Sipilä hallintarekisteristä: Kukaan ei ole irtautumassa

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan kukaan ei ole irtautumassa hallituksen ajamasta hallintarekisteriuudistuksesta. Sipilä kommentoi asiaa saapuessaan Brysseliin EU:n Turkki-kokoukseen.

Julkisuudessa on sunnuntaina ollut tietoja siitä, että perussuomalaiset olisivat kaatamassa kiistellyn hallintarekisterin.

– Ei tästä keskusta ole irtautumassa eikä kukaan ole irtautumassa. Tästä tehdään hallituksena päätös, kun nyt ollaan saatu lausunnot kasaan.

Sipilä tulkinta hallintorekisteristä annetuista lausunnoista oli, että ne lausunnot eivät olleet kovin positiivia. Hallitus tekee päätöksensä hallintarekisterin suhteen tiistain ja keskiviikon aikana, Sipilä kertoi.

Sitäkään ei Sipilän mukaan ole vielä päätetty, miten valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok.) eduskunnalle antamia vääriä tietoja oikaistaan sen jälkeen, kun itse hallintarekisteripäätös on tehty.

– Minulla ei ole tietoa tahallisesta väärien tietojen levittämisestä. Jos sellaista on tehty, niin sitten tehdään asianmukainen oikaisu siihen. Varmasti siihen sopiva keino löytyy.

Joka tapauksessa Stubbilla on Sipilän täysi tuki.

Yle


- Pääministeri Juha Sipilä, tervetuloa Fiktiivisten keskustelujen haastatteluun.
- Kiitos.
- Meillä onkin ollut hallituksestanne täällä vieraita tämän hallintarekisterin tiimoilta aika paljon. Herra pääministeri, miten tämä nyt sitten oikein menee? Oletteko irtautumassa hallintarekisteristä?
- Ei tästä ole kukaan irtautumassa. Me teemme hallituksena päätöksen.
- Entä mitä ajattelette valtiovarainministeri Stubbin antamasta väärästä tiedosta?
- En tiedä onko siellä annettu väärää tietoa, ainakaan tahallaan.
- Mikä on tulkintanne lausunnoista?
- No eivätpä ne kovin positiivisia olleet.
- Pakko kysyä tässä kohtaa yksi asia, herra pääministeri...
- No kysyhän toki.
- Jos te itse henkilökohtaisesti olette todenneet, että lausunnot eivät ole olleet kovin positiivisia, niin kuinka sitten on mahdollista, että samoista lausunnoista voidaan todeta, että 90% on positiivisia?
- Kyse on sanan positiivinen määrittelystä.
- Anteeksi?
- No, mikäli siis lausunnot eivät ole positiivisia, niin se tarkoittaa sitä, että tarkoitettu asia on negatiivinen. Emme toki halua tukea negatiivista asiaa. Siinä tapauksessa negatiivinen kanta on Suomen kansan kannalta positiivinen, jolloin voidaan todeta, että on positiivista, että tämä negatiivinen kanta tulee esiin. Onhan näet niin, että negatiivinen lausunto hallintarekisteristä on positiivinen. Ja positiivisia kantojahan tässä on etsitty.
- Anteeksi...mitä?
- Ja koska ministeri Stubb on jatkuvasti kertonut, että haluamme positiivisia kantoja hallintarekisteristä ennen kuin teemme päätöksen puoleen tai toiseen, on selvää, että jos lähes 90% annetuista lausunnoista ovat negatiivisia, on todella positiivista, että meillä on näin monta selkeää negatiivista lausuntoa negatiiviseen asiaan. Ja siinä mielessä siis meillä on 90% positiivisia lausuntoja.
- Ei tässä ole mitään järkeä!
- Kuulkaahan, nuori toimittaja: Stubb on toiminut ihan oikein, hän on selvittänyt nämä asiat ja näin positiivisilla lausunnoilla on selvää, että tuemme häntä sataprosenttisesti. Lisäksi varojen piilottaminen on mahtavaa hommaa, itse olen tehnyt sitä jo vuosia.
- Tämähän on berlusconilaista omaan pussiin pelaamista koko homma!
- Tarvitseeko aina olla noin negatiivinen? Eikö voisi välillä olla positiivinen?

Ministeri Stubb myöntää antaneensa eduskunnalle väärää tietoa hallintarekisterin kannatuksesta

Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok) myöntää antaneensa väärää tietoa kansanedustajille siitä, kuinka laajasti Suomen viranomaiset kannattavat hallintarekisteriä. Stubb kommentoi eduskunnalle antamiaan tietoja ensi Ylen Ykkösaamussa lauantaina ja myöhemmin blogissaan illalla.

Hallintarekisteri nousi esille eduskunnan kyselytunnilla torstaina. Hallintarekisteriä puolustava Stubb sanoi eduskunnassa, että ”noin 90 prosenttia lausunnoista on itse asiassa myönteisiä”.

Helsingin Sanomien selvityksen mukaan hallintarekisteriä kannattaa noin kymmenen prosenttia siitä lausuneista viranomaisista. Selvitys ei löytänyt minkäänlaista tukea Stubbin esittämälle kannatusluvulle.

Stubb myönsi Ylelle, että ”ilman muuta debatin tuoksinassa tekee virheitä ja tämä oli yksi niistä”.

Stubbin mukaan lausuntoja voi laskea monella eri tavalla ja ”katsoa, onko kyse viranomaislausunnosta vai ei”.

”Tuo Helsingin Sanomien juttu osoittaa, että laskea voi monella tavalla. Mutta virhe oli ilman muuta minun, sori siitä”, Stubb pahoitteli Ykkösaamun haastattelussa.

Hallintarekisteriä koskevista lausunnoista 21 kappaletta tuli viranomaisilta ja loput pääasiassa erilaisilta etujärjestöiltä. Osa viranomaisista eli yhdeksän jätti ottamatta selvää kantaa hallintarekisteriin, kymmenen vastusti sitä ja kaksi viranomaislausujaa kannatti sitä, HS:n selvitys kertoo.

Hallintarekisteriä kannattivat Kilpailu- ja kuluttajavirasto sekä Suomen Pankki, sekin varauksin. Rekisteriä vastustavat muun muassa lainvalvojat, syyttäjälaitos ja verottaja.
Lausunnon antaneisiin viranomaisiin kuuluu HS:n laskelmassa myös valtiovarainministeriön vero-osasto. Valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosasto jätti vero-osaston laatiman lausunnon pois hankerekisteristä ja lausuntoyhteenvedosta.

…

HS


- Valtiovarainministeri Alexander Stubb, tervetuloa jälleen Fiktiivisten keskustelujen haastatteluun.
- Kiitos.
- Tällä viikolla kävi ilmi, että olette antanut väärää tietoa hallintarekisterin kannatuslausunnoista. Totesitte, että 90% lausunnoista on myönteisiä. Oikea luku oli 10%. Haluatteko kommentoida?
- Toki. Tämä johtuu vain siitä, että laskea voi monella tavalla. Jos toteamme, että 10% kannattaa, ajattelemme asioita liian suoraviivaisesti.
- Niinkö?
- Toki. Meidän on otettava huomioon esimerkiksi virhemarginaali. Vähintään yhden prosentin virhemarginaali merkitsee sitä tosiasiaa että kymmenen sijasta on täysin varmaa, että yhdeksän kannattaa hallintarekisteriä.
- Eli…
- Tämä on yksinkertaista matematiikkaa. Jos yhdeksän kymmenestä varmuudella kannattaa, niin silloin kannattajia on 90%. Yhdeksän kymmenestä kun on yhdeksänkymmentä prosenttia. Kymmenen kymmenestä olisi sata prosenttia.
- En nyt ole aivan varma, miten vedenpitävää järkeilynne on.
- Kuulkaapas nyt, nuori toimittaja. Meillä on tuhansia sivuja analyysia arvopaperikeskusasetuksesta ja siihen liittyvästä hallintarekisteristä. Kun ne kaikki katsoo, ne ovat päällisin puolin myönteisiä.
- Niin, minulla onkin tässä eräs näistä analyyseista…
- No niin! Hyvä! Kuten huomaatte, näissä on kaikissa tuollainen iloinen naama kannessa :D
- Se on kaksoispiste, jonka jälkeen on iso D.
- Eli sellainen naurava hymiö! :D
- Ei, siinä lukee että Hallintarekisteri: Diskvalifioitava.
- Mutta päällisin puolin on myönteinen!
- Tehän olette puhunut itsenne täysin pussiin. Miksi te ylipäänsä tulitte tänne haastateltavaksi?
- Virhe oli ilman muuta minun, sori siitä.

Hallitus tekeekin työehtojen heikennyksistä pysyviä – pakkolait eivät välttämättä piristä taloutta

Työehtojen merkittäviin heikennyksiin johtavasta lakipaketista tulee pysyvä, vaikka vielä kuukausi sitten hallitus puhui määräaikaisesta lakipaketista. Lakipaketissa perustellaan ratkaisua sillä, että lakien tavoiteltu vaikutus ei toimi kolmen vuoden aikana.

Hallitus sai tänään valmiiksi työntekijöiden työehtoja heikentävän niin sanotun pakkolakiesityksen. Esitys lähtee tänään keskiviikkona neljä viikkoa kestävälle lausuntokierrokselle. Lakipaketissa on runsaasti kiistanalaisuuksia, ja sen vaikutusarviot perustuvat paljolti oletuksiin ja ennusteisiin.

Pakkolaeilla leikataan lomarahoista 30 prosenttia, ensimmäisestä sairauspäivästä tulee palkaton, vuosiloma muuttuu korkeintaan kuuden viikon mittaiseksi ja loppiainen sekä helatorstai muuttuvat palkattomiksi vapaapäiviksi.

Lakien mukaan työmarkkinajärjestöt eivät voi sopia lakia paremmista ehdoista kolmeen vuoteen. Itse työehtojen heikennykset sen sijaan jäävät voimaan kolmen vuoden kuluttuakin koskien sairausajan palkkaa, loppiaista ja helatorstaita, vuosilomien kestoa ja lomaltapaluukorvausta.

Mekanismi on se, että kolmen vuoden kuluttua palkansaajat ja työnantajat voivat sopia myös toisin kuin näissä laissa määrätään. Se ei kuitenkaan tarkoita, että näin todella kävisi, sillä jatkosta päättävät työmarkkinoiden osapuolet.

”Teoriassa on mahdollista, että kaikki ehdot palautuvat ennalleen”, sanoo valtiovarainministeriön apulaisbudjettipäällikkö Juha Majanen.

Jos kaikki palautuu ennalleen, lakipaketin kustannuskilpailukykyä parantavat päämäärät eivät toteudu. Valtiovarainministeriö on laskenut, että lakipaketin taloudelliset hyödyt alkavat näkyä vasta ajan kanssa.

”Jos kaikki palautuvat ennalleen, joku voi jopa väittää, että lakipaketin taloudelliset vaikutukset ovat jopa negatiiviset”, Majanen sanoo.

Lakipaketin perusteluissa sanotaan, että lyhyellä aikavälillä uudistuksella voi olla myös negatiivisia vaikutuksia kotimarkkinoille, koska ostovoima heikkenee. ”On mahdollista, että tämä aiheuttaa työllisyyden heikkenemistä lyhyellä aikavälillä ennen kuin vientisektorin elpyminen korvaa ostovoiman heikentymisen kotimarkkinoilla”, lakiesityksen perusteluissa sanotaan.

Ylipäätään perusteluissa sanotaan, että laskelmiin liittyy suurta epävarmuutta. ”Toimenpiteiden vaikutukset riippuvat pitkälti sopimusrajoitusten jälkeen solmittavien työ- ja virkasopimusta sisällöstä”, esityksen perusteluissa sanotaan.

...

HS


- Valtiovarainministeriön kasvoton virkamies, tervetuloa Fiktiivisten keskustelujen haastatteluun.
- Kiitos.
- Puhutaanpa vähän tulevasta lakipaketista.
- Puhutaan toki.
- Alunperin lakipaketin oli tarkoitus kestää vain kolme vuotta, nyt siitä tulee pysyvä. Miksi?
- Lakien tavoiteltu vaikutus ei tapahdu kolmen vuoden aikana.
- Mutta täällähän todetaan, että uudistuksella voi olla negatiivisia vaikutuksia, useat asiantuntijat ovat todenneet, että palkaton ensimmäinen sairaspäivä ei säästä rahaa ja--
- Säästöjä? Eivät ne tavoitellut vaikutukset ole säästöjä.
- No mitä ne sitten ovat?
- Apatia ja vitutus.
- Mitä?
- Katsohan, jos läpsii ihmistä naamaan ja toteaa, että kolmen vuoden päästä tämä on ohi, niin sillä on toivoa. Se jaksaa uskoa tulevaisuuteen. Mutta sitten jos ensin toteaa, että tämä on vain väliaikaista ja sitten toteaakin että ähhä-häh, ei olekaan, tämä jatkuu aina ja ikuisuuteen, niin kyllä siinä toivo karsiutuu ja apatia valtaa alaa!
- ...Mitä?
- Kiusa se on pienikin kiusa, mutta more is more.

Slush käynnistyi – paikalla tuhansia kasvuyrityksiä

Työntekijät voivat tavata työnantajia pikatreffeillä ja esimerkiksi tietotekniikkayhtiö Google tuo 40 kansainvälistä asiantuntijaa tapahtumaan.

***

Kasvuyritystapahtuma Slush käynnistyi tänään keskiviikkona ja paikalla tuhansia kasvuyrittäjiä. Tällä kertaa tapahtuma keskittyy kasvuyritysten rahoituksen lisäksi työntekijöiden rekrytointiin.

Kasvuyritystapahtuma Slush on jo monta vuotta keskittynyt sijoitusten hakemiseen kasvuyrityksille. Nyt järjestäjien analyysin mukaan alkurahoituksen hakeminen ei enää ole yhtä suuri ongelma yrityksille kuin viime vuosina.

Tänä vuonna tapahtuma keskittyy sijoitusten lisäksi yritysten rekrytointiin ja kasvuun kansainvälisillä markkinoilla. Työntekijät voivatkin tavata työnantajia pikatreffeillä ja esimerkiksi tietotekniikkayhtiö Google tuo 40 kansainvälistä asiantuntijaa tapahtumaan.

Tämän lisäksi tapahtumassa on 1 700 yritystä ja 800 kansainvälistä sijoittajaa, joilla on 4 000 sovittua tapaamista yrittäjien kanssa.

Tapahtuma on loppuunmyyty ja Helsingin Messukeskuksessa vierailee yhteensä 15 000 ihmistä.

Yle


- Sä oot siis sijoittaja, eikö? Siis total awesomee.
- Juu, olen kyllä.
- Eli siis tervetuloa tänne Slushiin, mä oon Aleksi, mä oon sun henkilökohtainen Slush-assari. Ihkuu! Ota älypuhelin ja lataa virallinen Slush-sovellus!
- Hmm?
- Joo, eli siis tosta klikkaat noin ja sit se on tosta...ja noin, sit ostat Virallisen Slush(tm)-sovelluksen, sehän on vaan siis tarjolla meidän Premium-asiakkaille tähän 79 euron hintaan...ja nyt se on tossa. Tsekkaa tätä, tää sovellus on swäg!
- Jahas, mitä minä teen?
- Eli siis tää nyt näyttää näitä startup-firmojen logoja sulle. Sit jos oot silleen et omg mitä shaissee, nii sä swaippaat sen vasemmalle ja sit jos oot, että ok, kertokaa lisää, niin sä swaippaat oikealle.
- Ja sitten jos molemmat meistä ovat hyväksyneet toisen, niin applikaatio yhdistää meidät?
- Ei ei ei siis mitä sä selität. Sullon fyrkkaa. Kaikki nää firmat haluu saada fyrkkaa. Siksi heti jos sä swaippaat oikealle, niin nää avaa chatin sulle. Koita vaiks.
- Okei, noilla on tommoinen kiva spiraalimainen logo, tulee mieleen messupöhinä. Eli minä...?
- Swaippaat niinku oikeelle.
- Eli näin...kas, chat-ikkuna aukesi. Joku kirjoittaa..."lukeeks sun kravatissa made in heaven ku oot tommonen enkelisijoittaja"...tsih, aika söpö TJ, sen nimi on näköjään Uula. Kuulostaa seksikkäältä lappilaisfirmalta.
- Kato tälleen me yhdistetään ihmisiä! Sehän vois olla meidän seuraava tunnuslause! Connecting people! Mä haistan hei suuren suomalaisen menestystarinan tässä! Siis ihan huikeen menestystarinan!

Stubb uskoo sote-ratkaisuun – tulevaisuudessa tekoäly voi korvata vaikka lääkärikäyntejä

Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) uskoo, että viikonloppuna syntynyt sote-malli on sellainen, mikä tulee toimimaan Suomessa.

– Tavoitteena täytyy olla kaksi asiaa. Se, että saadaan parempia terveysjärjestelyjä ja kustannuksiltaan tehokkaammin. Julkisella terveydenhuollossa hyvät hartiat, mutta yksityinen tekee jotkin asiat tehokkaammin, valtiovarainministeri sanoi vieraillessaan MTV:n Huomenta Suomessa.

Esimerkiksi Stubb nostaa tekoälyn ja robottien hyödyntämisen terveydenhuollossa, jolla kustannuksia saadaan alas.

– Minulle tulee usein tunne, että puuttuu jokin luovuus. Uskon, että tulevaisuudessa tekoäly pystyy analysoimaan ja diagnosoimaan vaivoja. Ehkä nopeammin ja tehokkaammin kuin esimerkiksi lääkäri. Se tarkoittaa, että kustannukset laskevat.

– Toinen esimerkki on, että uskon, että meillä tulee olemaan sellaisia malleja, joko julkisia tai kolmannen sektorin tai yksityissektorin kautta, jossa käytetään applikaatioita, informaatioteknologiaa, vaikka puhelinta, diagnosoimaan vaivoja. Ottaa vaikka puhelimella kuvan luomesta ja lähettää sen eteenpäin. Sanotaan, että viidestä potilassoitosta ehkä ainoastaan yksi johtaa lääkärikäyntiin. Se parantaa kustannuksia.

…

MTV


- seu raa va po ti las
- Niin, päivää…minulla on vähän vaivaa…
- ker ro on gel ma
- No on vähän ollut unettomuutta, tulevaisuus stressaa aika paljon. Tuntuu pahalta rinnassa.
- saat ko nu kut tu a
- No en, kun on sitä unettomuutta.
- o let ko y rit tä nyt nuk ku a
- Olen.
- i kä
- Minun? No, pari vuottahan tässä on eläkkeelle…
- sat tuu ko mu nu ai siin
- Öö...ei.
- sat tuu ko sy dä meen
- Ei?
- sat tuu ko mak saan
- Eikun nyt on siis semmoinen masennuksen tyyppinen tämä sairaus. Siihen tarvitsisin apua.
- pro ses soi daan … 10 %
- Niin minä—
- pro ses soi daan … 35 %
- Jos vaikka tässä pari päivää sairaslomaa, niin—
- pro ses soi daan … 75 %
- Ja jos vaikka jotain rauhoittavaa? Saisi nukuttua?
- di ag noo si val mis po ti las e pä kun nos sa
- ?
- lii an van ha ei kan na ta kor ja ta suo ri te taan lo pe tus
*BLAM*
- tal le te taan: [munuaiset, maksa, sydän]
*vvviirrrr*
*nnniuuuu*
*sklortch*
- tal le tet tu [munuaiset, maksa, sydän]

***

(paria vuotta aiemmin)
- Eli siis me rakennetaan se siten, että se arvioi hoidontarpeen kuin vakuutusyhtiön lääkäri?
- Toki. Tai siis vähän kustannustehokkaammin, mutta tasan yhtä ihmisarvoisesti.

Stubb hermostui sote-infossa: ”Valinnanvapaus ei tarkoita yksityistämistä”

Kokoomuksen puoluevaltuusto ja eduskuntaryhmä hyväksyivät yksimielisesti puoluehallituksen kanssa viime yönä sorvatun sote-ratkaisun.

Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok) piti lauantaina tiedotustilaisuuden rajun sote-väännön tuloksista.

Stubb ilmoitti, että kokoomuksen puoluevaltuusto ja eduskuntaryhmä ovat yhdessä ja yksimielisesti puoluehallituksen kanssa hyväksyneet viime yönä sorvatun sote-ratkaisun.

– Olen tyytyväinen ratkaisuun. Tämä on hyväksi Suomelle. Jos yksi viidestätoista sote-alueesta ei voi kantaa vastuuta, sote-alueita voidaan vähentää, Stubb totesi tiedotustilaisuudessa.

Stubb kuitenkin lisäsi, että hallintomallina nyt sovittu ratkaisu ei ole paras mahdollinen.

Stubb kehui erityisesti soten valinnanvapauslainsäädäntöä, joka mahdollistaa palveluiden valitsemisen julkiselta, yksityiseltä tai kolmannen sektorin tuottajalta.

Stubb vaikutti kuitenkin hieman hermostuvan, kun häneltä kysyttiin toistuvasti, mitä kokoomuksen soteen ajama valinnanvapaus käytännössä tarkoittaa.

Stubb toisteli, että valinnanvapaus ei tarkoita yksityistämistä.

– Valinnanvapaus tarkoittaa, että yksittäinen potilas voi käyttää kolmea kanavaa. Ne kilpailevat keskenään, mikä tuo tehokkuutta järjestelmään, Stubb sanoi tiedotustilaisuudessa.

Stubb myös sanoi, että päätös on nyt sementoitu eikä sitä tulla enää muuttamaan.

Stubb vakuutti, että hänelle ei jäänyt mitään hampaankoloon, vaikka kokoomus ei kovassa sote-väännössä saanut kaikkia omia tavoitteitaan läpi.

– Ei jäänyt. Ja nämä ovat aika isot hampaat, Stubb kuittasi kysymyksen.

– Menneitä ei tarvitse muistella. Nyt saimme puristettua hallituskauden vaikeimman päätöksen.

Kokoomus olisi alun perin toivonut pienempää sote-alueiden määrää kuin keskusta.

Perjantain ja lauantain välisenä yönä sorvatussa sote-sopimuksessa päätettiin, että itsehallintoalueita perustetaan 18 ja sosiaali- ja terveyspalvelualueita 15.

IS


- Alexander Stubb, tervetuloa Fiktiivisten keskustelujen haastatteluun.
- Kiitos.
- Sote-uudistuksen askelmerkit on nyt sovittu, miltä nyt tuntuu?
- No, nyt tuntuu kyllä todella hyvältä. Olen tyytyväinen ratkaisuun.
- Uudistuksen myötä päivystyssairaaloiden määrä laskee 19 sairaalasta 12 sairaalaan, eli reilusti yli kolmannes sairaaloista katoaa. Miltä tämä tuntuu?
- Täällä on ihmeellinen pullamössötappiomieliala. Sairaaloita lähti. So fucking what? Niiden tilalle tulee uusia sairaaloita.
- Tarkoitatteko yksityisiä sairaaloita, jotka saattavat puliveivata siten, kuten Attendo tarjotessaan 50 sentin tuntihinnalla lääkäreitä vankiloihin, vaikkeivät aikoneetkaan tarjota palvelua kuin sisäänheittona ja sen sijaan aikoivat tarjota noin 200 euron tuntihintaisia erikoislääkäreitä? Tai esimerkiksi sitä, kun Mehiläinen laskutti ylimääräistä ja jäädessään kiinni uhkasi viedä lääkärinsä kokonaan pois?
- Sinulla on Tuomas...saanko sanoa Tuomas?
- Saat sanoa.
- Ollaan nyt rehellisiä, Tuomas. Sinä vain kirjoitat tänne olkiukkoja, jotka edustavat kärjistettyjä mielipiteitä voidaksesi jollakin tavalla vaikuttaa ylevältä ja osaavalta ja ajattelevalta kaverilta. Vähän niin kuin sen The Newsroom-ohjelman Will McAvoy, joka on ihan vain pelkästään Aaron Sorkinin omakuva, jolle hän voi kirjoittaa mielestään fiksuja repliikkejä. Ja sitten me oikeistolaiset olemme tässä blogissasi vain semmoisia, jotka emme muka tajua yhtään mitään.
- Niin no, osittain varmasti niinkin.
- Ja sitten peität koko homman satiiri-nimekkeen alle.
- Sekin on varmasti totta.
- No niin. Voidaan siis varmasti todeta nyt ihan ääneen, että oikeasti sinä katsot tätä harvinaisen yksisilmäisesti. Ei se, että laitos on julkinen, ole samantien mikään syy, että sairaala toimisi tehokkaasti. Lukisit julkisen valinnan teoriaa. Siinä todetaan hyvin, että poliitikot ja virkamiehet suosivat tovereitaan ja näin ollen käyttävät valtion rahaa siihen, että kaverit voivat tehdä tehottomia ratkaisuja. Siksi terve kilpailu on huomattavasti parempi kuin se, että asioita hoidettaisiin julkisen puolen kautta.
- Mutta tuonhan voi allekirjoittaa vain silloin, jos uskoo, että lähtökohtaisesti ihmiset ajavat vain omaa etuaan--
- Toisekseen, emme ole missään kohtaa sanoneet, että tämä valinnanvapaus tarkoittaisi yksityistämistä. Se tarkoittaa sitä, että palvelujen käyttäjä saa itse valita, mitä palveluita käyttää. Tämä ei tarkoita pelkästään yksityissairaaloita, vaan myös ns. kolmannen sektorin edustajia. Nämä kilpailevat keskenään, se tuo tehokkuutta.
- Kolmannen sektorin edustajia eli siis vapaaehtoissektoria?
- Niin. Ei terveyspalvelun tuottajan ole pakko vaatia tekemisistään rahaa. Saattaa olla, että joku rikas lääkäri alkaakin hoitaa kaikkia ilmaiseksi.
- Kuulostaa epätodennäköiseltä.
- Vain siksi, että ajatus on epätodennäköinen, ei tarkoita sitä, etteikö se voisi olla mahdollista.
- Mutta ministeri Stubb, mikä sitten muuttuu? Enkö minä ole tähänkin mennessä voinut valita, menenkö julkiselle vai yksityiselle?
- Olet toki, mutta nyt myös kunnat...tai siis sotealueet saavat päättää, ottavatko ne julkisia vai yksityisiä palveluita maksettavakseen.
- Ja tarjouskilpailun kautta?
- Tietysti, sitähän puhdas kilpailu on.
- Joten Attendon ja Mehiläisen kaltainen puliveivaus voi tapahtua isommilla alueilla, eikä julkista hoitoa välttämättä voi saada valittavaksi asti? Miten tämä valinnanvapaus muka kohdistuu yksittäiseen henkilöön, jos kaikki kilpailutukset ja ylipäänsä instanssien olemassaolot on päätetty jo ennen kuin yksittäinen henkilö pääsee valitsemaan? Entä jos kunta ei tarjoa enää muuta kuin kallista yksityistä palvelua?
- Kuules--
- Itse juuri otit puheeksi julkisen valinnan teorian. Toteat, että virkamiehet suosivat tovereitaan ja käyttävät valtion rahaa. Mikä muu nämä yksityiset palvelut kilpailuttaa, kuin juuri julkinen puoli?
- Kuules, Tuomas...sinä nyt murehdit vähän liikaa. Anna Stubbin murehtia, sillä on isommat hampaat :D

Espoo suunnittelee valtavaa asutettua tekosaarta rannikolleen – ruoppaukset uhkaavat lintuja ja kuoriaisia

Espoon Finnooseen on suunnitteilla tekosaari. Saareen rakennettaisiin asuinkerrostaloja noin 1 400 asukkaalle. Talot olisivat enintään kuusikerroksisia. Tekosaari on osa Finnoonsataman rakentamishanketta. Alueen osayleiskaava on yleisön nähtävillä nyt kuukauden ajan.

Uuden asuinalueen keskiössä on metroasema, jonka ympärille halutaan rakentaa tornitaloja. Siitä asuinalue jatkuu rantaan, mistä pääsisi siltaa pitkin tekosaarelle. Tekosaaren ja rannan ympäristöön on suunniteltu satoja uusia venepaikkoja.

Tekosaaren ja satamalaajennuksen rakentaminen aiheuttaisi alueella mahdollisesti kahden miljoonan kuutiometrin ruoppaustarpeen. Ruoppaus jatkuisi alueella noin 3-4 vuotta kun merenpohjaa kaivettaisiin ja pohja-ainesta kuljetettaisiin proomulla ulkosaaristossa sijaitseville läjityspaikoille. Yksi vaihtoehto olisi rakentaa tekosaari metrotunnelien- ja asemien rakentamisesta syntyvällä maa- ja kiviaineksella.

”Kun tällaista aluetta rakennetaan, se kestää aina vuosia”, sanoo Espoon yleiskaavapäällikkö Marianne Kaunio. ”Täytyy kuitenkin muistaa, että sinne tulee ihmisille myös enemmän palveluita tämän myötä: päiväkoteja, kouluja, kaupallisia palveluita ja uusia virkistysalueita, metrosta puhumattakaan.”

Vesilintujen pesimäluotona toiminut luoto jäisi kokonaan tekosaaren alle. Linnuille on mahdollisesti suunnitteilla tekoluoto, mihin pesintä voisi siirtyä.

Osan ranta-alueista on havaittu olevan elinolosuhteiltaan kelvollinen uhanalaiselle meriuposkuoriaiselle. Itse eläintä Finnoon osayleiskaava-alueelta ei vielä ole löydetty. ”Jos siellä elää tämä kuoriainen, niin on mahdollisesti olemassa sellainen riski, että se häviää, jos nämä vedenvirtaukset muuttuvat voimakkaasti”, sanoo ympäristöasiantuntija Laura Lundgren Espoon ympäristökeskuksesta.

Eläimen löytyminen alueelta ei välttämättä estä alueen tai tekosaaren rakentamista. ”Siitä pitää sitten neuvotella.” Selvää kuitenkin on, että tekosaaren kaltainen rakentaminen merenrantaan vaikuttaa haitallisesti alueen luontoarvoihin. ”Ihmiset kokevat veden samentumisen ikävänä ja virkistystoimintaa kuten uimista haittaavana”, Lundgren sanoo. Marianne Kaunion mukaan vesi muuttuu sameammaksi vain rakentamisen ajaksi.

...

HS


- Espoon yleiskaavapäällikkö Marianne Kaunio, tervetuloa Fiktiivisten keskustelujen haastatteluun.
- Kiitos.
- Espoon Finnooseen on suunnitteilla tekosaari. Voitteko kertoa siitä?
- Ilman muuta. Tarkoitus on siis rakentaa asuinalue, jossa metroasema on keskiönä. Sen ympärille rakennettaisiin tornitaloja ja tästä eteenpäin sitten rantaan, jossa olisi tämä tekosaari. Tiedättehän, vähän niin kuin vaikkapa Dubaissa on.
- Aivan...tästä aiheutuisi varmaan jotain ruoppaustarpeita?
- Kyllä tietysti. Ja tiedän, mitä aiot kysyä seuraavaksi: luontoarvoista. Minun on kuitenkin oikein helppo pitää mielesi rauhallisena: emme aio aiheuttaa yhtään enempää haittaa faunalle kuin Espoossa noin yleensä.
- Aiotte siis jyrätä kaikki pikkuelikot traktorin alle?
- Näin on ja presiis. Ympäristöasiantuntijathan tietysti totesivat, että paikalla saattaa olla uhanalaisia kuoriaisia, mutta eipä se ole kuule helppoa meilläkään. Ja jotkut valittavat tietysti veden samentumisesta mutta vitsi kapsahtaa omaan nilkkaan: meidän vetemme ovat jo valmiiksi ankean sameita!
- Justiinsa. Miksi tällainen saari rakennetaan?
- No, me haluamme päiväkoteja, kouluja, kaupallisia palveluita ja uusia virkistysalueita. Ja metronkäyttäjiä.
- Mikä tällaisen tekosaarella sijaitsevan talon myyntihinta olisi?
- Joitakin miljoonia, noin.
- Eli siis ei varmaankaan vuokra-asuntoja?
- Ei tietenkään. Kalliita ostoasuntoja.
- Ja nämä ihmiset käyttäisivät metroa tai paikallista päiväkotia, koska..?
- Niin no...mutta ajattele nyt, samanlainen kuin Dubaissa!
- Marianne hei.
- Niin?
- Me puhumme Espoosta.
- Niin?
- Siitä Matinkylän lähistöstä.
- Ja?
- Siellä sataa yhdeksän kuukautta vuodesta räntää.

”Suomi on todellisessa hädässä: Yhä useampi on työtön tahallaan”

Tietokirjailija ja viestintävalmentaja, viestintätoimisto Kaiku Helsingissä partnerina työskentelevä Jouko Marttila ihmettelee blogissaan niitä, jotka valitsevat työttömyyden tarkoituksella.
- Usein kuulee väitteen, että kukaan ei ole työtön tahallaan. Itse asiassa yhä useampi taitaa olla.

- Työnkarttajien joukko kasvaa, Marttila kirjoittaa.

Marttila antaa blogissaan esimerkkejä työnkarttajista. Yksi heistä on Ylen haastattelema Mervi Venäläinen, jonka tarina herätti viime viikolla ihmetystä.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvos Esko Salo sanoi Uudelle Suomelle, että Venäläisen tapauksen ei pitäisi olla mahdollinen. Venäläinen ei halua vastaanottaa hoitoalan töitä, joihin hänellä on koulutus, mutta on silti oman kertomansa mukaan ansiosidonnaisella.

Jouko Marttilan mielestä kyseessä on iso ongelma, jos ihmiset valitsevat työttömyyden.

- Suomi on todellisessa hädässä, jos työttömyys koetaan paremmaksi vaihtoehdoksi kuin työn tekeminen. Edes sen pohtiminen ei pitäisi olla mahdollista, että voisi vaihtaa työnsä joutenoloon yhteiskunnan kustannuksella, ei edes 400 päivän ajaksi.

- Työttömiä tulee joka päivä lisää. Työttömiä maahanmuuttajia tulee joka päivä lisää. Jos tähän päälle tulee vielä paljon Mervin kaltaisia työnkarttajia, niin kuuden euron pitsat ja harmaa talous alkavat olla yksi pienimpiä ongelmiamme, Marttila kirjoittaa.

Uusi Suomi


*ringaling*
- TE-toimisto, kuinka voin auttaa?
- Moi, se on Koskenkorvan Jaakko täältä moikka.
- No terve Jaakko!
- Sellaista tässä soittelin, että sain teiltä kirjeen, että ansiosidonnaiseni on katkaistu. Miksi?
- Juu, meillä ei oo ollut tapana maksella ansiosidonnaista ihmisille, jotka ovat tahallaan työttömänä.
- Mitä? Miten? Enhän minä ole tahallani työtön! Minähän haen töitä koko ajan!
- Työnkarttajien joukko kasvaa.
- Mitä hittoa selität?! Minä olen tehnyt kaikki pyytämänne toimenpiteet, hakenut niitä kaikkia töitä mistä minulle on ilmoitus kotiin lähetetty ja käynyt vaatimanne tukityöllistämiskurssit, myös sen, jossa opeteltiin käyttämään kirjastoa! Kirjastoa! Minä opettelin aikanaan käyttämään sitä 8-vuotiaana!
- Ymmärrän, mutta teidän täytyy tajuta, että Suomi on todellisessa hädässä, jos työttömyys koetaan paremmaksi vaihtoehdoksi kuin työn tekeminen. Edes sen pohtiminen ei pitäisi olla mahdollista, että voisi vaihtaa työnsä joutenoloon yhteiskunnan kustannuksella, ei edes 400 päivän ajaksi.
- EIHÄN SE EDES OLE MAHDOLLISTA! Mistä keksitte, että olisi?
- No, luettiin yhtä blogia ja siitä sitten se idea lähti. Pakkohan sen on olla totta, jos se on netissä.
- Mutta kun ei noin voi tehdä, sehän on nimenomaan teidän omien säädöstenne mukaan mahdotonta--
- Kuulkaa nyt! Eikö se ole iso ongelma, jos ihmiset valitsevat työttömyyden työn sijasta?
- Mitä?
- Eikö se ole iso ongelma?
- No on, kai...
- Ja sinä olet työtön.
- Niin?
- Olet siis valintasi tehnyt.
- Minkä valinnan? Mitä sinä oikein höpötät?
- No, täällä tiedoissanne todetaan, että kun vuonna 1998 menitte töihin opintojen jälkeen, te tietoisesti valitsitte Nokian Oulun konttorin työpaikaksenne.
- Tietysti, minähän asuin Oulussa ja olin insinööri.
- Ja nyt kun vuonna 2014 saitte lapun kouraan YT-neuvotteluissa, voidaan todeta että te ihan itse valitsitte työpaikan, joka irtisanoo teidät kuudentoista vuoden työuran jälkeen. Olisiko kannattanut miettiä etukäteen?
- ...
- Että siksi me tässä katkaisimme teidän ansiosidonnaisenne. Työttömiä tulee joka päivä lisää. Työttömiä maahanmuuttajia tulee joka päivä lisää. Jos tähän päälle tulee vielä paljon kaltaisianne työnkarttajia, niin kuuden euron pitsat ja harmaa talous alkavat olla yksi pienimpiä ongelmiamme.

Ministeriön viestintäjohtaja epäsi toimittajan pääsyn tiedotustilaisuuteen luottamuspulan takia – "Aivan absurdi tilanne"

Valtiovarainministeriön viestintäjohtaja Liinu Lehto epäsi vapaan toimittajan Jari Hanskan pääsyn torstaiseen ministeriön järjestämään, hallintarekisteriä taustoittavaan tiedotustilaisuuteen.

"Valitettavasti ministeriössämme ei ole luottamusta sinua kohtaan. Laitamme materiaalin tulemaan sinulle tilaisuuden päätyttyä", Lehto kirjoitti Hanskalle lähettämässään sähköpostissa, jonka Hanska julkaisi Facebook-sivullaan.

Muun muassa Eduskunta-näytelmien käsikirjoittajana sekä Voima-lehden määräaikaisena päätoimittajana tunnettu Hanska oli lähettänyt pyynnön osallistumisestaan tilaisuutta järjestävälle valtiovarainministeriön virkamiehelle, ei Lehdolle itselleen.

HS tavoitti viestintäjohtaja Lehdon keskiviikkona alkuillasta, mutta hän ei ollut halukas kommentoimaan ratkaisuaan. Tarkoitus oli kysyä Lehdolta, miksi Hanskalle vastattiin sähköpostissa mainitulla tavalla, luottamuksen puutteeseen vedoten ja miksi luottamusta ei löydy.

Lehto päätti puhelun ennen kuin HS ehti kysyä häneltä asiasta. Tämän jälkeen HS ei enää tavoittanut Lehtoa.

…

Myöhemmin keskiviikkona Lehto otti yhteyttä HS:n toimitukseen.

"Hän (Hanska) on useamman kerran toiminut vastoin journalistin ohjeiden 17. kohtaa. Näin on tapahtunut Eduskunta-näytelmistä 1:n ja 3:n kohdalla kahden tai kolmen eri virkamiehen kanssa."

Journalistin ohjeiden kohdassa 17 sanotaan, että "haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä. Haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi."

Lehto kertoi, että ei ole törmännyt vastaavaan tilanteeseen aiemmin. Hän sanoi itse päättäneensä, että Hanska ei ole tilaisuuteen tervetullut.

"Olen nyt suunnilleen kymmenen vuotta työskennellyt toimittajien kanssa eikä tällaista ole koskaan aikaisemmin minun kohdalla tapahtunut."

"Tuleva tilaisuus on taustoittavaa tietoa varten ja olemme kutsuneet sinne aiheesta kiinnostuneita toimittajia. Hanska on kyllä tervetullut meidän avoimiin tilaisuuksiin."

Lehdon mukaan luottamus on mahdollista palauttaa, mutta vielä hän ei ole reseptiä luottamuksen palautuksen suhteen laatinut. Hän kertoi HS:lle vielä sähköpostin välityksellä twiitanneensa, "että Hanska on tervetullut meille keskustelemaan asiasta. Voimme yhdessä miettiä luottamuksen palauttamista puolin ja toisin".

…

HS


*ringaling*
- Valtionvarainministeriö.
- Tuomas täällä Fiktiivisistä keskusteluista hei.
- No heipä hei, kuinka voimme auttaa?
- Olisin saapumassa tuonne hallintarekisteriä taustoittavaan tiedotustilaisuuteen.
- Jaa, sinähän taidat kirjoittaa sitä blogia, johon keksit ihan päästäsi kaiken keskustelun.
- Se vähän niin kuin lukee myös otsikossa, kyllä.
- No sitten valitettavasti et voi saapua, ministeriössämme ei ole luottamusta sinua kohtaan.
- Harmin paikka. Onhan tämä nyt kieltämättä objektiivisen raportoinnin suhteen hankalaa, etenkin näin sananvapausviikolla.
- Kyllähän se on, mutta onneksi meillä on ratkaisu.
- Joka on?
- Meillä on jo osallistumassa teidän mediastanne edustaja.
- Osallistumassa? Mutta minähän teen näitä ihan yksin…
- Kuunnelkaahan nyt. Tämä on mahtava juttu! Me nimittäin onnistuimme saamaan eräältä Tattarisuolla toimivalta romuttamolta noin kaksisataa kohtalaisessa kunnossa olevaa törmäystestinukkea. Laitamme yhdelle sellaiselle rintaneulan, jossa lukee “Edustaja, Fiktiivisiä keskusteluja” ja laitamme istumaan jos ei nyt ihan eturiviin (bloggari kuitenkin kun olette) niin varmasti kolmannelle tai neljännelle riville!
- Miten tämä nyt auttaa minua?
- No, koska olemme siirtymässä jatkuvasti enemmän tiedotustilaisuuksiin, joissa on äänityskielto, kuvauskielto, siteerauskielto ja kysymyskielto, sellainen ihmisen kokoinen toimittajanukke ajaa varsin hyvin asian.
- Öööh…
- Lisäksi näistä tiedotustilaisuuksista tulee kivasti paljon virtaviivaisempia, kun kukaan ei kysele vaikeita kysymyksiä.
- Ei tämä nyt ihan kyllä…
- Joten älkää huoliko, kerromme edustajallenne oikein mielellämme asiat! Hän sitten tietää. Ei kerro, mutta tietää. Okkamoi!

SS: Mäntylä haluaa velvoitteita oleskeluluvan saaneiden tukiin

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (ps.) haluaa vastikkeellisuutta, velvoitteita ja valvontaa Suomesta oleskeluluvan saaneille myönnettäviin tukiin.

Perussuomalaisten Mäntylä sanoi Savon Sanomille Kuopiossa ajatuksensa toteuttamisesta, että perustasoon olisi esimerkiksi mahdollista saada bonusta jos täyttää edellytykset tai sitten velvoitteet, jotka pitää täyttää, jotta saa perustason.

Sosiaali- ja terveysministeri haluaa myös alentaa merkittävästi oleskeluluvan saavien turvapaikanhakijoiden tukitasoa.

Mäntylä ei myöskään katso hyvällä sitä, että kunnat joutuisivat ottamaan pakolla vastaan turvapaikanhakijoita.

– Samoin kuin EU:ssa, vastuunjaon pitää myös Suomen sisällä perustua vapaaehtoisuuteen. Jos kunta päättää että ei, niin sitä pitää kunnioittaa, Mäntylä sanoi Savon Sanomille.

Yle


- Tervetuloa Fiktiivisten keskustelujen haastatteluun, sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä.
- Kiitos, kiitos.
- Mennäänpä suoraan asiaan: totesitte Savon Sanomille että haluaisitte vastikkeellisutta, velvoitteita ja valvontaa tukiin.
- Kyllä.
- Mitä tämä tarkoittaa?
- No ensinnäkin se tarkoittaa sitä, että täytyy täyttää tietyt velvoitteet, että voi saada perustason tuista.
- Millaisia nämä velvoitteet ovat?
- Ei saa olla älypuhelinta.
- Miksi?
- No koska ei kaikilla suomalaisillakaan välttämättä ole älypuhelinta. Oletko ikinä miettinyt, millainen fiilis tulee suomalaiselle, jos se näkee ulkomaalaisen jolla on älypuhelin? Ei täällä ennenkään oo millään koreiltu, niin tulee semmoinen olo, että tänne se vaan tulee ja meille nauraa.
- Nyt menee heti niin vahvasti uhriutumisen puolelle, että mennään seuraavaan asiaan. Mitä muuta tuo tukiasia tarkoittaa?
- No se voisi tarkoittaa vaikkapa sitä, että jos täyttää tietyt edellytykset, voi saada bonusta.
- Millaista bonusta ja millaiset edellytykset?
- Puhumme ratkaisevasti nousevasta vastaanottorahasta, mikäli turvapaikanhakija ei rekisteröidy Suomeen turvapaikanhakijaksi ollenkaan. Hän voi saada jopa 30% korkeampaa vastaanottorahaa, mikäli hän ei ota sitä vastaan ja pysyy kaukana Suomesta.
- Mutta--
- Tätä tukiajattelua olemme pohtineet muun muassa työministeri Jari Lindströmin kanssa. Olemme vahvasti sitoutuneet parantamaan nimenomaan suomalaisen asemaa. Korostamme asianomaisen omaa vastuuta asiassa, mutta olemme valmiit tulemaan vastaan jopa kymmen- tai SATAKERTAISILLA korotuksilla työttömyysturvaan, mikäli tietyt ehdot täyttyvät.
- Miten tällaisen korotuksen voi saada?
- Se maksetaan niille työttömille jotka käyvät töissä ja pääsevät sen palkkatulomäärän yli, jonka jälkeen työttömyystukia ei enää makseta.
- Anteeksi?
- Eli mikäli tienaat yli 1500 euroa kuukaudessa, olet oikeutettu satakertaiseen työttömyystukeen, kunhan et tienaa yli 1500 euroa kuukaudessa.
- Eihän se ole mahdollista.
- Juuri tuo on sitä vahingollista ajattelua, mikä on vienyt Suomen Kreikan tielle. Tarvitsemme vähemmän termiä "ei se ole mahdollista" ja enemmän can do -spirittiä!
- Mutta tuossahan on kaksi ristiriitaista ajatusta päällekkäin.
- Se oli kieltämättä ensin ongelma, kunnes Sampo Terho tuli eduskunnan kahvilassa vastaan ja kehotti kutsumaan tätä lakimuutosta "Schrödingerin tueksi". Nyt meillä on jo sopimus siitä, että Steven Spielberg ohjaa aiheesta mustavalkoisen Oscar-draaman. Kulttuurin tukeminenhan meillä on sydäntä lähellä.
- Ehh...
- Aiomme tulevaisuudessakin tehdä sellaista politiikkaa, että siitä kirjoitetaan kirjoja ja ohjataan elokuvia!

Jenkkisijoittaja osti aids-lääkkeen, nosti hinnan 55-kertaiseksi, vastasi kritiikkiin Eminemin lyriikoilla

Internetin vihatuin mies juuri nyt saattaa olla Martin Skhreli.

32-vuotias uraohjus johtaa itse perustamaansa Turing Pharmaceuticals -sijoitusrahastoa. Elokuussa rahasto osti Daraprim-nimisen lääkkeen, jota käytetään aidsin ja syövän kaltaisten, immuunijärjestelmää heikentävien sairauksien hoidossa.

Heti kaupan jälkeen Daraprimin hinta nousi 13,50 dollarista 750 dollariin tabletilta, eli yli 55-kertaiseksi. Daraprimia säännöllisesti syövien potilaiden lääkekustannukset nousivat kertalaakista satoihin tuhansiin dollareihin.

Sijoitusrahaston tempaus on osa laajempaa trendiä, jossa vanhojen, hoidoiksi vakiintuneiden lääkkeiden hinnat ovat nousseet dramaattisesti kun sijoitusrahasto on ostanut ne, kirjoittaa New York Times.

Esimerkiksi tuberkuloosin hoitoon käytetyn Cycloserine-lääkkeen hinta nousi 500:sta dollarista 10 800 dollariin per purkki, kun Rodelis Therapeutics osti lääkkeen.

Lääkkeillä keinottelua on käsitelty Yhdysvaltojen kongressia myöten. Paikalliset lääke- ja aids-järjestöt lähettivät syyskuussa Turing Pharmaceuticalsille yhteiskirjeen, jossa ne vastustivat kovin sanoin Daraprimin hinnannousua ja pitivät sitä uhkana kansanterveydelle.

...

Nyt


*ringaling*
- Skhrelillä, Martin puhelimessa.
- Fiktiivisistä keskusteluista Tuomas, moikka!
- No moikka Tuomas! Etpä oo hetkeen kirjoittanut niitä dialogeja!
- Enpä juu ole, mutta ihan sillä lähdin soittelemaan, että luin sen verran jännää juttua jotta oli pakko soittaa ja kysellä!
- No voi halipusipuppeliskuppeli, kerrohan ihmeessä mitä halusit kysellä.
- Semmoista vain, että jos yhden Daraprim-tabletin hinta on 750 dollaria, niin miten ihmeessä saat myytyä niitä tarpeeksi, että tekisit noilla tableteilla voittoa?
- Voi sinua höpönassua. Enhän minä niillä voittoa tee.
- Täh?
- Onhan minulla nyt rahaa. Katso nyt, minä ostin justiinsa Daraprim-lääkkeenkin tosta noin vain! Kyllähän meitsillä niin sanotusti pätäkkää on.
- No mitä järkeä tässä sitten on, jos et halua rahaa? Etkö pidä rahasta?
- Pidän pidän, mutta on tärkeämpiäkin asioita kuin vain raha.
- Kuten?
- Minä vihaan ihmisiä.
- ...
- Okkamoi!
*klik*

Opintotuen ehtojen tiukkeneminen etenee eduskunnassa

Opintotuen ehtojen tiukentaminen etenee eduskunnassa.

Se hyväksyi tiistaina ensimmäisessä käsittelyssä hallituksen esityksen, jonka mukaan korkeakoulututkinnon suorittanut opiskelija ei voi enää saada opintotukea toista samantasoista tutkintoa varten.

Tiukennus koskisi sekä alempia että ylempiä korkeakorkeakoulu- ja ammattikorkeakoulututkintoja. Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ja Suomen opiskelijakuntien liitto Samok vetoavat eduskuntaan, jotta esitystä ei hyväksyttäisi toisessa käsittelyssä perjantaina.

Opiskelijajärjestöt arvostelevat muutosta siitä, että se voi tehdä alan vaihdon opiskelijalle taloudellisesti mahdottomaksi. Toisen korkeakoulututkinnon suorittamisen syy on usein aiemman alan heikko työllisyystilanne.

Esityksen mukaan muutos toisi 10,5 miljoonan euron säästöt vuoteen 2019 mennessä. Opiskelijajärjestöt eivät usko säästöihin, koska opintotuen leikkaus pidentää todennäköisesti opintoaikoja.

IS


- Pekka, mikäs sinua harmittaa?
- No tuli YT:t ja lappu kouraan.
- Voi harmin paikka. Milläs alalla olit?
- No paperitehtaassahan minä olin töissä.
- Epäilemättä ottaa kuuppaan! Mutta hei Pekka, älä nyt syrjäydy! Ota kato itseäsi niskasta kiinni! Tämä on muuttuva maailma! Ei voi vain jäädä omaan poteroonsa ja odottaa, että kaikki tulee itselle tarjottuna! Pitää koittaa tarjota maailmalle myös jotain takaisin! Oletko ajatellut, että voisit uudelleenkouluttautua tekemään jotain muutakin? Vaikka it-alalle? Oletko ajatellut, että voisit olla vaikka it-tradenomi?
- Hei, tuossahan on ideaa! Tietotekniikkaa opiskelemaan! En olisi enää pelkkä paperialan insinööri, vaan—
- Hetkinen. Mitä sä sanoit.
- Että olet oikeassa! Turha tässä jäädä tuleen makaamaan! Minä osaan nämä jutut! Minä kouluttaudun uudestaan! Minusta tulee it-tradenomi paperialan insinöörin lisäks—
- Ei ei ei. Pekka, ei.
- Mitä?
- Jos sä olet jo kouluttautunut, niin et sä enää uudestaan voi.
- Mitä? Miksi? Onhan mulla vielä opintotukikuukausia, kun valmistuin aikanaan ajoissa!
- No mitä siitäkin tulis, jos kaikki vain sais kouluttautua jäljellä olevilla opintotukikuukausilla yhteiskuntaa hyödyttävään työhön?
- Oot oikeassa. Ehkä meen syrjäytymään.
- No mene. Ja häpeä mennessäs.

Kalevalan päivän erikoinen: Väinämöisen ja Joukahaisen kohtaaminen

Vaka vanha Väinämöinen,
tietäjä iän-ikuinen,
oli teittensä ajaja,
matkojensa mittelijä
noilla Väinölän ahoilla,   
Kalevalan kankahilla.

Tuli nuori Joukahainen,
ajoi tiellä vastatusten:
tarttui aisa aisan päähän,
rahe rahkehen takistui,
länget puuttui länkilöihin,
vemmel vempelen nenähän.

Siitä siinä seisotahan,
seisotahan, mietitähän...
vesi vuoti vempelestä,
usva aisoista usisi.

Kysyi vanha Väinämöinen:
"Kuit' olet sinä sukua,
kun tulit tuhmasti etehen,
vastahan varattomasti?
Säret länget länkäpuiset,
vesapuiset vempelehet,
korjani pilastehiksi,
rämäksi re'en retukan!"

Silloin nuori Joukahainen
sanan virkkoi, noin nimesi:
"Mie olen nuori Joukahainen.
Vaan sano oma sukusi:
kuit' olet sinä sukua,
kuta, kurja, joukkioa?"

Vaka vanha Väinämöinen
jo tuossa nimittelihe.
Sai siitä sanoneheksi:
"Kun liet nuori Joukahainen,
veäite syrjähän vähäisen!    
Sie olet nuorempi minua."

Silloin nuori Joukahainen
sanan virkkoi, noin nimesi:
"Vähä on miehen nuoruuesta,
nuoruuesta, vanhuuesta!
Kumpi on tieolta parempi,
muistannalta mahtavampi,
sep' on tiellä seisokahan,
toinen tieltä siirtykähän.
Lienet vanha Väinämöinen,
laulaja iän-ikuinen,
ruvetkamme laulamahan,
saakamme sanelemahan,
mies on miestä oppimahan,
toinen toista voittamahan!"

Vaka vanha Väinämöinen
sanan virkkoi, noin nimesi:
"Mitäpä minusta onpi
laulajaksi, taitajaksi!

Ain' olen aikani elellyt
näillä yksillä ahoilla,
kotipellon pientarilla
kuunnellut kotikäkeä.
Vaan kuitenki kaikitenki
sano korvin kuullakseni:
mitä sie enintä tieät,
yli muien ymmärtelet?"

Sanoi nuori Joukahainen:
"Tieänpä minä jotaki!
Sen on tieän selvällehen,
tajuelen tarkoillehen:
reppänä on liki lakea,
liki lieska kiukoata.

"Hyvä on hylkehen eleä,
ve'en koiran viehkuroia:
luotansa lohia syöpi,
sivultansa siikasia.

"Siiall' on sileät pellot,
lohella laki tasainen.
Hauki hallalla kutevi,
kuolasuu kovalla säällä.
Ahven arka, kyrmyniska
sykysyt syvillä uipi,
kesät kuivilla kutevi,
rantasilla rapsehtivi.

"Kun ei tuosta kyllin liene,
vielä tieän muunki tieon,
arvoan yhen asian:
pohjola porolla kynti,
etelä emähevolla,
takalappi tarvahalla.
Tieän puut Pisan mäellä,
hongat Hornan kalliolla:
pitkät on puut Pisan mäellä,
hongat Hornan kalliolla.

"Kolme on koskea kovoa,
kolme järveä jaloa,
kolme vuorta korkeata
tämän ilman kannen alla:
Hämehess' on Hälläpyörä,
Kaatrakoski Karjalassa;
ei ole Vuoksen voittanutta,
yli käynyttä Imatran."

Sanoi vanha Väinämöinen:
"Lapsen tieto, naisen muisti,
ei ole partasuun urohon
eikä miehen naisekkahan!
Sano syntyjä syviä,
asioita ainoisia!"

Se on nuori Joukahainen
sanan virkkoi, noin nimesi:
"Tieän mä tiaisen synnyn,
tieän linnuksi tiaisen,
kyyn viherän käärmeheksi,
kiiskisen ve'en kalaksi.
Rauan tieän raukeaksi,
mustan mullan muikeaksi,
varin veen on vaikeaksi,
tulen polttaman pahaksi.

"Vesi on vanhin voitehista,
kosken kuohu katsehista,
itse Luoja loitsijoista,
Jumala parantajista.

"Vuoresta on vetosen synty,
tulen synty taivosesta,
alku rauan ruostehesta,
vasken kanta kalliosta.

"Mätäs on märkä maita vanhin,
paju puita ensimäinen,
hongan juuri huonehia,  
paatonen patarania."

Vaka vanha Väinämöinen
itse tuon sanoiksi virkki:
"Muistatko mitä enemmin,
vain jo loppuivat lorusi?"

Sanoi nuori Joukahainen:
"Muistan vieläki vähäisen!
Muistanpa ajan mokoman,
kun olin merta kyntämässä,
meren kolkot kuokkimassa,
kalahauat kaivamassa,
syänveet syventämässä,
lampiveet on laskemassa,
mäet mylleröittämässä,
louhet luomassa kokohon.

"Viel' olin miesnä kuuentena,
seitsemäntenä urosna
tätä maata saataessa,
ilmoa suettaessa,
ilman pieltä pistämässä,
taivon kaarta kantamassa,
kuuhutta kulettamassa,
aurinkoa auttamassa,
otavaa ojentamassa,
taivoa tähittämässä."

Sanoi vanha Väinämöinen:
"Sen varsin valehtelitki!
Ei sinua silloin nähty,
kun on merta kynnettihin,
meren kolkot kuokittihin,
kalahauat kaivettihin,
syänveet syvennettihin,
lampiveet on laskettihin,
mäet mylleröitettihin,
louhet luotihin kokohon.

"Eikä lie sinua nähty,
ei lie nähty eikä kuultu
tätä maata saataessa,
ilmoa suettaessa,
ilman pieltä pistettäissä,
taivon kaarta kannettaissa,
kuuhutta kuletettaissa,
aurinkoa autettaissa,
otavaa ojennettaissa,
taivoa tähitettäissä."

Se on nuori Joukahainen
tuosta tuon sanoiksi virkki:
"Kun ei lie minulla mieltä,
kysyn mieltä miekaltani.
Oi on vanha Väinämöinen,
laulaja laveasuinen!
Lähe miekan mittelöhön,
käypä kalvan katselohon!"

Sanoi vanha Väinämöinen:
"En noita pahoin pelänne
miekkojasi, mieliäsi,
tuuriasi, tuumiasi.
Vaan kuitenki kaikitenki
lähe en miekan mittelöhön
sinun kanssasi, katala,
kerallasi, kehno raukka."

Siinä nuori Joukahainen
murti suuta, väänti päätä,
murti mustoa haventa.
Itse tuon sanoiksi virkki:
"Ken ei käy miekan mittelöhön,
lähe ei kalvan katselohon,
sen minä siaksi laulan,
alakärsäksi asetan.
Panen semmoiset urohot
sen sikäli, tuon täkäli,
sorran sontatunkiohon,
läävän nurkkahan nutistan."

Siitä suuttui Väinämöinen,
siitä suuttui ja häpesi.
Itse loihe laulamahan,
sai itse sanelemahan:
ei ole laulut lasten laulut,
lasten laulut, naisten naurut,
ne on partasuun urohon,
joit' ei laula kaikki lapset
eikä pojat puoletkana,
kolmannetkana kosijat
tällä inhalla iällä,
katovalla kannikalla.

Lauloi vanha Väinämöinen:
järvet läikkyi, maa järisi,
vuoret vaskiset vapisi,
paaet vahvat paukahteli,
kalliot kaheksi lenti,  
kivet rannoilla rakoili.

Lauloi nuoren Joukahaisen:
vesat lauloi vempelehen,
pajupehkon länkilöihin,
raiat rahkehen nenähän.
Lauloi korjan kultalaian:
lauloi lampihin haoiksi;
lauloi ruoskan helmiletkun
meren rantaruokosiksi;
lauloi laukkipään hevosen  
kosken rannalle kiviksi.

Lauloi miekan kultakahvan
salamoiksi taivahalle,
siitä jousen kirjavarren
kaariksi vesien päälle,
siitä nuolensa sulitut
havukoiksi kiitäviksi,
siitä koiran koukkuleuan,
sen on maahan maakiviksi.

Lakin lauloi miehen päästä
pilven pystypää kokaksi;
lauloi kintahat käestä
umpilammin lumpehiksi,
siitä haljakan sinisen
hattaroiksi taivahalle,
vyöltä ussakan utuisen
halki taivahan tähiksi.

Itsen lauloi Joukahaisen:
lauloi suohon suonivöistä,
niittyhyn nivuslihoista,  
kankahasen kainaloista.

Jo nyt nuori Joukahainen
jopa tiesi jotta tunsi:
tiesi tielle tullehensa,
matkallen osannehensa
voittelohon, laulelohon
kera vanhan Väinämöisen.

Kalevala, kolmas runo


- Hei, älä tuki siellä tietä! Tässä on vaan yksi kaista!
- Kuka siellä vikisee?
- Hei pappa, meetkö tieltä, täällä yrittää jotkut kulkea?
- Siis mikä tuulennussima vinkuheinä sieltä avautuu? Osoitapas nyt vanhemmalles vähän kunnioitusta ja väistä.
- Siis heitätsä mulle jotain ikäkorttia? Lol kalkkis!
- Kuule sä et tiedä mitään, isäs joutunut ei sotimaan.
- Katotaan! Mulla on täällä kännykässä Wikipedia!
- Et sinä räkänokka _oikeasti_ tiedä mitään.
- Ootas kuule ku kerron! Hylkeet[1] (Phocidae) on eväjalkaisiin kuuluva vedessä elävien petoeläinten heimo, johon kuuluu 19 nykyisin elävää lajia. Heimosta on käytetty yleisesti myös nimeä varsinaiset hylkeet,[2][3] erotukseksi korvahylkeistä (Otariidae). Suomessa säännöllisesti tavattavia hyljelajeja ovat norppa ja halli eli harmaahylje. Kirjohylje on Suomessa satunnaislaji.
- Mitä…
- Lisäksi! Siika (Coregonus lavaretus) on Euraasian pohjoisosien sisä- ja murtovesissä elävä lohikalojen lahkon parvikala. Siika on erittäin monimuotoinen kala, josta voi samassakin järvessä elää morfologisesti, ravinnonkäytöltään, kasvunopeudeltaan ja kutukäyttäytymiseltään hyvin erilaisia muotoja tai populaatioita.
- Et sinä nyt oikeasti tiedä mitään, pikkupoika. Et oo ollu läsnä kun tätä maata on oikeasti rakennettu!
- Hoh! Muistan kuule sen, kun meriä kynnettiin—
- Et ollu kuule siellä, minä tietäisin.
- Mitä sä ukko huutelet! Haluutko puukosta!
- Älä rupee räkänokka kuule mulle. Oon karaokekuningas.
- Mää kuule pistän sua puukolla, risuparta.
- Katto kallellaan siinä kuusen alla…
- Mitä sää ukko horiset?
- Hei tarjoilija tuokaa mulle kolpakko, yhtä kylmä niin kuin aina ennenkin.
- MITÄ SÄ KALKKIS TEET?!
- SUOMEN NIEMELLÄ SUOMEN KIELELLÄ ÄIJÄT HUUTAA LAILLA PERKELEEN!
- Mitä! Mä uppoan!
- JA KUN SUOMI PELAA LÄTKÄÄ SE UPPOO JOKA JÄTKÄÄN, KALJAA KONEESEEN JA UKKOMETSOON!
- Tää imee! Siis sekä biisi että suonsilmäke! Apua!

Muna Foods hylkäsi pahvin - Pakkauksen voi uudelleenkäyttää Legojen lailla

Muna Foods on uudistanut kananmunapakkauksen uuden tuotekonseptin myötä. Eggplay-pakkaukset valmistetaan muovista.

Muovisten kananmunakoteloiden idea on niiden monipuolinen jatkokäyttö, kertoo Muna Foods tiedotteessaan. Kotelot sopivat rakennuspalikoiksi kuten Legot ja vaikka säilytysrasiaksi tai kasvulaustaksi.

Yle kertoo, että tanskalaiseen pakkauskeksintöön pakattuja Kultamuna-kananmunia saa jo ainakin K- ja S-ryhmän kaupoista.

Muna Foods kertoo, että Eggplay on "ensimmäinen todellinen pakkausuutuus kananmunasektorilla sen jälkeen, kun 1960 luvulla siirryttiin irtomyynnistä kuluttajapakattujen munien myyntiin".

Muna Foods on ollut syksystä 2014 osa Pohjoismaista kananmuna-alan liittoumaa, johon lisäksi kuuluvat Hedegaard Foods Tanskasta, Svenska Lantägg Ruotsista ja Koks Munatootmine Eestistä. Yhteensä liittouman liikevaihto on noin 175 miljoonaa euroa.

Markkinointi & Mainonta


- No, mitäs laitetaan?
- No pistä vaikka että...että Munakunnan nimeksi vaihtuu Muna Foods.
- Thshihihihi! Mitäs muuta?
- Ja että...öö...munakennoista tulee muovisia!
- Joo! Törkeen hyvä idea! Pistä jotain jargonia siihen.
- Oota, oota...mites ois..."ensimmäinen todellinen pakkausuutuus kananmunasektorilla"--
- Eheivv!
- --"sen jälkeen kun 1960-luvulla siirryttiin irtomyynnistä kuluttajapakattujen munien myyntiin".
- Tää on NIIN läppä. Siis vitsi tää on niin läppä.
- Mitäs vielä?
- Pistä vaikka, että niitä muovijuttuja voi pinota kuin legoja!
- Ei tää mee kyl kellekään läpi.
- Älä sano, voi mennäkin. No niin. Nyt ajastat sen tiedotteen huhtikuun ensimmäiselle.
- Mistä se laitetaan?
- Varmaan tosta.
- Pitääks täs painaa OK?
- Emmä tiedä. Kai se tallentaa sen ilmankin. Nyt painat sit vaan "Julkaise" ja aprillipäivänä sit nauretaan. Mut älä laita yhtään aikaisemmin, ku nää tiedotteet menee myös meidän markkinointitiimille. Niille menee läpi mikä vaan, kohta ne tekee muovisia munarasioita oikeasti.
- Lol, ei kai nyt kukaan niin naiivi oo?

Haastemies on tavoitellut SCC:n Ritaluomaa jo kaksi kuukautta

Hämeenlinna ei ole saanut purettua kiinteistökauppaa Sunny Car Centerin 16,3 hehtaarin tontista. Kannetta ei ole voitu käsitellä käräjäoikeudessa, koska haastetta ei ole saatu annettua tiedoksi toimitusjohtaja Markku Ritaluomalle.

Ritaluoma on myös Sunny Car Centerin ainoa päättäjä ja vastuuhenkilö. Hän on yhtiön ainoa hallituksen jäsen eikä yhtiön nimenkirjoitusoikeutta ole annettu kenellekään muulle.

Haastemiehet ovat kaksi kuukautta tavoitelleet Ritaluomaa. Seitsemän päivää -lehti tavoitti Ritaluoman aamulla 1. lokakuuta Helsingin-Vantaan lentokentältä, josta hän lähti Floridaan.

Kanta-Hämeen käräjäoikeudesta kanteen tiedoksianto on siirretty Espoon käräjäoikeuteen. Espoo on Ritaluoman kotikunta.

- Emme pysty tekemään mitään. Kävimme Ritaluoman kotiovella. Meille kerrottiin, että hän on ulkomailla ja palaa vuoden loppuun mennessä, Espoon käräjäoikeuden haastemies Arto Arima sanoo.

Muutenkin …tavoitellaan
Ritaluomaa tavoitellaan myös Sunny Car Centerin erääntyneistä laskuista, joita on jo ulosotossa sadoilla tuhansilla euroilla. Verotilitysten, eläkemaksujen ja sosiaaliturvamaksujen lisäksi haetaan maksua autotalon tontille pystytetystä pylonista.

Käräjäoikeuteen on myös tehty haastehakemuksia maksamattomista laskuista. Saataviaan perii muun muassa Sunny Car Centerin käyttämä hämeenlinnalainen asianajaja.

Ariman mukaan tiedoksiannot voitaisiin toimittaa Sunny Car Centerin Hämeenlinnan toimipaikkaan sijaistiedoksiantona. Haasteen ottaisi vastaan joku yhtiön työntekijä, koska sitä ei voida toimittaa nimenkirjoittajalle. Sijaistiedoksiantoa voidaan käyttää, jos henkilö välttelee haasteen vastaanottamista.

- Meillä on kuitenkin tieto, että henkilö on ulkomailla ja palaa. Sitä ei voida ajatella suoranaisena välttelynä, Arima kertoo.

Haaste voitaisiin toimittaa myös Yhdysvaltain viranomaisten kautta Ritaluomalle Floridaan. Ariman mukaan tällaisesta menettelystä tekee päätöksen ministeriö.

Jos vastaajaa ei tavoiteta, tiedoksianto voidaan tehdä julkaisemalla siitä kuulutus Virallisessa Lehdessä.

- Kuuluttaminen Virallisessa lehdessä on kantajan (Hämeenlinnan kaupungin) asia, Arima sanoo.

Hämeen Sanomat ei tiistaina tavoittanut Markku Ritaluomaa

Hämeen Sanomat


- Kop kop, Hämeenlinnan käräjäoikeus kokoontuu. Ensimmäinen asia asialistalla: onko haastemies jo saanut Markku Ritaluoman kiinni?
- Ei ole, herra puheenjohtaja.
- No oletteko koittaneet laittaa sähköpostia?
- Olemme, mutta kukaan ei vastaa siihen.
- Entä tekstiviestiä?
- Olemme, kukaan ei vastaa siihen.
- Facebookissa viestiä?
- Chat on pois päällä eikä seinälle voi kirjoittaa eikä yksityisviestejä hyväksytä.
- Oletteko soittaneet?
- Olemme! Ja sieltä vastataankin!
- Mistä puhelimeen vastataan?
- Floridasta.
- No eikös se sitten oo se Ritaluoma?
- Tavallaan...
- Tavallaan?
- No sieltä vastaa aina joku Ritaluoma, luulimme ensin että se on Markku Ritaluoma mut sit kun esittelimme itsemme ja asiamme kävikin ilmi, että kyseinen möreä-ääninen henkilö on kuulemma Rita Luoma, amerikkalaistunut televisiopersoona ja diiva joka esittää goottilaisia hahmoja elokuvissa taiteilijanimellä Sunny Garcenther.
- No hö. Tinder?
- Ei Rita Luoma käynyt tykkäämässä takaisin :/

Pohjoisessa pyryttää lunta – etelässä lauhtuu

Suomen yli liikkuu lähipäivien aikana useampi säärintama itään. Pohjois-Suomeen on tiedossa reippaasti lisää lunta, etelässä sää on pääosin poutaista ja ajoittain myös aurinkoista.

Lapissa lumisade yleistyy lännestä alkaen tiistaiaamuna. Lunta voi kertyä Koillismaalla sekä osassa Lappia yli 10 cm, paikoin jopa 15 cm. Maan eteläosassa sää pysyttelee poutaisena ja myös maan keskiosassa sademäärät jäävät hyvin vähäisiksi. Koko maassa sää lauhtuu ja tuulet voimistuvat.

Sateet väistyvät keskiviikkoaamuun mennessä itään ja itse keskiviikkopäivä on poutainen lähes koko maassa. Monin paikoin aurinkokin pääsee paistamaan, erityisesti maan eteläosissa. Illalla Lappiin saapuu lännestä uusi lumisadealue ja yöllä sateita tulee suuressa osassa maata, etelässä ja maan keskiosissa sateet ovat räntää tai vettä.

Torstaiksi sateet ovat jo väistyneet itään ja päivä on jälleen pääosin poutainen ja pilvipeite voi jälleen rakoilla eri puolilla maata.

Yle


- Jee! Eduskunta puoltaa lakiesitystä! Mahtavaa!
- Voi voi, nyt käy Suomen huonosti.
- Miten niin? Hyvin kävi!
- Herra laskee tulta ja tulikiveä maan päälle kuten Sodomassa ja Gomorrassa. Minä sanon. Odottakaapa vain. Luoja meitä varjelkoon.

Kirja: Toimittajien virheet maksoivat satoja miljoonia Talvivaaralle

Tänään julkistettu kirja arvostelee voimakkaasti osaa kaivosyhtiö Talvivaarasta kirjoittaneista toimittajista virheellisestä ja asenteellisesta uutisoinnista.

Talvivaaralta on jäänyt kielteisen kirjoittelun takia "satojen miljoonien eurojen" sijoitukset saamatta, vapaa toimittaja ja tietokirjailija Marko Erola kirjoittaa mediayhtiö Talentumin kustantamassa kirjassa Kirottu kaivos.

– Sadat miljoonat ovat jääneet saamatta, kun rahoittajat ovat sanoneet, ettei sinänsä kiinnostavaan Talvivaaraan voi sijoittaa sen huonon maineen takia, kirjassa kirjoitetaan siteeraten Talvivaaran talousjohtajaa Saila Miettinen-Lähdettä.

Erola arvostelee hyvin mediakriittisessä kirjassaan Talvivaarasta uutisoineiden yksittäisten toimittajien tekstejä ja jopa yksittäisten haastateltavien kommentteja. Kirja on lähestymistavaltaan poikkeuksellinen, koska yleensä mediakritiikki kohdistuu koko mediaan, eikä henkilöi toimittajia.

Erola kirjoittaa päättäneensä tehdä kirjan, koska hänen mukaansa media on kertonut Talvivaaran tarinan väärin ja osa toimittajista on kirjoittanut yhtiöstä suhteuttamatta ja usein tarkoituksenhakuisesti.

...

Taloussanomat


*ringaling*
- Kustannusosakeyhtiö Talentum, kuinka voin auttaa?
- Päivää. Saako teiltä semmoisia satukirjoja, joihin voi tilata päähenkilön nimen?
- Kyllä! Eli siis tämä henkilökohtainen satukirja painetaan räätälöitynä ajattelemallesi lapselle. Ikimuistoisessa sadussaan hän pääsee seikkailemaan, ratkomaan ongelmia ja vaikuttamaan tapahtumien kulkuun, sekä olemaan tarinan rohkea sankari.
- Miten se toimii?
- Satuun sijoitetaan lapsen nimi, ikä, kotipaikka ja hänen 2-3 rakkainta ystäväänsä.
- Kuulostaa hyvältä! Eli siis lapsen nimi on Pekka Perä, ikä 50 vuotta, kotipaikka Talvivaara, 2-3 rakasta ystävää ovat ilkeä toimittaja Juha Kauppinen, talousjohtaja Saila Miettinen-Lähde ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
- Se onnistuu! Ja mikä tilaajan nimi oli?
- Marko Erola. Korjaan, toimittaja Marko Erola.
- Kirja toimitetaan pian.
- Kiitos!
- Kiitos!

Poliisi ottaa rekkareiden lukulaitteen vakikäyttöön

Poliisihallitus vahvistaa, että kokeilussa ollut laitteisto on hyväksytty liikennevalvontavälineeksi.

Sovellus pystyy tunnistamaan autojen rekisterikilvet liikennevirrasta. Laite hälyttää, jos tunnistettu rekisteritunnus kuuluu autoon, joka on poistettu liikennekäytöstä, on katsastamatta tai on ilmoitettu varastetuksi. Myös maksamaton ajoneuvovero aiheuttaa hälytyksen.

Laitteistossa on lisäksi videovalvontakamera, jolla voidaan kuvata esimerkiksi vaaralliset ohitukset. Siinä on myös keskinopeusmittari, jota voidaan hyödyntää nopeusvalvonnassa.

IL


- Konstaapelit!
- Niin?
- Tässä on siis tämä uusi järjestelmä.
- Ahaa?
- Eli toinen teistä käyttää tätä lukulaitetta, joka lukee rekisterikilvet.
- Selvä!
- Ja toinen teistä sitten ruudun perusteella kirjoittaa sakkoilmoitukset tänne verkkopalveluumme.
- Selvä!
- Onko kysyttävää? Niin, konstaapeli Makkonen?
- Mitä koulutuksia tähän tarvitsee?
- Meillä on tämä lukulaitekurssi ja sitten meillä on ollut tuo verkkopalvelun käyttökurssi.
- Mutta minä olen käynyt vain sakkoilmoitusten kirjoituskurssin.
- Ja minä vain lukulaitekurssin!
- Se ei haittaa. Pyrkimyksenämme on koostaa parit siten, että aina toinen konstaapeleista osaa lukea ja toinen kirjoittaa.

Keskusta repi jo 7 prosentti­yksikön kaulan kokoomukseen

Pääministeripuolue kokoomuksen alamäki on jyrkentynyt, kertoo tuore HS-gallup.

Puoluekantansa kertoneista enää 17,4 prosenttia äänestäisi kokoomusta, mikäli eduskuntavaalit pidettäisiin nyt. Kysely tehtiin loka–marraskuussa.

Eduskuntavaaleissa kokoomuksen kannatus on ollut yhtä alhaalla viimeksi vuonna 1972.

Edellisessä HS-gallupissa syys–lokakuussa kokoomusta olisi äänestänyt vielä 19,4 prosenttia.

Oppositiopuolue keskusta nousi suurimmaksi puolueeksi jo syys–lokakuussa, mutta ero kokoomukseen oli tuolloin vain pari prosenttiyksikköä.

Nyt kaula on kasvanut jo seitsemään prosenttiyksikköön. Keskustaa äänestäisi 24,5 prosenttia puoluekantansa kertoneista.

...

HS


- Tervetuloa Fiktiivisten keskustelujen haastatteluun, keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä.
- Kiitos.
- Teillä on kannatus tällä hetkellä 19,5%. Mitä mieltä olette EU:n nykytilanteesta?
- ...
- Ja kas, juuri saamamme tiedon mukaan keskustan kannatus on nyt 21,3%. Mikä on puolueenne suhtautuminen Natoon?
- ...
- Kannatuksenne näköjään nousi 22,6 prosenttiin. Oletteko ajatellut avata Twitter-tilin?
- ...
- Ja tässä kohtaa keskustan kannatus onkin jo 24,5%. Kiitos haastattelusta, keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä.
- Kiitos.

Tasa-arvoisen avioliittolain äänestyksestä eduskunnassa tulossa jännittävä

Eduskunnan kanta tasa-arvoiseen avioliittolakiin selviää ensi viikon perjantaina. Äänestyksestä on tiettävästi tulossa tasaväkinen, hajontaa lienee etenkin kokoomuksen riveissä.

SDP:n kansanedustaja Mikael Jungner (sd.) arvioi, että SDP:n 42 kansanedustajasta viisi suhtautuu lakiin vastahankaisesti.

- Puheenjohtaja Antti Rinne sanoi syksyllä, että SDP:lle tämä on ihmisoikeuskysymys. Siinä on vaikea yhdenkään demarin äänestää vastaan, koska silloinhan tavallaan vetäisi mattoa Rinteen jalkojen alta, Jungner pohti lakivaliokunnan äänestyksen jälkeen tänään.

Lakivaliokunta päätyi odotetusti jälleen kielteiseen kantaan äänin 9-8. Vastaan olivat keskusta, perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja muutos 2011. Kokoomuksesta kolme vastusti.

Puolesta äänestivät SDP:n, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n edustajat sekä kokoomuksen Jaana Pelkonen. He ovat tehneet vastalauseen nyt läpi menneelle kielteiselle mietinnölle.

Lakivaliokunnan kokoomuslainen puheenjohtaja Anne Holmlund kuuluu vastustajiin. Hänelle kynnyskysymys on samaa sukupuolta olevien oikeus ulkoiseen adoptioon. Myös moni muu vastustaja perusteli kielteistä kantaansa lasten oikeuksilla.

Varamiehinä torstaina äänestäneet Mika Niikko (ps.) ja Kalle Jokinen (kok.) sanoivat äänestäneensä kuten lastenoikeuksien päivänä oli sopivaa.

- On tärkeää pitää avioliitto samansisältöisenä, jotta voimme turvata lapsille isän ja äidin jatkossakin, Niikko sanoi.

Puoltajien kuten Pelkosen mielestä lapselle on tärkeintä, että hänellä on ihminen tai ihmisiä, jotka rakastavat häntä.

Jani Toivola (vihr.) uskoo, että eduskunnan äänestyksessä voi tapahtua mitä tahansa. Hän huomauttaa, että lainsäädäntö on jo alkanut muuttaa perhekäsitystä, eikä tasa-arvoinen avioliittolaki määritä uudelleen lapsen etua vaan vahvistaa sitä.

Suomessa elää noin 10 000 lasta sateenkaariperheissä.

Suomen kaltainen rekisteröidyn parisuhteen malli on muun muassa Saksassa, Sveitsissä, Unkarissa ja Sloveniassa.

Jos vastalauseen eli tasa-arvoisen avioliittolain kannattajat voittavat ensi viikolla, suuri valiokunta tekee uuden mietinnön ja asia tuodaan uudestaan eduskunnalle. Holmlund ei osannut arvioida aikataulua.

KSML


- Ajokortti ja rekisteriote.
- Tässä.
- Mikä nyt on ongelmana?
- Katsokaas, teillä on lapsi takapenkillä.
- Niin?
- Ja teillä on ilmastoimaton auto.
- Niin?
- Lapsen etu olisi kyllä ilmastoitu auto. Tämä ilmastoimaton auto on nyt rekisteröity sekä teille että puolisollenne, joten tämä ei kyllä käy.
- Enkö minä nyt saa ajaa tällä?
- No siis siten voidaan tehdä, että puolisonne tai te saatte rekisteröidä itsellenne tuon auton ja ajaa lasta harjoituksiin mutta toinen ei saa.
- Mutta jos minä sairastun?
- No sitten se toinen ei…hetkinen, eiks me olla käyty tää keskustelu jo miljoona kertaa?
- Mitä?
- Miten monta kertaa tää juttu pitää selittää tän dialogin kautta? Mun mielestä Fiktiivisissä on käyty vertauskuvallisesti läpi jo tuhat kertaa se, miten uskomattoman idioottimaisia nää vastalauseet on verrattuna siihen JURIDISEEN juttuun mitä tässä on jo valmiiksi!
- Anteeksi, nyt en ymmärrä, minä vain ajan tätä autoa…
- No minä väännän tämän nyt rautalangasta. Porukkaa ahdistaa se, että homot pääsisivät naimisiin. Tämän perusteella väännetään kaiken maailman olkiukkoja ja puhutaan siitä, että kyllä lapsella on oikeus biologisiin vanhempiinsa. NO VOI JUMALAUTA! Ei kukaan tule hakemaan niitä onnellisten heteroperheiden biologisia lapsia väkisin homopareille! Ei varmasti! Sen sijaan tilanne on se, että homot voivat nyt jo adoptoida, mutta lapsi saa siinä tapauksessa vain yhden vanhemman. JA SE ON IHAN LAILLISTA NYT! Tää uusi avioliittolaki paitsi antaisi muutenkin ihmisille samat oikeudet ja lisäksi lapselle kaksi vanhempaa yhden sijasta!
- Mutta…
- Kumpi on lapsen etu? Yksi vanhempi vai kaksi vanhempaa?
- Minulla on Ford.
- Ei helvetti. Minä en jaksa enää tätä saakelin vääntämistä. Voisitteko nyt vihdoinkin esimerkiksi hoitaa tämän lain voimaan jotta ei tarvitsisi enää tapella tutkainta vastaan? Jumaliste. Menen hakemaan beaujolaista murheeseen, tämänvuotiset tulivat tänään myyntiin.
- Tuo on muuten alkoholimainontaa. Kohta Evira laittaa blogin kiinni.
- Nyt hiljaa.