Eriarvoisuutta saattaa lisätä esimerkiksi vanhuksen huono kunto, jolloin palveluntarjoajien perusteellinen vertailu on hankalampaa hänelle kuin hyväkuntoiselle ikätoverille.
Toisilla on myös käytettävissään laadukkaammat palvelut kuin muilla. Joissain kunnissa palvelusetelillä ei voi ostaa esimerkiksi siivouspalveluita, vaikka vanhus tarvitsisi apua myös kodinhoidossa.
Palvelusetelin arvo määrittyy paikoin asiakkaan tulojen mukaan. Omavastuun osuus palvelun hinnasta saattaa nousta suureksi, jos setelin käyttäjä tarvitsee kalliita ilta- ja viikonloppupalveluita.
Sosiaalialan osaamiskeskus Verson tutkija Kirsi Kuusinen-James käytti tutkimuksessaan kyselyitä sekä ikäihmisten, palveluohjaajien sekä palveluntuottajien haastatteluita." HS
***
*ding dong*
- Jaha, sieltä taitaa tulla kotihoitopalvelun työntekijä, jonka maksoin palvelusetelillä. Minäpä av--
- NO TULEEKO SIELTÄ JOKU AVAAMAAN, HÄ!
- No tulen tulen, ei tarvitse olla töykeä!
- Nyt mummeli sitä ovea auki! Tässä on kauravelliä tupperwarerasiassa, mikrottakaa vaikka niin minä siivoan sillä välin. Jaha, täällähän on jotain rumia lapsia valokuvissa. Jätesäkkiin! Ja kaikki lehdet samantien tästä, vain urpothan lukevat näitä.
- Ei! Se oli minulla vielä...kesken...
- Jaha, ja sitten vähän kuntoutusta mummulle. Hypätään! Yy kaa koo!
- Mutta.
- MUMMU EI NYT URPUTA VAAN LOIKKII SIINÄ YY KAA MUMMULLA ON POMPPUFIILIS!
- *loikkien ja kädet vispaten* Onpas kyllä kerrassaan kelvotonta palvelua!
- Syyttäkää kuntaa. Myönsivät teille kitupiikkispäissään huonon palvelun setelin. Naapuri sai hyvän palvelun setelin, sille viedään kaviaaria ja jalkahierontaa.
0 vastalausetta:
Lähetä kommentti