väinämöinen
itse tuon sanoiksi virkki:
"Muistatko mitä enemmin,
vain jo loppuivat lorusi?"

Sanoi nuori Joukahainen:
"Muistan vieläki vähäisen!
Muistanpa ajan mokoman,
kun olin merta kyntämässä,
meren kolkot kuokkimassa,
kalahauat kaivamassa,
syänveet syventämässä,
lampiveet on laskemassa,
mäet mylleröittämässä,
louhet luomassa kokohon.

"Viel' olin miesnä kuuentena,
seitsemäntenä urosna
tätä maata saataessa,
ilmoa suettaessa,
ilman pieltä pistämässä,
taivon kaarta kantamassa,
kuuhutta kulettamassa,
aurinkoa auttamassa,
otavaa ojentamassa,
taivoa tähittämässä."

Sanoi vanha Väinämöinen:
"Sen varsin valehtelitki!
Ei sinua silloin nähty,
kun on merta kynnettihin,
meren kolkot kuokittihin,
kalahauat kaivettihin,
syänveet syvennettihin,
lampiveet on laskettihin,
mäet mylleröitettihin,
louhet luotihin kokohon.

"Eikä lie sinua nähty,
ei lie nähty eikä kuultu
tätä maata saataessa,
ilmoa suettaessa,
ilman pieltä pistettäissä,
taivon kaarta kannettaissa,
kuuhutta kuletettaissa,
aurinkoa autettaissa,
otavaa ojennettaissa,
taivoa tähitettäissä."

Se on nuori Joukahainen
tuosta tuon sanoiksi virkki:
"Kun ei lie minulla mieltä,
kysyn mieltä miekaltani.
Oi on vanha Väinämöinen,
laulaja laveasuinen!
Lähe miekan mittelöhön,
käypä kalvan katselohon!"

Sanoi vanha Väinämöinen:
"En noita pahoin pelänne
miekkojasi, mieliäsi,
tuuriasi, tuumiasi.
Vaan kuitenki kaikitenki
lähe en miekan mittelöhön
sinun kanssasi, katala,
kerallasi, kehno raukka."

Siinä nuori Joukahainen
murti suuta, väänti päätä,
murti mustoa haventa.
Itse tuon sanoiksi virkki:
"Ken ei käy miekan mittelöhön,
lähe ei kalvan katselohon,
sen minä siaksi laulan,
alakärsäksi asetan.
Panen semmoiset urohot
sen sikäli, tuon täkäli,
sorran sontatunkiohon,
läävän nurkkahan nutistan."

Siitä suuttui Väinämöinen,
siitä suuttui ja häpesi.
Itse loihe laulamahan,
sai itse sanelemahan:
ei ole laulut lasten laulut,
lasten laulut, naisten naurut,
ne on partasuun urohon,
joit' ei laula kaikki lapset
eikä pojat puoletkana,
kolmannetkana kosijat
tällä inhalla iällä,
katovalla kannikalla.

Lauloi vanha Väinämöinen:
järvet läikkyi, maa järisi,
vuoret vaskiset vapisi,
paaet vahvat paukahteli,
kalliot kaheksi lenti,  
kivet rannoilla rakoili.

Lauloi nuoren Joukahaisen:
vesat lauloi vempelehen,
pajupehkon länkilöihin,
raiat rahkehen nenähän.
Lauloi korjan kultalaian:
lauloi lampihin haoiksi;
lauloi ruoskan helmiletkun
meren rantaruokosiksi;
lauloi laukkipään hevosen  
kosken rannalle kiviksi.

Lauloi miekan kultakahvan
salamoiksi taivahalle,
siitä jousen kirjavarren
kaariksi vesien päälle,
siitä nuolensa sulitut
havukoiksi kiitäviksi,
siitä koiran koukkuleuan,
sen on maahan maakiviksi.

Lakin lauloi miehen päästä
pilven pystypää kokaksi;
lauloi kintahat käestä
umpilammin lumpehiksi,
siitä haljakan sinisen
hattaroiksi taivahalle,
vyöltä ussakan utuisen
halki taivahan tähiksi.

Itsen lauloi Joukahaisen:
lauloi suohon suonivöistä,
niittyhyn nivuslihoista,  
kankahasen kainaloista.

Jo nyt nuori Joukahainen
jopa tiesi jotta tunsi:
tiesi tielle tullehensa,
matkallen osannehensa
voittelohon, laulelohon
kera vanhan Väinämöisen.

Kalevala, kolmas runo


- Hei, älä tuki siellä tietä! Tässä on vaan yksi kaista!
- Kuka siellä vikisee?
- Hei pappa, meetkö tieltä, täällä yrittää jotkut kulkea?
- Siis mikä tuulennussima vinkuheinä sieltä avautuu? Osoitapas nyt vanhemmalles vähän kunnioitusta ja väistä.
- Siis heitätsä mulle jotain ikäkorttia? Lol kalkkis!
- Kuule sä et tiedä mitään, isäs joutunut ei sotimaan.
- Katotaan! Mulla on täällä kännykässä Wikipedia!
- Et sinä räkänokka _oikeasti_ tiedä mitään.
- Ootas kuule ku kerron! Hylkeet[1] (Phocidae) on eväjalkaisiin kuuluva vedessä elävien petoeläinten heimo, johon kuuluu 19 nykyisin elävää lajia. Heimosta on käytetty yleisesti myös nimeä varsinaiset hylkeet,[2][3] erotukseksi korvahylkeistä (Otariidae). Suomessa säännöllisesti tavattavia hyljelajeja ovat norppa ja halli eli harmaahylje. Kirjohylje on Suomessa satunnaislaji.
- Mitä…
- Lisäksi! Siika (Coregonus lavaretus) on Euraasian pohjoisosien sisä- ja murtovesissä elävä lohikalojen lahkon parvikala. Siika on erittäin monimuotoinen kala, josta voi samassakin järvessä elää morfologisesti, ravinnonkäytöltään, kasvunopeudeltaan ja kutukäyttäytymiseltään hyvin erilaisia muotoja tai populaatioita.
- Et sinä nyt oikeasti tiedä mitään, pikkupoika. Et oo ollu läsnä kun tätä maata on oikeasti rakennettu!
- Hoh! Muistan kuule sen, kun meriä kynnettiin—
- Et ollu kuule siellä, minä tietäisin.
- Mitä sä ukko huutelet! Haluutko puukosta!
- Älä rupee räkänokka kuule mulle. Oon karaokekuningas.
- Mää kuule pistän sua puukolla, risuparta.
- Katto kallellaan siinä kuusen alla…
- Mitä sää ukko horiset?
- Hei tarjoilija tuokaa mulle kolpakko, yhtä kylmä niin kuin aina ennenkin.
- MITÄ SÄ KALKKIS TEET?!
- SUOMEN NIEMELLÄ SUOMEN KIELELLÄ ÄIJÄT HUUTAA LAILLA PERKELEEN!
- Mitä! Mä uppoan!
- JA KUN SUOMI PELAA LÄTKÄÄ SE UPPOO JOKA JÄTKÄÄN, KALJAA KONEESEEN JA UKKOMETSOON!
- Tää imee! Siis sekä biisi että suonsilmäke! Apua!

Muna Foods hylkäsi pahvin - Pakkauksen voi uudelleenkäyttää Legojen lailla

Muna Foods on uudistanut kananmunapakkauksen uuden tuotekonseptin myötä. Eggplay-pakkaukset valmistetaan muovista.

Muovisten kananmunakoteloiden idea on niiden monipuolinen jatkokäyttö, kertoo Muna Foods tiedotteessaan. Kotelot sopivat rakennuspalikoiksi kuten Legot ja vaikka säilytysrasiaksi tai kasvulaustaksi.

Yle kertoo, että tanskalaiseen pakkauskeksintöön pakattuja Kultamuna-kananmunia saa jo ainakin K- ja S-ryhmän kaupoista.

Muna Foods kertoo, että Eggplay on "ensimmäinen todellinen pakkausuutuus kananmunasektorilla sen jälkeen, kun 1960 luvulla siirryttiin irtomyynnistä kuluttajapakattujen munien myyntiin".

Muna Foods on ollut syksystä 2014 osa Pohjoismaista kananmuna-alan liittoumaa, johon lisäksi kuuluvat Hedegaard Foods Tanskasta, Svenska Lantägg Ruotsista ja Koks Munatootmine Eestistä. Yhteensä liittouman liikevaihto on noin 175 miljoonaa euroa.

Markkinointi & Mainonta


- No, mitäs laitetaan?
- No pistä vaikka että...että Munakunnan nimeksi vaihtuu Muna Foods.
- Thshihihihi! Mitäs muuta?
- Ja että...öö...munakennoista tulee muovisia!
- Joo! Törkeen hyvä idea! Pistä jotain jargonia siihen.
- Oota, oota...mites ois..."ensimmäinen todellinen pakkausuutuus kananmunasektorilla"--
- Eheivv!
- --"sen jälkeen kun 1960-luvulla siirryttiin irtomyynnistä kuluttajapakattujen munien myyntiin".
- Tää on NIIN läppä. Siis vitsi tää on niin läppä.
- Mitäs vielä?
- Pistä vaikka, että niitä muovijuttuja voi pinota kuin legoja!
- Ei tää mee kyl kellekään läpi.
- Älä sano, voi mennäkin. No niin. Nyt ajastat sen tiedotteen huhtikuun ensimmäiselle.
- Mistä se laitetaan?
- Varmaan tosta.
- Pitääks täs painaa OK?
- Emmä tiedä. Kai se tallentaa sen ilmankin. Nyt painat sit vaan "Julkaise" ja aprillipäivänä sit nauretaan. Mut älä laita yhtään aikaisemmin, ku nää tiedotteet menee myös meidän markkinointitiimille. Niille menee läpi mikä vaan, kohta ne tekee muovisia munarasioita oikeasti.
- Lol, ei kai nyt kukaan niin naiivi oo?

Haastemies on tavoitellut SCC:n Ritaluomaa jo kaksi kuukautta

Hämeenlinna ei ole saanut purettua kiinteistökauppaa Sunny Car Centerin 16,3 hehtaarin tontista. Kannetta ei ole voitu käsitellä käräjäoikeudessa, koska haastetta ei ole saatu annettua tiedoksi toimitusjohtaja Markku Ritaluomalle.

Ritaluoma on myös Sunny Car Centerin ainoa päättäjä ja vastuuhenkilö. Hän on yhtiön ainoa hallituksen jäsen eikä yhtiön nimenkirjoitusoikeutta ole annettu kenellekään muulle.

Haastemiehet ovat kaksi kuukautta tavoitelleet Ritaluomaa. Seitsemän päivää -lehti tavoitti Ritaluoman aamulla 1. lokakuuta Helsingin-Vantaan lentokentältä, josta hän lähti Floridaan.

Kanta-Hämeen käräjäoikeudesta kanteen tiedoksianto on siirretty Espoon käräjäoikeuteen. Espoo on Ritaluoman kotikunta.

- Emme pysty tekemään mitään. Kävimme Ritaluoman kotiovella. Meille kerrottiin, että hän on ulkomailla ja palaa vuoden loppuun mennessä, Espoon käräjäoikeuden haastemies Arto Arima sanoo.

Muutenkin …tavoitellaan
Ritaluomaa tavoitellaan myös Sunny Car Centerin erääntyneistä laskuista, joita on jo ulosotossa sadoilla tuhansilla euroilla. Verotilitysten, eläkemaksujen ja sosiaaliturvamaksujen lisäksi haetaan maksua autotalon tontille pystytetystä pylonista.

Käräjäoikeuteen on myös tehty haastehakemuksia maksamattomista laskuista. Saataviaan perii muun muassa Sunny Car Centerin käyttämä hämeenlinnalainen asianajaja.

Ariman mukaan tiedoksiannot voitaisiin toimittaa Sunny Car Centerin Hämeenlinnan toimipaikkaan sijaistiedoksiantona. Haasteen ottaisi vastaan joku yhtiön työntekijä, koska sitä ei voida toimittaa nimenkirjoittajalle. Sijaistiedoksiantoa voidaan käyttää, jos henkilö välttelee haasteen vastaanottamista.

- Meillä on kuitenkin tieto, että henkilö on ulkomailla ja palaa. Sitä ei voida ajatella suoranaisena välttelynä, Arima kertoo.

Haaste voitaisiin toimittaa myös Yhdysvaltain viranomaisten kautta Ritaluomalle Floridaan. Ariman mukaan tällaisesta menettelystä tekee päätöksen ministeriö.

Jos vastaajaa ei tavoiteta, tiedoksianto voidaan tehdä julkaisemalla siitä kuulutus Virallisessa Lehdessä.

- Kuuluttaminen Virallisessa lehdessä on kantajan (Hämeenlinnan kaupungin) asia, Arima sanoo.

Hämeen Sanomat ei tiistaina tavoittanut Markku Ritaluomaa

Hämeen Sanomat


- Kop kop, Hämeenlinnan käräjäoikeus kokoontuu. Ensimmäinen asia asialistalla: onko haastemies jo saanut Markku Ritaluoman kiinni?
- Ei ole, herra puheenjohtaja.
- No oletteko koittaneet laittaa sähköpostia?
- Olemme, mutta kukaan ei vastaa siihen.
- Entä tekstiviestiä?
- Olemme, kukaan ei vastaa siihen.
- Facebookissa viestiä?
- Chat on pois päällä eikä seinälle voi kirjoittaa eikä yksityisviestejä hyväksytä.
- Oletteko soittaneet?
- Olemme! Ja sieltä vastataankin!
- Mistä puhelimeen vastataan?
- Floridasta.
- No eikös se sitten oo se Ritaluoma?
- Tavallaan...
- Tavallaan?
- No sieltä vastaa aina joku Ritaluoma, luulimme ensin että se on Markku Ritaluoma mut sit kun esittelimme itsemme ja asiamme kävikin ilmi, että kyseinen möreä-ääninen henkilö on kuulemma Rita Luoma, amerikkalaistunut televisiopersoona ja diiva joka esittää goottilaisia hahmoja elokuvissa taiteilijanimellä Sunny Garcenther.
- No hö. Tinder?
- Ei Rita Luoma käynyt tykkäämässä takaisin :/

Pohjoisessa pyryttää lunta – etelässä lauhtuu

Suomen yli liikkuu lähipäivien aikana useampi säärintama itään. Pohjois-Suomeen on tiedossa reippaasti lisää lunta, etelässä sää on pääosin poutaista ja ajoittain myös aurinkoista.

Lapissa lumisade yleistyy lännestä alkaen tiistaiaamuna. Lunta voi kertyä Koillismaalla sekä osassa Lappia yli 10 cm, paikoin jopa 15 cm. Maan eteläosassa sää pysyttelee poutaisena ja myös maan keskiosassa sademäärät jäävät hyvin vähäisiksi. Koko maassa sää lauhtuu ja tuulet voimistuvat.

Sateet väistyvät keskiviikkoaamuun mennessä itään ja itse keskiviikkopäivä on poutainen lähes koko maassa. Monin paikoin aurinkokin pääsee paistamaan, erityisesti maan eteläosissa. Illalla Lappiin saapuu lännestä uusi lumisadealue ja yöllä sateita tulee suuressa osassa maata, etelässä ja maan keskiosissa sateet ovat räntää tai vettä.

Torstaiksi sateet ovat jo väistyneet itään ja päivä on jälleen pääosin poutainen ja pilvipeite voi jälleen rakoilla eri puolilla maata.

Yle


- Jee! Eduskunta puoltaa lakiesitystä! Mahtavaa!
- Voi voi, nyt käy Suomen huonosti.
- Miten niin? Hyvin kävi!
- Herra laskee tulta ja tulikiveä maan päälle kuten Sodomassa ja Gomorrassa. Minä sanon. Odottakaapa vain. Luoja meitä varjelkoon.

Kirja: Toimittajien virheet maksoivat satoja miljoonia Talvivaaralle

Tänään julkistettu kirja arvostelee voimakkaasti osaa kaivosyhtiö Talvivaarasta kirjoittaneista toimittajista virheellisestä ja asenteellisesta uutisoinnista.

Talvivaaralta on jäänyt kielteisen kirjoittelun takia "satojen miljoonien eurojen" sijoitukset saamatta, vapaa toimittaja ja tietokirjailija Marko Erola kirjoittaa mediayhtiö Talentumin kustantamassa kirjassa Kirottu kaivos.

– Sadat miljoonat ovat jääneet saamatta, kun rahoittajat ovat sanoneet, ettei sinänsä kiinnostavaan Talvivaaraan voi sijoittaa sen huonon maineen takia, kirjassa kirjoitetaan siteeraten Talvivaaran talousjohtajaa Saila Miettinen-Lähdettä.

Erola arvostelee hyvin mediakriittisessä kirjassaan Talvivaarasta uutisoineiden yksittäisten toimittajien tekstejä ja jopa yksittäisten haastateltavien kommentteja. Kirja on lähestymistavaltaan poikkeuksellinen, koska yleensä mediakritiikki kohdistuu koko mediaan, eikä henkilöi toimittajia.

Erola kirjoittaa päättäneensä tehdä kirjan, koska hänen mukaansa media on kertonut Talvivaaran tarinan väärin ja osa toimittajista on kirjoittanut yhtiöstä suhteuttamatta ja usein tarkoituksenhakuisesti.

...

Taloussanomat


*ringaling*
- Kustannusosakeyhtiö Talentum, kuinka voin auttaa?
- Päivää. Saako teiltä semmoisia satukirjoja, joihin voi tilata päähenkilön nimen?
- Kyllä! Eli siis tämä henkilökohtainen satukirja painetaan räätälöitynä ajattelemallesi lapselle. Ikimuistoisessa sadussaan hän pääsee seikkailemaan, ratkomaan ongelmia ja vaikuttamaan tapahtumien kulkuun, sekä olemaan tarinan rohkea sankari.
- Miten se toimii?
- Satuun sijoitetaan lapsen nimi, ikä, kotipaikka ja hänen 2-3 rakkainta ystäväänsä.
- Kuulostaa hyvältä! Eli siis lapsen nimi on Pekka Perä, ikä 50 vuotta, kotipaikka Talvivaara, 2-3 rakasta ystävää ovat ilkeä toimittaja Juha Kauppinen, talousjohtaja Saila Miettinen-Lähde ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
- Se onnistuu! Ja mikä tilaajan nimi oli?
- Marko Erola. Korjaan, toimittaja Marko Erola.
- Kirja toimitetaan pian.
- Kiitos!
- Kiitos!

Poliisi ottaa rekkareiden lukulaitteen vakikäyttöön

Poliisihallitus vahvistaa, että kokeilussa ollut laitteisto on hyväksytty liikennevalvontavälineeksi.

Sovellus pystyy tunnistamaan autojen rekisterikilvet liikennevirrasta. Laite hälyttää, jos tunnistettu rekisteritunnus kuuluu autoon, joka on poistettu liikennekäytöstä, on katsastamatta tai on ilmoitettu varastetuksi. Myös maksamaton ajoneuvovero aiheuttaa hälytyksen.

Laitteistossa on lisäksi videovalvontakamera, jolla voidaan kuvata esimerkiksi vaaralliset ohitukset. Siinä on myös keskinopeusmittari, jota voidaan hyödyntää nopeusvalvonnassa.

IL


- Konstaapelit!
- Niin?
- Tässä on siis tämä uusi järjestelmä.
- Ahaa?
- Eli toinen teistä käyttää tätä lukulaitetta, joka lukee rekisterikilvet.
- Selvä!
- Ja toinen teistä sitten ruudun perusteella kirjoittaa sakkoilmoitukset tänne verkkopalveluumme.
- Selvä!
- Onko kysyttävää? Niin, konstaapeli Makkonen?
- Mitä koulutuksia tähän tarvitsee?
- Meillä on tämä lukulaitekurssi ja sitten meillä on ollut tuo verkkopalvelun käyttökurssi.
- Mutta minä olen käynyt vain sakkoilmoitusten kirjoituskurssin.
- Ja minä vain lukulaitekurssin!
- Se ei haittaa. Pyrkimyksenämme on koostaa parit siten, että aina toinen konstaapeleista osaa lukea ja toinen kirjoittaa.

Keskusta repi jo 7 prosentti­yksikön kaulan kokoomukseen

Pääministeripuolue kokoomuksen alamäki on jyrkentynyt, kertoo tuore HS-gallup.

Puoluekantansa kertoneista enää 17,4 prosenttia äänestäisi kokoomusta, mikäli eduskuntavaalit pidettäisiin nyt. Kysely tehtiin loka–marraskuussa.

Eduskuntavaaleissa kokoomuksen kannatus on ollut yhtä alhaalla viimeksi vuonna 1972.

Edellisessä HS-gallupissa syys–lokakuussa kokoomusta olisi äänestänyt vielä 19,4 prosenttia.

Oppositiopuolue keskusta nousi suurimmaksi puolueeksi jo syys–lokakuussa, mutta ero kokoomukseen oli tuolloin vain pari prosenttiyksikköä.

Nyt kaula on kasvanut jo seitsemään prosenttiyksikköön. Keskustaa äänestäisi 24,5 prosenttia puoluekantansa kertoneista.

...

HS


- Tervetuloa Fiktiivisten keskustelujen haastatteluun, keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä.
- Kiitos.
- Teillä on kannatus tällä hetkellä 19,5%. Mitä mieltä olette EU:n nykytilanteesta?
- ...
- Ja kas, juuri saamamme tiedon mukaan keskustan kannatus on nyt 21,3%. Mikä on puolueenne suhtautuminen Natoon?
- ...
- Kannatuksenne näköjään nousi 22,6 prosenttiin. Oletteko ajatellut avata Twitter-tilin?
- ...
- Ja tässä kohtaa keskustan kannatus onkin jo 24,5%. Kiitos haastattelusta, keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä.
- Kiitos.

Tasa-arvoisen avioliittolain äänestyksestä eduskunnassa tulossa jännittävä

Eduskunnan kanta tasa-arvoiseen avioliittolakiin selviää ensi viikon perjantaina. Äänestyksestä on tiettävästi tulossa tasaväkinen, hajontaa lienee etenkin kokoomuksen riveissä.

SDP:n kansanedustaja Mikael Jungner (sd.) arvioi, että SDP:n 42 kansanedustajasta viisi suhtautuu lakiin vastahankaisesti.

- Puheenjohtaja Antti Rinne sanoi syksyllä, että SDP:lle tämä on ihmisoikeuskysymys. Siinä on vaikea yhdenkään demarin äänestää vastaan, koska silloinhan tavallaan vetäisi mattoa Rinteen jalkojen alta, Jungner pohti lakivaliokunnan äänestyksen jälkeen tänään.

Lakivaliokunta päätyi odotetusti jälleen kielteiseen kantaan äänin 9-8. Vastaan olivat keskusta, perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja muutos 2011. Kokoomuksesta kolme vastusti.

Puolesta äänestivät SDP:n, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n edustajat sekä kokoomuksen Jaana Pelkonen. He ovat tehneet vastalauseen nyt läpi menneelle kielteiselle mietinnölle.

Lakivaliokunnan kokoomuslainen puheenjohtaja Anne Holmlund kuuluu vastustajiin. Hänelle kynnyskysymys on samaa sukupuolta olevien oikeus ulkoiseen adoptioon. Myös moni muu vastustaja perusteli kielteistä kantaansa lasten oikeuksilla.

Varamiehinä torstaina äänestäneet Mika Niikko (ps.) ja Kalle Jokinen (kok.) sanoivat äänestäneensä kuten lastenoikeuksien päivänä oli sopivaa.

- On tärkeää pitää avioliitto samansisältöisenä, jotta voimme turvata lapsille isän ja äidin jatkossakin, Niikko sanoi.

Puoltajien kuten Pelkosen mielestä lapselle on tärkeintä, että hänellä on ihminen tai ihmisiä, jotka rakastavat häntä.

Jani Toivola (vihr.) uskoo, että eduskunnan äänestyksessä voi tapahtua mitä tahansa. Hän huomauttaa, että lainsäädäntö on jo alkanut muuttaa perhekäsitystä, eikä tasa-arvoinen avioliittolaki määritä uudelleen lapsen etua vaan vahvistaa sitä.

Suomessa elää noin 10 000 lasta sateenkaariperheissä.

Suomen kaltainen rekisteröidyn parisuhteen malli on muun muassa Saksassa, Sveitsissä, Unkarissa ja Sloveniassa.

Jos vastalauseen eli tasa-arvoisen avioliittolain kannattajat voittavat ensi viikolla, suuri valiokunta tekee uuden mietinnön ja asia tuodaan uudestaan eduskunnalle. Holmlund ei osannut arvioida aikataulua.

KSML


- Ajokortti ja rekisteriote.
- Tässä.
- Mikä nyt on ongelmana?
- Katsokaas, teillä on lapsi takapenkillä.
- Niin?
- Ja teillä on ilmastoimaton auto.
- Niin?
- Lapsen etu olisi kyllä ilmastoitu auto. Tämä ilmastoimaton auto on nyt rekisteröity sekä teille että puolisollenne, joten tämä ei kyllä käy.
- Enkö minä nyt saa ajaa tällä?
- No siis siten voidaan tehdä, että puolisonne tai te saatte rekisteröidä itsellenne tuon auton ja ajaa lasta harjoituksiin mutta toinen ei saa.
- Mutta jos minä sairastun?
- No sitten se toinen ei…hetkinen, eiks me olla käyty tää keskustelu jo miljoona kertaa?
- Mitä?
- Miten monta kertaa tää juttu pitää selittää tän dialogin kautta? Mun mielestä Fiktiivisissä on käyty vertauskuvallisesti läpi jo tuhat kertaa se, miten uskomattoman idioottimaisia nää vastalauseet on verrattuna siihen JURIDISEEN juttuun mitä tässä on jo valmiiksi!
- Anteeksi, nyt en ymmärrä, minä vain ajan tätä autoa…
- No minä väännän tämän nyt rautalangasta. Porukkaa ahdistaa se, että homot pääsisivät naimisiin. Tämän perusteella väännetään kaiken maailman olkiukkoja ja puhutaan siitä, että kyllä lapsella on oikeus biologisiin vanhempiinsa. NO VOI JUMALAUTA! Ei kukaan tule hakemaan niitä onnellisten heteroperheiden biologisia lapsia väkisin homopareille! Ei varmasti! Sen sijaan tilanne on se, että homot voivat nyt jo adoptoida, mutta lapsi saa siinä tapauksessa vain yhden vanhemman. JA SE ON IHAN LAILLISTA NYT! Tää uusi avioliittolaki paitsi antaisi muutenkin ihmisille samat oikeudet ja lisäksi lapselle kaksi vanhempaa yhden sijasta!
- Mutta…
- Kumpi on lapsen etu? Yksi vanhempi vai kaksi vanhempaa?
- Minulla on Ford.
- Ei helvetti. Minä en jaksa enää tätä saakelin vääntämistä. Voisitteko nyt vihdoinkin esimerkiksi hoitaa tämän lain voimaan jotta ei tarvitsisi enää tapella tutkainta vastaan? Jumaliste. Menen hakemaan beaujolaista murheeseen, tämänvuotiset tulivat tänään myyntiin.
- Tuo on muuten alkoholimainontaa. Kohta Evira laittaa blogin kiinni.
- Nyt hiljaa.

Yli tuhat poliisia marssi siniset pipot päässä Mannerheimintietä

Poliisien runsaslukuinen mielenilmausmarssi on kulkenut Helsingin keskustan läpi. Helsingin poliisilaitoksen arvion mukaan paikalla oli yli 1200 marssijaa. Etukäteen mielenilmaukseen oli ilmoittautunut noin tuhat jäsentä Suomen Poliisijärjestöjen Liitosta.

Osallistujien letka ulottui Lasipalatsin edustalta Musiikkitalolle saakka.
- Marssi sujui tänään kokonaisuudessaan varsin rauhallisissa tunnelmissa pienistä liikenneruuhkista huolimatta, kertoo ylikomisario Jere Roimu Helsingin poliisilaitokselta.

Mielenosoittajat marssivat Mannerheimintietä pitkin Musiikkitalolta Senaatintorille, jossa kuullaan muun muassa kansanedustajien puheita.
STT:n toimittajan mukaan mielenosoitus on sujunut rauhallisesti ja hiljaisesti.
Mielenosoittajat ovat pukeutuneet sinisiin pipoihin ja poliisijärjestön liiveihin. Toimittaja kuvailee heidän käytöstään juhlallisen arvokkaaksi. Joukkoa innostettiin megafonilla huutamaan, että "meitä on liian vähän", mutta tulokset näyttivät jäävän vaisuiksi.

Mielenilmaus jatkuu neljään asti, joten Senaatintorin ympäristössä voi esiintyä ruuhkia.

AL


- ...Joten mä sit funtsin, että jos mä vaikka tulisin mukaan siihen sun rahankuljetusauton ryöstökeikkaan.
- En mä tiedä. Ootko sä tarpeeksi kova jätkä?
- Mä? Siis kysyt sä multa että oonksmä tarpeeksi kova jätkä?
- Niin. Kestätkö sä sen paineen?
- Kyllä mä poliiseille pärjään. Ei ne uskalla ees tapella mun kaa.
- Niinkö?
- No tuu mun kaa pihalle, näytän.

***

- No niin, tuolla on kato 1200 kyttää. HEI SIAT! TULKAA TAPPELEMAAN! VEDÄN TEITÄ KAIKKIA TURPAAN!
- MEITÄ ON LIIAN VÄHÄN!
- Kato, mähän sanoin.

Kittilän kunnanjohtaja sai potkut

Kittilän kunnanjohtaja Anna Mäkelä saa potkut. Kittilän kunnanvaltuusto päätti irtisanoa kunnanjohtajan maanantaina äänestyksen jälkeen.

Valtuusto päätti asiasta lopullisesti äänin 22–1, neljä tyhjää.

Valtuusto päätti myös, että irtisanominen pannaan täytäntöön heti ja kunnanjohtaja vapautetaan välittömästi tehtävistään.

Kunnanjohtajan erottamista valmistellut tilapäinen valiokunta esitti valtuustolle, että se päättäisi irtisanoa kunnanjohtaja Anna Mäkelän. Valiokunnan mukaan kunnanjohtajan ja Kittilän kunnan päättäjien välillä vallitsee merkittävä luottamuspula. Valiokunnan mielestä kunnanjohtajaa ei ole mahdollista siirtää muihin tehtäviin Kittilän kunnan organisaation sisällä.

...

Yle


- Kop kop, kop kop. Seuraavaksi esityslistalla kunnanjohtajan potkut.
- Keskustelemmeko me tästä asiasta siis?
- Eiköhän tämä ole aika suoraan kuulkaa sillä tavalla, että Helsingin likka lähtee takaisin sinne Helsinkiin. Tässä on vahva luottamuspula.
- Minkä takia ette enää luota minuun?
- No koska jos ees hissihankintoja ei voi tehdä kilpailulain vastaisesti kaverille vinkkaamalla niin ei se käy jos joku kantelee. Mitä jos meidän mökkidiilit tai porosafarisopimuksetkin tulevat päivänvaloon? En mä voi luottaa siihen, että meidän bisnekset eivät tulisi poliisin tietoon.
- Kai te nyt ymmärrätte, että tämä on aika lailla laitonta hommaa. Laittomasta irtisanomisesta tulee meikälle aika muhkeat korvaukset.
- Mikä laiton irtisanominen. Mikä tää on tää lakijuttu, mistä koko ajan puhutaan? Kyllä minä olen viimeiset 30 vuotta tehnyt täällä just mitä haluan niin kuin haluan eikä hyvä ystäväni poliisipäällikkökään ole ollut sitä mieltä, että olisin tehnyt jotain väärin! Vaikka ollaan bisneksistä paljon saunassa juteltukin!
- No, ihan miten haluatte, mutta minä lyön vetoa, että mikäli te nyt irtisanotte minut, niin tästä tulee vielä isompi mediahulina.
- Ei tule. Ei ole ennenkään tullut. Aina olen saanut tehdä kuten haluan. Minä! Minä! Minä! Ja se on oikein! Kysykää vaikka siskoltani, hänen mukaansa olen hyvä veli.

Aluehallintovirasto kielsi viski-sanan käytön yksityisissä blogeissa

Aluehallintovirasto (Avi) on kieltänyt kahta suomalaista blogistia kirjoittamasta viskistä, jos se liittyy Helsingissä kahden viikon kuluttua järjestettävään Olut & viskiexpoon. Samalla Olut & viskiexpon nimestä ja logosta piti pudottaa viski-sana pois.

Nyt Olutexpo Finland -nimellä järjestettävä tapahtuma sai lopulta anniskeluluvan Avilta sillä ehdolla, että Googlesta ei tule linkkiä tapahtumaan hakusanalla "viski", kertoo tapahtuman järjestäjä Mikki Nyman.
Avin vaatimuksesta Nyman pyysi kahta blogistia poistamaan yksityisistä blogeistaan kaikki viskiin liittyvät maininnat.

Jaskankaljat-blogia pitävä Jaakko Matikainen ja Mushimalt-blogia pitävä Nikolas kertovat, että alun perin he saivat Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviralta luvan kertoa blogeissaan, mitä viskejä messuilla on tarjolla ja luonnehtia niitä.

"Halusin tehdä asiat oikein, että ei tule ongelmia kenellekään. He antoivat selvät ohjeet: ei saa ottaa rahallista korvausta kirjoituksesta ja viskien hintoja ei saa olla esillä. Suoria mainoslauseita ei saa olla esillä missään nimessä", Matikainen kertoo.

Yllättäen Avi oli Mikki Nymaniin yhteydessä tällä viikolla. Avi oli asiasta eri mieltä kuin Valvira. Avin mukaan kaikki logot ja maininnat, jotka liittyvät viskeihin ovat kiellettyjä – niin olut & viskiexpon omilla sivuilla kuin yksityishenkilöiden blogeissa, joissa exposta puhutaan.

"Nyman oli minuun ja Jaakkoon yhteydessä. Hän pyysi, että otsikot ja viski-sanat, jotka liittyvät tapahtumaan, pitää poistaa tai muuten tapahtuma ei saa anniskelulupia", Nikolas kertoo.

"Ensin tuli reaktio, että nytkö alkaa yksityishenkilöiden määrääminen ja valvominen. Poistin heti logot ja muut maininnat, kuten määrättiin. Sitten tuli mieleen, että entäs jos olisin jättänyt logot paikoilleen? Olisiko se johtanut siihen, että tapahtuma perutaan yksityishenkilön takia, joka sinänsä ei ole tekemisissä tilaisuuden kanssa?" Nikolas kysyy.
Aluehallintovirasto katsoo, että tapahtuma mainostaa yksityisten blogien kautta. "Aluehallintovirasto katsoi, että me olemme jotenkin osallisia, vaikka emme ole", Nikolas sanoo.
Myös Jaakko Matikainen suostui siivoamaan bloginsa.

"En halua olla se olutblogi, joka estää oluttapahtuman järjestämisen. Eihän siinä olisi mitään järkeä", Matikainen sanoo.
Matikainen kertoo, että asioista pitää nyt puhua kieli keskellä suuta, ettei Avi peruuta lupia viime tingassa.

"En halua enempää kaivaa verta nenästä sellaiselta taholta, jonka kanssa taistelua ei voi voittaa. Kunhan messut ovat ohi, niin voin kysyä, että onko tässä yksityisen henkilön sananvapautta estetty", Matikainen sanoo.

Mikki Nyman anoi ja sai Patentti- ja rekisterihallitukselta keväällä luvan Olut & Viskiexpo Finland -toiminimeen. Nyman hämmästelee, että viranomainen estää laillisesti hankitun ja myönnetyn toiminimen käytön.

"Tapahtuman jälkeen otan Patentti- ja rekisterihallitukseen yhteyttä. Teen selvityspyynnön, sillä haluan mustaa valkoisella, miksi minulta evätään yrityksen virallisen toiminimen käyttö", Nyman sanoo.
Nymanin mukaan anniskelulupa tapahtumaan myönnettiin eilen perjantaina, kun blogistit olivat poistaneet kaikki viski-viittaukset tapahtumaan.

"Jos Nikolas nimittäisi tapahtumaa Olut & viskiexpoksi eikä olisi muuttanut kirjoituksiaan, en olisi voinut asialle mitään. Minulta olisi evätty anniskeluoikeus ja olisin ajautunut konkurssiin", Nyman sanoo.
Aluehallintovirastosta ei lauantaina tavoitettu ketään haastattelua varten.

HS


*ringaling*
- Haloota, bloginpitäjä.
- Aluehallintavirastosta päivää.
- Päivää.
- Kirjoittelette sitten tapahtumasta niin ettei saisi.
- Mitä ihmettä?
- Lapsille viinaksia suosittelette. Alkoholia markkinoitte. Bruttokansantuotteen pudotatte.
- Anteeksi?
- Tuoreimmassa bloggauksessanne on selvästi mainittu tislattu alkoholijuoma!
- Häh?
- Nyt se on poistettava.
- Minähän kirjoitin vain hiihtotapahtumasta.
- ?
- Joka järjestetään kuudetta kertaa.

Soundi-lehden legendaarinen toimittaja Juho Juntunen irtisanottiin

Soundi-lehden legendaarinen erikoistoimittaja ja sarjakuvataiteilija Juho Juntunen (s. 1953) irtisanottiin torstaina.

Irtisanominen liittyy leikkauksiin, joita Soundi-lehdessä on tehty sen jälkeen, kun Pop Media osti voittoa tuottaneen lehden A-lehdiltä syksyllä 2013.

"Palasin sairaslomalta töihin kuukausi sitten ja sain irtisanomisilmoituksen torstaina. Koska siirryimme Pop Mediaan vanhoina työntekijöinä, palkka juoksee vielä kuusi kuukautta", Juntunen vahvistaa Helsingin Sanomille.

Hän kuvaa oloaan haikeaksi.

"Kun lehden omistaja vaihtui, tapahtui kovia asioita. Alkoivat yt-neuvottelut, joissa tapahtui jo silloin irtisanomisia, ja lisäksi ihmisiä pantiin puolipäivätöihin. Sivumäärä pieneni, ja lopulta olin ainoa Pop Median kuukausipalkkainen toimittaja."

Pop Media julkaisee myös esimerkiksi Rumba-lehteä.

Juntunen oli vuosikymmeniä Soundin suosituin toimittaja, jonka tyylivalikoima ulottui underground- ja gonzo-henkisestä irrottelusta asiallisiin haastatteluihin.

Hän on pitkän uransa aikana kirjoittanut myös esimerkiksi Suosikkiin ja Ilta-Sanomiin.

Juntunen on myös kirjoittanut kirjat esimerkiksi Tuuliajolla-kiertueesta, HIM-yhtyeestä ja tatuointikulttuurista sekä julkaissut useita sarjakuva-albumeita.

"Täytyy toivoa, että löydän piirroksilleni uuden kodin. Miksen voi kirjoittaa lehtiinkin. Muitakin projekteja on, kuten aina, mutta niistä ei voi vielä puhua", Juntunen kertoo.

Soundi-lehden päätoimittaja Mikko Meriläinen kertoo, että kaikki henkilöstöpolitiikkaan liittyvät ratkaisut ovat tulleet suoraan Pop Medialta.

"Soundi syntyy näilläkin voimilla, mutta täysin toisin. Ennen tehtiin lehti lähinnä vakituisella työvoimalla, nyt lähinnä avustajavoimin."

Pop Median toimitusjohtaja Tuomo Häkkinen sanoo, että rakennemuutos on nyt valmis.

"Meillä ei ole enää päätoimittajien ja toimituspäälliköiden lisäksi toimittajan tittelillä olevia työntekijöitä."

Häkkinen sanoo Pop Median siirtyneen yli 50-prosenttisesti tekemään digitaalisia sisältöjä.

"Lehtiä tehdään siinä sivussa jonkin verran. Rytmi-lehti yhdistettiin Soundiin vuodenvaihteessa. Yhtään lehteä ei olla lakkauttamassa, koska tilaajamäärät ovat riittäviä."

HS


*ringaling*
- Pop Media, toimitusjohtaja Tuomo Häkkinen puhelimessa.
- No se on Helsingin Sanomien toimittaja täältä, päivää.
- Hyvää päivää.
- Pitääkö paikkansa, että olette irtisanoneet Soundi-lehdestä pitkäaikaisen toimittajan Juho Juntusen?
- No jos hän on toimittaja, niin ilman muuta.
- Lehdestä?
- Joo, ei meidän lehdessä ole enää toimittajia, paitsi pää-. Pitäähän nyt meillä olla joku hallinnollinen hahmo siellä.
- Voiko Soundi jatkaa samanlaisena ilman Juntusen kuvituksia?
- Niin siis anteeksi, kuka tämä Juntunen siis on?
- 39 vuotta Soundiin kirjoittanut legendaarinen gonzo- ja rocktoimittaja.
- En ole kuullutkaan. Jos se on toimittaja, lehtemme ei sellaisella mitään tee.
- Lehtenne ei tarvitse toimittajia?
- No ei. Sitä paitsi nykyään kaikki on netissä. Me laitamme jutut mieluummin sinne ja jos jää aikaa, teemme vielä lehtiäkin. Kyllähän ne näyttävät porukalle kelpaavan.
- Ettekö pelkää, että tilaajakanta kärsii?
- Emme tietenkään. Tilaajamäärät ovat aivan riittävät, onhan kyseessä Suomen merkittävin rocklehti. Mikä tilaajamääriin voisi muka vaikuttaa?

Oluen myyntiin kaavaillaan lukuisia uusia rajoituksia

Oluen myyntiin voi yhä tulla rajoituksia alkoholilain uudistuksen myötä.

Rajoitukset tarkoittaisivat, että kaljan myynti loppuisi iltakuuden jälkeen perjantaisin ja lauantaisin kaupoissa, kioskeilla ja huoltoasemilla. Oluen myyntiä rajattaisiin myös sunnuntaiaamuisin.

Nykyisin olutta saa myydä aamuyhdeksästä iltayhdeksään.

Päätöksiä ei ole tehty, mutta pelkät kaavailut ovat saaneet vähittäiskaupan takajaloilleen. Rajoituksilla olisi kaupan alan mukaan vakavia seuraamuksia.

Oluen myynnin rajoitukset aiheuttaisivat kaupan mukaan pienten myymälöiden kuolemia ja nostaisivat ruoan hintaa. Useat tuhannet työpaikat olisivat uhattuna.

Alkoholilaista vastaavan peruspalveluministeri Susanna Huovisen (sd) valtiosihteeri Ulla-Maija Rajakangas rauhoittelee kauppiaiden pelkoja.

"Mitään ei ole päätetty rajoituksista. Kaikki on vielä pöydällä", sanoo Rajakangas.

Uusi alkoholilaki on valmisteilla sosiaali- ja terveysministeriössä. Lakiesityksen piti alun perin valmistua vuodenvaihteessa.

…

HS


- Täällä on vapaa kassa!
- No hei! Tässä viikonloppuostoksia teen.
- Juu! Tuleekin varmasti mukava viikonloppu. Mitäs, teillä on näköjään fondue-ilta tulossa?
- Joo, hain oikein viimosen päälle hyvää gruyerea ja tuoretta leipääkin. Kelpaa näin tässä vielä viileinä iltoina syödä porukalla. Teillä oli näköjään mainioita uusia import-oluitakin.
- Kuulostaa todella hyvältä! Mutta kuulkaa…tämä on vähän noloa…
- No?
- Minä en saa vielä tähän aikaan myydä teille tätä alkoholia.
- Ah.
- Joo, se alkaa vasta minuutin päästä se myyntiaika.
- No ei se mitään. Voisin ostaa yhden Ässä-arvan?
- Ilman muuta. Raaputelkaa tässä odotellessa.
- No niin, tulisko…nyt on jo kuulkaas kaksi kertaa 100 000 euroa! Äh, ei tullut enää kolmatta, eikä näköjään voittoa lainkaan. No, mutta sellaista se on. Eli ostan nämä oluet siis vielä nyt tässä ja lähden fonduetalkoisiin.
- Kuulkaahan, tämä on vähän noloa…minä en saa enää tänään myydä alkoholia. Kello on jo minuutin yli.

Kalevalan päivän erikoinen: Kullervon tarinan päätös (eli osa kolme kolmeosaisesta tarinasta)

Kullervo, Kalervon poika, sinisukka äijön lapsi,
siitä suorikse sotahan, vainotielle valmistaikse.
Hioi hetken miekkoansa, toisen keihoa teroitti.

Emo tuon sanoiksi virkki: "Ellös, poikani poloinen,
saako suurehen sotahan, menkö miekan melskehesen!
Ken suotta sotahan saapi, tahallansa tappelohon,
se soassa surmatahan, tapetahan tappelossa,
miekkoihin menetetähän, kalpoihinsa kaaetahan.

"Lähet vuohella sotahan, kaurihilla tappelohon.
Pian vuohi voitetahan, kauris kaatahan likahan:
tulet koiralla kotihin, sammakolla saat piha'an."

Kullervo, Kalervon poika, sanan virkkoi, noin nimesi:
"En mä silloin suohon sorru enkä kaau kankahalle,
korppien kotisijoille, variksien vainioille,
kun sorrun sotatiloille, vaivun vainotanterille.
Somap' on sotahan kuolla, kaunis miekan kalskehesen!
Sorea sotainen tauti: äkin poika pois tulevi,
potematta pois menevi, laihtumatta lankeavi."

Tuon emo sanoiksi virkki: "Kun sinä sotahan kuolet,
mitä jääpi taatollesi vanhan päivänsä varaksi?"

Kullervo, Kalervon poika, sanan virkkoi, noin nimesi:
"Kuolkohon kujarikoille, kaatukohon kartanolle!"

"Mitä jääpi maammollesi vanhan päivänsä varaksi?"

"Kuolkohon kupo sylihin, läävähän läkähtyköhön!"

"Mitä jääpi veikollesi päivän vastaisen varaksi?"

"Metsähän menettyköhön, vainiolle vaipukohon!"

"Mitä jääpi siskollesi päivän vastaisen varaksi?"

"Kaivotielle kaatukohon, sotkutielle sortukohon!"

Kullervo, Kalervon poika, kohta lähtevi ko'ista.
Sanovi sanan isolle: "Hyvästi, hyvä isoni!
Itketkö sinä minua, koskas kuulet kuolleheksi,
kansasta kaonneheksi, sortuneheksi su'usta?"

Tuon isä sanoiksi virkki: "En minä sinua itke,
jospa kuulen kuolleheksi: poika toinen tehtänehe,
poika paljoa parempi, äijeä älykkähämpi."

Kullervo, Kalervon poika, sanan virkkoi, noin nimesi:
"Enkä itke mie sinua, kuulisinko kuolleheksi.
Saan minä mokoman taaton: suun savesta, pään kivestä,
silmät suolta karpaloista, parran kuivista kuloista,
jalat raian haarukasta, muun lihan lahosta puusta."

Virkkoi siitä veikollensa: "Jää hyvästi, veikkoseni!
Itketkö sinä minua, koskas kuulet kuolleheksi,
kansasta kaonneheksi, sortuneheksi su'usta?"

Veikko tuon sanoiksi virkki: "En itke minä sinua,
josko kuulen kuolleheksi: veli toinen saatanehe,
veli paljoa parempi, kahta mointa kaunihimpi."

Kullervo, Kalervon poika, sanan virkkoi, noin nimesi:
"Enkä itke mie sinua, kuulisinko kuolleheksi.
Saan minä mokoman veljen: pään kivestä, suun savesta,
silmät suolta karpaloista, hiukset kuivista kuloista,
jalat raian haarukasta, muun lihan lahosta puusta."

Sanoi siitä siskollensa: "Hyvästi, sisarueni!
Itketkö sinä minua, koskas kuulet kuolleheksi,
kansasta kaonneheksi, sortuneheksi su'usta?"

Noin sisar sanoiksi virkki: "En itke minä sinua,
josko kuulen kuolleheksi: veli toinen saatanehe,
veli paljoa parempi, äijeä älykkähämpi."

Kullervo, Kalervon poika, sanan virkkoi, noin nimesi:
"Enkä itke mie sinua, kuulisinko kuolleheksi.
Saan minä mokoman siskon: pään kivestä, suun savesta,
silmät suolta karpaloista, hiukset kuivista kuloista,
korvat lammin lumpehista, varren vaahteren vesasta."

Sanoi siitä äitillensä: "Äitiseni, armaiseni,
minun kaunis kantajani, kultainen kulettajani!
Itketkö sinä minua, koskas kuulet kuolleheksi,
kansasta kaonneheksi, sortuneheksi su'usta?"

Tuon emo sanoiksi virkki, itse lausui, noin nimesi:
"Et älyä äitin mieltä, arvoa emon syäntä.
Itkenpä minä sinua, kun sun kuulen kuolleheksi,
väestä vähenneheksi, sortuneheksi su'usta:
itken tulville tupamme, siltalauat lainehille,
kujat kaikki kuurullani, läävät länkämöisilläni;
lumet itken iljeniksi, iljenet suliksi maiksi,
sulat maat vihottaviksi, vihottavat viereviksi.

"Mit' en itkeä ilenne, kut' en voine voivotella,
itkeä inehmisissä, itken saunassa saloa,
yliset kulasvesille, saunan lauat lainehille."

Kullervo, Kalervon poika, sinisukka äijön lapsi,
läksi soitellen sotahan, iloitellen tappelohon.
Soitti suolla, soitti maalla, kajahutti kankahalla,
rojahutti ruohokossa, kulahutteli kulossa.

Vieri viestinen jälestä, sai sanoma korvihinsa:
"Jo iso kotona kuoli, vaipui valtavanhempasi.
Käypäs tuota katsomahan, kuten kuollut hauatahan!"

Kullervo, Kalervon poika, hänpä varsin vastaeli:
"Kun lie kuollut, kuolkahansa! On meillä kotona ruuna,
millä maahan vietäkähän, kalmahan katettakahan!"

Soitti suolla mennessänsä, patakoitteli palolla.
Vieri viestinen jälestä, sai sanoma korvihinsa:
"Jo veli kotona kuoli, vaipui lapsi vanhempasi.
Käypäs tuota katsomahan, kuten kuollut hauatahan!"

Kullervo, Kalervon poika, hänpä varsin vastaeli:
"Kun lie kuollut, kuolkahansa! On siellä ori kotona,
millä maahan vietäkähän, kalmahan katettakahan!"

Soitti suolla käyessänsä, kullervoitsi kuusikossa.
Vieri viestinen jälestä, sai sanoma korvihinsa:
"Jo sisar kotona kuoli, vaipui lapsi vanhempasi.
Käypäs tuota katsomahan, kuten kuollut hauatahan!"

Kullervo, Kalervon poika, hänpä varsin vastaeli:
"Kun lie kuollut, kuolkahansa! On meillä kotona tamma,
millä maahan vietäkähän, kalmahan katettakahan!"

Kulaten kulossa astui, heläellen heinikossa.
Vieri viestinen jälestä, sai sanoma korvihinsa:
"Kuoli ehtoinen emosi, kaatui maire maammuesi.
Käypäs tuota katsomahan, miten miero hautoavi!"

Kullervo, Kalervon poika, sanan virkkoi, noin nimesi:
"Voi minä poloinen poika, kun kuoli emo minulta,
uupui uutimen tekijä, vaipui vaipan kirjoittaja,
pitkän piustan kehreäjä, väkivärttinän vetäjä;
enk' ollut luona luopuessa, läsnä hengen lähtiessä!
Lie kuollut kovin viluhun vainko leivän puuttehesen?

"Kuollut koissa pestäköhön Saksan saippuavesillä,
silkkihin si'eltäköhön, palttinoihin pantakohon!
Siitä maahan vietäköhön, kalmahan katettakohon,
itkuvirsin vietäköhön, laulaen lasettakohon!
En vielä kotihin joua: viel' on Unto kostamatta,
mies katala kaatamatta, ilkeä hävittämättä."

Meni soitellen sotahan, ilon lyöen Untolahan.
Sanan virkkoi, noin nimesi: "Oi Ukko, ylijumala!
Jos nyt mulle miekan saisit sekä kalvan kaunihimman,
joka joukolle pitäisi, saattaisi satalu'ulle!"

Saip' on miekan mielehisen, kalvan kaikkien parahan,
jolla kaatoi kaiken kansan, joukon Untamon hävitti.
Tuvat poltteli poroksi, kypeniksi kyyetteli:
kivet jätti kiukahista, pitkän pihlajan pihoista.

Kullervo, Kalervon poika, jo tuosta kotihin kääntyi
ison entisen tuville, vanhempansa vainioille:
tupa on tyhjä tultuansa, autio avattuansa;
ei tulla likistämähän, käyä kättä antamahan.

Antoi kättä hiilokselle: hiilet kylmät hiiloksessa.
Tuosta tunsi tultuansa: ei ole emo elossa.

Pisti kättä kiukahalle: kivet kylmät kiukahassa.
Tuosta tunsi tultuansa: ei ole iso elossa.

Loi on silmät sillan päälle: silta kaikki siivomatta.
Tuosta tunsi tultuansa: ei ole sisar elossa.

Vieri valkamavesille: ei venettä valkamassa.
Tuosta tunsi tultuansa: ei ole veli elossa.

Loihe siitä itkemähän; itki päivän, itki toisen.
Itse tuon sanoiksi virkki: "Oi on ehtoinen emoni!
Mitäs mulle tänne heitit eläessä tällä maalla?

"Et kuule, emo, minua, jos ma silmillä siherrän
eli kulmilla kujerran, päälaella lausuelen!"

Emo hauasta havasi, alta mullan muistuttavi:
"Jäihän multa Musti koira käyäksesi metsämaille.
Ota koirasi keralle, mene tuonne metsämaille,
ylös korpehen kohoa metsän tyttöjen tyköhön,
sinipiikojen pihalle, havulinnan liepehille,
evähiä etsimähän, antia anelemahan!"

Kullervo, Kalervon poika, otti koiransa keralle,
läksi tietä telkkimähän, korpehen kohoamahan.
Kävi matkoa vähäisen, astui tietä pikkaraisen;
tuli tuolle saarekselle, tuolle paikalle tapahtui,
kuss' oli piian pillannunna, turmellut emonsa tuoman.

Siin' itki ihana nurmi, aho armahin valitti,
nuoret heinät hellitteli, kuikutti kukat kanervan
tuota piian pillamusta, emon tuoman turmelusta:
eikä nousnut nuori heinä, kasvanut kanervan kukka,
ylennyt sijalla sillä, tuolla paikalla pahalla,
kuss' oli piian pillannunna, emon tuoman turmellunna.

Kullervo, Kalervon poika, tempasi terävän miekan;
katselevi, kääntelevi, kyselevi, tietelevi.
Kysyi mieltä miekaltansa, tokko tuon tekisi mieli
syöä syyllistä lihoa, viallista verta juoa.

Miekka mietti miehen mielen, arvasi uron pakinan.
Vastasi sanalla tuolla: "Miks' en söisi mielelläni,
söisi syyllistä lihoa, viallista verta joisi?
Syön lihoa syyttömänki, juon verta viattomanki."

Kullervo, Kalervon poika, sinisukka äijön lapsi,
pään on peltohon sysäsi, perän painoi kankahasen,
kären käänti rintahansa, itse iskihe kärelle.
Siihen surmansa sukesi, kuolemansa kohtaeli.

Se oli surma nuoren miehen, kuolo Kullervo urohon,
loppu ainakin urosta, kuolema kovaosaista.

Silloin vanha Väinämöinen, kunpa kuuli kuolleheksi,
Kullervon kaonneheksi, sanan virkkoi, noin nimesi:
"Elkötte, etinen kansa, lasta kaltoin kasvatelko
luona tuhman tuuittajan, vierahan väsyttelijän!
Lapsi kaltoin kasvattama, poika tuhmin tuuittama
ei tule älyämähän, miehen mieltä ottamahan,
vaikka vanhaksi eläisi, varreltansa vahvistuisi."

Kalevala


TAPAHTUNUT VIIME JAKSOSSA:

Kullervo on onnistunut viettämään hilpeää senssielämää banjomeiningillä siskonsa kanssa. Kun sisaruussuhde on paljastunut, sisko loikkaa koskeen kuin ätläkkä lohi ja siitäkös soppa syntyy. Tämän jälkeen Kullervo lähtee kostamaan isänsä kuolemaa…vaikka siis isä on hengissä…kai…jotain? Olkoon. Jatkamme. Kolmas ja viimeinen osa.

- Mamma!
- No mitä.
- Lähden sotaan.
- Täh. Miksi?
- Kostamaan!
- Mitä kostamaan?
- No kostamaan kostamaan!
- Etkä mene.
- Menenpäs.
- Etkä mene.
- Menenpäs.
- Etkä mene.
- Menenpäs. Onko tämä oikeasti meidän maamme kansalliseepos?
- No on.
- Eikä ole.
- Onpa.
- Eikä ole.
- Onpa.
- Eikä ole.
- On. Ja nyt poikani, sinä urpojen ruhtinas. Mitä ihmeen järkeä sinunkin on johonkin sotaan lähteä?
- No pitäähän sitä nyt.
- Eikä pidä.
- Pitäähän.
- Saat vielä miekasta siellä. Ja kun sinä, poika raavas, menet ja tapatat itsesi siellä paikan päällä niin mitä isällesi käy?
- No, varmaan menee hengiltä.
- Entäs minulle?
- No hengiltä sinäkin.
- Mites veljes?
- Hengiltä.
- Siskosi?
- Eikse mennyt jo koskeen?
- Eli siis annas kun minä nyt oikeasti mietin tätä asiaa. Sinä olet lähdössä kostamaan…
- Isäni kuolemaa.
- Jep. Isäsi, joka on…elossa. Okei, okei. Hyvä. Ja kun sinulle ehdotetaan, että huolehtisit perheestäsi, toteat että…
- Sama vaikka kuolisivat.
- Okei, hyvä että tarkistin. Tuota…ihan vain yksi pieni kysymys.
- No?
- OLETKO IHAN VITUN JÄRJILTÄSI?! Eihän tuossa ole mitään järkeä!
- Akat hiljaa.

***

- FAIJA!
- No mitä.
- Lähden sotaan.
- Täh. Miksi.
- Katso tohon ylös, dialogia mamman kanssa.
- Joo, katsoin. Eihän tuossa ole mitään järkeä. Idiootti!
- No mutta jos minusta nyt aika jättää, niin suretko minua?
- Annas kun mietin. Tollo läksee sotimaan ihan vaan sotimisen ilosta. Eiköhän me kuule mennä maammon kanssa saman tien tupaan ja väsätään hilkkasen parempi jälkeläinen.
- No…no…ITE OOT! Mites veli?
- Hä.
- Suretko mua jos nyt lähden tästä sotaan?
- Dude, enhän mä ees oikein tunne sua. Ja oikeastaan sä oot kyllä vähän mulkero.
- No…HAIST ITE! Ja äiti ja sisko…
- Niin?
- No, Kalevalassa kaikki toistetaan jatkuvasti joten üllars büllars, tekin sanotte samaa?
- Mene jo.
- Menen menen!
- Mutta kyllä minua se poikani harmittaisi, jos sinusta henki irtoaa.
- Tattis, mamma.
(poistuu sotaan)

***

(määrittelemättömän ajan päästä)
- Kullervo!
- No mitä.
- Faijas kuoli.
- Hä? Taas?
- No eiku oikeasti. Mee kattomaan hautajaisiin.
- No en! Mulkku ukko.

***

(taas hetkeä myöhemmin)
- Kullervo!
- No mitä.
- Broidis kuoli.
- Mihin?
- Ei täällä sanota. Varmaan kansanrunouteen. Mee kattomaan hautajaisia. Hirveet bileet.
- No en varmana!

***

(tovia myöhemmin)
- Kullervo!
- No mitä.
- Siskos kuoli.
- Eikse ollut jo aiemmin…?
- Eikun tää on ilmeisesti joku toinen.
- Aa, okei. No sit.
- Meetkö hautajaisiin?
- No vittu arvaa.

***

(menihän tässä jo hetkinen)
- Kullervo!
- No mitä.
- Mutsis kuoli.
- …
- Et varmaan mee senkään hautajaisiin?
- MITÄ HITTOA?! Ootko sä joku hirviö? SIIS MUN SUKULAINEN ON KUOLLUT, VOITSÄ KÄSITTÄÄ?! Miten sä voit suhtautua tähän näin kylmästi?!
- Kuule Kullervo, susta ei aina ota ihan täysiä selvää. Lähdet siis hautajaisiin?
- No en minä nyt tästä samantien kerkiä. Pitää käydä tappamassa Unto.
- Pitikin kysyä: miten hiton kauan sulla tässä reissussa oikein kestää?
- No en minä tiedä.
- Ja miten sinä ajattelit muuten ees sen Unton hoidella?
- Öö, en tiedä. Olis siistiä jos olis semmoinen miekka, jolla sais kaikki tapettua. Eläimet ja kaikki.
*poks* - Tuossapa sinulle miekka!
- Ukko Ylijumala! Miten sää nyt sitten mulle tämän…hetkinen, ei sullakaan nyt kyllä logiikka vetele täysiä.
- LISÄÄ VERTA JA TISSEJÄ!

***

- Hei kato! Kaikki Untamon kansa!
- Oho, sillä on miekka!
*SLÖRT*
- No ni, nyt ne ne kaikki on tapettu, palaan kotiin.

***

- Haloo? Haloo?! Ei täällä taida olla ketään.
- No haloo ittellesi.
- Kuka sinä olet?
- Kertojaääni, sinähän olet täällä yksin, Kullervo.
- Eihän täällä ole ketään hengissä!
- No kappas vaan, Einstein. Eikö sua just aiemmin pyydelty perheesi hautajaisiin?
- No…joo?
- Niin just, pässi.

***

- Kukkuu!
- Kuka se oli?
- Se olen minä, äitisi.
- Mitä, mistä?
- Haudan takaa. Pöö!
- Iik!
- No ni, nyt kun onnistuit sitten rikkomaan kaikki lelusi, eiköhän oo parempi että lähdet kuule koiran kanssa metsästämään itellesi ruokaa.
- Aijjaaa.
- Ja ota miekka mukaan, se on tarinan tässä kohdassa tärkeä juttu kuule.

***

- No nyt oon metsässä.
- Hau.
- Mitäs nyt teen.
- Hau hau.
- Pitäiskö vaan sitten tökätä tällä miekalla itteään.
- Hau hau hau. Vuh.
- No, ehkä kuolen.
*TÖKS*

Ja niin tarinamme päättyy. Hieman…no, toisteinen mutta kuitenkin. Muistettakoon kuitenkin, ettei kannata kasvattaa lasta kieroon, ettei—

- HEETKINEN NYT! Meinaatko että koko elämäni on ollut sellainen tietoisku? Varokaa heikkoja jäitä? Että huonosti kasvatettu lapsi on huonosti kasvatettu?

Niin, no, niinkin.

- Kuka siellä oikein on kertojana? Onkse taas Väinämöinen? Tiedätkö Väiski, sä olet yllättävän kehno tarinankertoja.

Miten niin?

- No siis, ensinnäkin mun koko motiivi kostoretkelle on faijan kuolema. Sit se onkin elossa. Sitten en muka tunnista mun siskoa. Ja montako siskoa mulla ees ylipäänsä on? Ja miten hiton kauan mulla oikein kesti sitä Untamoa hakiessa ja miksi se oli niin helppoa mun teurastaa ne kaikki? Ja miksi pitää toistaa joka perheenjäsenen kohdalla ne kuolemajutut ja että ”surisitko sää mua jos mää kualisin”?

No siis…saatoin olla hieman humalassa kun kerroin.

Vaasalaiskolmikko saa rangaistuksen väärästä äänestä

Kolmea Vaasan sairaanhoitopiirin valtuuston vaasalaista jäsentä rangaistaan puhuttelulla. He ovat Heimo Hokkanen (kd.), Sture Erickson (r.) ja Per Hellman (sd.).

Kaupunginhallitus päätti sanktiosta maanantaina. Esityksen siitä teki kaupunginjohtaja Tomas Häyry.

Puhuttelu tulee siitä hyvästä, että kolmikko äänesti sairaanhoitopiirin valtuuston kokouksessa väärin. Se ei kannattanut sydänkirurgian alasajoa, jota tarjottiin keskussairaalan säästökeinoksi. Vaasan kaupunki oli antanut edustajilleen sitovan toimintaohjeen kahden prosentin säästöjen aikaansaamisesta ensi vuonna.

Pohjalainen


- No niin, meillä on tässä nyt kaksi vaihtoehtoa. Tämä vaihtoehto ykkönen on minun mieleeni, vaihtoehto kakkonen on ihan urpoille ja tyhmille. Äänestetään huutoäänestyksellä. Jos äänestätte vaihtoehtoa kaksi, me hakataan teitä niin pitkään että opitte äänestämään oikein. Äänestäkää...nyt!
- 1!
- 1!
- 1!
- 1!
- 1!
- 2!
- Jukka, tuotko astalon.